Maahanmuuttajuushanke huipentui Rooman matkaan 15. - 21.4.

 Sunnuntai 15.4. (Eeva Halonen)

Ensimmäisenä päivänä lähdimme ensin kohti Helsinkiä Ivalon lentokentältä. Helsingissä ehdimme syödä ennen Rooman koneen lähtöä. Valitettavasti kolme ja puoli tuntia kestävällä lennolla ei ollut wifiä, joten jouduimme keksimään itse tekemistä.

Rooman lentoasemalla kesti hetken löytää oikeat taksit, mutta lopulta pääsimme kahdella autolla majapaikkaan. Motellia ylläpitivät ystävälliset nunnat, ja laukut huoneisiin jätettyämme suuntasimme syömään läheiseen ravintolaan. Meneillään oli samaan aikaan Rooma - Lazio jalkapallo-ottelu ja paikallisia oli ravintolassa seuraamassa peliä ja hurraamassa äänekkäästi.

Ruoka oli herkullista, pizzaa ja pastaa. Ruokailun jälkeen kävimme vielä läheisessä minimarketissa ja sitten menimme nukkumaan. Viikko alkoi hyvin!

Maanantai 16.4. (Noora Huhtamella)

Ensimmäinen kokonainen päivämme Roomassa! Nousimme varhain aamulla syömään aamiaista, joka oli jo omanlaisensa kokemus. Se koostui nimittäin paljon makeammista aineksista kuin mitä me suomalaiset olemme aamuisin tottuneet syömään. Aamiaisen jälkeen kokoonnuimme ensimmäisen kerran yhdessä palermolaisen ryhmän kanssa. Keskustelimme vähän matkan tavoitteista ja viikon aikataulusta. Pienissä ryhmissä laadimme kysymyksiä iltapäivän muusikkotapaamista varten.

Seuraavaksi lähdimme koko porukalla tutustumaan Roomaan paremmin. Sää oli todella aurinkoinen ja lämmin. Söimme lounasta pienessä pastapuodissa ja maistoimme myös italialaista jäätelöä. Tämän jälkeen menimme katsomaan kuuluisia Espanjalaisia portaita, joiden yläpäästä oli kauniit näkymät.

Ihailtuamme ympäristöämme tarpeeksi lähdimme tapaamaan Orchestra di Piazza Vittoriota. Kyseessä on kansainvälinen ammattimuusikoista koostuva, taitava yhtye. Orkesterin jäsenistä oli paikalla kolme ja he kertoivat meille toiminnastaan. Näimme pari videota ja saimme kuulla myös vähän livemusiikkia. Orkesterin jäsenet vastasivat myös mielellään kysymyksiimme.

Päivän päätteeksi me suomalaiset - italialaiset palasivat hotelliin, koska heillä oli ollut aikainen herätys ja he olivat väsyneitä - lähdimme vielä katsomaan suihkulähde Fontana di Treviä. Se oli taianomaisen kaunis ja sen pohja täynnä kolikoita. Uskomuksen mukaan kyseiseen suihkulähteeseen kolikon heittänyt matkaaja palaa Roomaan takaisin. Siispä jotkut meistä heittivät kolikoita lähteeseen toivoen uskomuksen olevan totta, minkä jälkeen palasimme pitkän päivän väsyttäminä hotellille.

Tiistai 17.4. (Laura Granath ja Elina Mannermaa)

Aamulla piti herätä aikaisemmin, sillä lähtö hyväntekeväisyysorganisaatio Caritaksen ruoanjakelupisteelle oli jo vartin yli yhdeksän. Caritas jakaa päivittäin lämmintä ruokaa niille, jotka eivät itse pysty sitä hankkimaan, kuten kodittomille ja maahanmuuttajille. Saadakseen luvan ruokailla avustusjärjestön ruokalassa ihmisten tulee ensin rekisteröityä ja osoittaa tarvitsevansa apua. Heidän täytyy myös yrittää parantaa tilannettaan esimerkiksi opiskelemalla italiaa tai etsimällä töitä.

Tehtävänämme oli auttaa ruokailijoiden vastaanottamisessa, ruoan jakamisessa ja siivoamisessa. Vastaanottotiskillä tarkistimme tulijoiden kupongit, joissa kullakin oli oma numeronsa. Numero piti sitten etsiä kansiosta ja pyytää tulijan nimikirjoitus kyseisen päivän kohdalle. Ruoka jaettiin linjastolta, jossa tarjolla oli esimerkiksi pastaa ja leipää. Ruokalassa meidän täytyi pitää huolta siitä, että pöytien vesikannuissa oli vettä ja että pöydät olivat siistejä. Päivän päätteeksi autoimme ruokalan siivouksessa.

Yhteensä ruokalassa kävi syömässä 450 ihmistä. Oli silmät avaavaa nähdä, miten monet tarvitsevat apua ja kuinka kurjassa tilanteessa jotkut oikeasti ovat. Työskenteleminen Caritaksella sai meidät tuntemaan kiitollisuutta siitä, että meillä on asiat hyvin.

Töiden jälkeen söimme muiden vapaaehtoisten kanssa lounasta ja lähdimme sitten katsomaan nähtävyyksiä. Ensiksi kävelimme Colosseumille, jonne pääsimme ilmaiseksi sisään, olimmehan me ryhmä opiskelijoita ja opettajia työskentelemässä Erasmus -projektin parissa. Tuo maailman tunnetuin taisteluareena - tai se mitä siitä on jäljellä - on todella iso ja hieno mutta toisaalta masentava, koska se on niin rapistunut. Olisi hienoa nähdä se entisessä loistossaan!

Colosseumin jälkeen kävelimme Forum Romanunin läpi Piazza Venezialle, josta jatkoimme bussilla takaisin majapaikkaamme.

Keskiviikko 18.4. (Iisko Hirvasvuopio)

Tänäkin aamuna suunnistimme metroon ja saavuimme Caritakselle. Tällä kertaa vapaaehtoistyöntekijöitä oli runsaasti eikä monelle jäänyt töitä, joten jouduimme vaihtelemaan paikkoja useasti. Töiden päätteeksi söimme paikan päällä. Kolmen kieppeillä porukka jakaantui jalkapallo-ottelua katsomaan lähtijöihin ja siitä vähemmän kiinnostuneisiin. Toinen ryhmä kävi Piazza Navonalla ja Pantheonissa - toinen shoppaili katukujilla ja suunnisti päin Stadio Olimpicoa.

Jalkapalloryhmä söi illallisen katukojulla, jossa oli tarjolla hampurilaista. Stadio Olimpicolla oli monta turvatarkastuspistettä ja tarkat sisäänkäynnit eri ryhmille. Itse peli alkoi 20.45. Kotijoukkuetta AS Romaa oli vastassa Serie A:n häntäpään joukkue Genoa. Peli alkoikin melkoisella pyörityksellä. Omille hurrattiin ja vihellyskonsertti alkoi, kun Genoa pääsi edes puoleen kenttään. Stadion ei ollut aivan täynnä, katsojia oli arviolta 30 000. Faneista lähti kuitenkin melkoinen mylvintä, kun Roma sai ensimmäisen maalinsa. Eräs intohimoinen kannattaja stadionin päädyssä sytytti maalin kunniaksi soihdun ja hetken oli vierasjoukkueen maali savun peitossa.

Lähes heti toisen erän alussa Roma iski toisen maalinsa. Voitto näytti jo varmalta. Kuitenkin Genoa teki vaihdon ja pian sen jälkeen onnistui iskemään kavennusmaalin, kun oli pelattu tasan tunti. Tämän jälkeen Genoa pääsi välillä pyörittämään, mutta maaleja ei syntynyt enempää. Peli päättyi kotijoukkueen eduksi 2-1. Ottelua oli paljon hauskempi seurata paikan päällä kuin kotisohvalta, koska tunnelma oli sähköisempi!

Pelin jälkeen kadut olivat täynnä kisayleisöä. Junaan mahtui vain hädin tuskin ja taskuvarkaitakin oli liikkeellä öisessä kaupungissa. Näimme vielä majapaikkamme lähellä kotijoukkueen bussin, jota saattelivat poliisipartio ja äänekkäät sireenit. Pääsimme kuitenkin turvallisesti takaisin majapaikallemme hieman ennen puolta yötä.

Torstai 19.4. (Lifu Torikka)

Aamulla kokoonnuttiin kansainvälisyyskurssin, erityisesti Rooman matkan, arviointiin. Aloitimme myös valmistelut radiolähetystä varten. Jakauduimme sekaryhmiin, joissa jokaisessa oli pari italialaista ja pari suomalaista. Teimme valmiiksi kysymykset, jotka kysyttäisiin, ja niihin vastaukset, jotka sanoisimme radiossa. Työskentely näissä ryhmissä sujui mainiosti.

Aamupäivällä myös Lifu Torikkaa, Iisko Hirvasvuopiota sekä Ulla Keskitaloa haastateltiin puhelimen kautta Yle Sápmin nettiuutiseen. Uutisesta tuli todella mielenkiintoinen ja se kannattaa käydä lukemassa ja kuuntelemassa! Täältä pääset lukemaan uutisen suomeksi.

Lounaalla pääsimme menemään omalla ryhmällä minne halusimme. Menimme lähelle majapaikkamme ravintolaa, jossa olimme jo käyneet aiemmin. Tilaaminen sujui hyvin, englannilla ja osoittelulla. Ainoa ongelma, joka ravintoloista jäi mieleen, oli, ettei erikseen maksu ollut mahdollista useimmissa ravintoloissa. Tällainen tapa alkoi jo nostaa sanaharkkoja maksun yhteydessä!

Iltapäivällä lähdimme kaikki taas katsomaan nähtävyyksiä. Kävelimme ensin pari kilometriä metroasemalle ja metrolla keskustaan. Siellä pääsimme taas itse pareittain tai omissa porukoissa ihailemaan kaupunkia. Tapasimme sovitussa paikassa ja lähdimme takaisin bussilla nukkumaan kymmeneltä.

Perjantai 20.4. (Viivi Nikodemus) 

Aamupalan jälkeen ne, jotka olivat mukana haastattelussa, kokoontuivat käymään haastattelun kysymyksiä ja omia vastauksia vielä läpi. Palermolaiset kävivät ensin läpi omaa italiankielistä haastatteluaan, jonka jälkeen ne suomalaiset ja palermolaiset, jotka olivat mukana englanninkielisessä versiossa, harjoittelivat vielä kerran koko haastattelun yhdessä. 

Iltapäivällä lähdimme kaikki paikalliseen radio- ja tv-asemaan äänittämään. Itse kutakin alkoi jännittää, vaikka tiesimme, että se olisi vain äänitys eikä suora lähetys. Selviydyimme kuitenkin kunnialla haastatteluista. 

Illalla meillä oli vielä ohjelmassa Rome by night. Kävimme pyörimässä vanhassa kaupunginosassa Trasteveressä, missä kukin sai itse käydä vapaasti ihastelemassa vanhaa Trasteverea iltavalaistuksessa. Päätimme lähteä hyvissä ajoin kymmeneltä takaisin majapaikkaan, jotta meidän ei tarvitsisi pakata matkalaukkujamme yömyöhään. 

Lauantai 21.4. (Niilles Hirvasvuopio) 

Lähdimme jo aamusta Fiumicinon lentokentälle ja aloimme odottamaan check-inin aukeamista. Kenttä oli täynnä ihmisiä ja hälinää, mikä pitkitti turvatarkastuksesta läpipääsyä. Kiertelimme ympäriinsä vielä ennen koneeseen nousua ja söimme vielä kentällä pitsaa. Koneeseen oli jonoa ja lähtö myöhästyi noin puoli tuntia, sillä Saksan lennonjohto ei antanut lupaa nousta. Lento Roomasta Helsinkiin kesti kolmesta neljään tuntia. 

Laskeutuminen Helsinki-Vantaalle ei sujunut ongelmitta, koska kapteenin mukaan tuli “yllättävä puhuri”, ja kone nostettiin vielä uuteen lähestymiseen. Ihmiset taputtivat laskun onnistuttua ja tämän jälkeen meillä alkoi jo tulla kiire jatkolennolle Ivaloon, sillä olimme ehkä kolme varttia myöhässä. Kiire oli tosin turhaa, sillä jouduimme kuitenkin odottamaan matkalaukkujemme lastaamista. Kiitos Finnair, kun odotit meitä! 

Ivalon lento sujui melko hyvin, mutta koneessa oli paljon lapsiperheitä, joten siellä joko kuului huutoa tai sitten lapset juoksentelivat ja leikkivät käytävällä, mikä oli hyvin ärsyttävää, jos yrityksenä oli nukkua lennon aikana. 

Noustuamme Ivalossa koneesta tunsimme lämpötilaeron, minkä johdosta olo Lapissa tuntui aluksi melko hankalalta. Tämä johtui siitä, että jouduimme taas tottumaan muutaman asteen lämpöön - Roomassahan oli ollut vähintään parikymmentä astetta. Lentokentällä sanoimme toisillemme näkemiset ja lähdimme viikonloppua viettämään. 

Vois mennä uudestaan!!!