5. Lue kolmas esimerkkiessee.
Aihe: Mikä kaikki on taidetta?
Taiteen rajamailla – Oletko sinäkin taiteilija?
Onko taiteilijalle nykyään olemassa olevaa määritelmää? Joidenkin mielestä taiteilija on tunnettu henkilö, joka luo kanvakselle teoksen jonka tarkoituksena on herättää katsojassa tunteita. Joidenkin mielestä kuvataide on vain kanvakselle maalattu sievä maisema, jota voidaan ihailla seinällä, eikä teoksessa jää katsojalle mitään epäselväksi. Joidenkin mielestä kyky luoda jotakin abstraktia on itsessään taidetta.
Taiteilijan määritelmä on muuttunut vuosisatojen saatossa. Määritelmään on vaikuttanut vahvasti kyseisen hetken taidesuuntaus. Esimerkiksi Pihla Hintikka käsittelee artikkelissaan Onko tämä muotia vai taidetta (Gloria.fi 31.1.2017) sitä, kuinka ”Marcel Duchamp teki pisuaarista taideteoksen, ja 1960-luvulla Andy Warhol tehtaili taidetta Campbellin paputölkeistä. Warholin Factory-ateljeen ja pop-taiteen perinne vaikuttaa yhä taiteen määritelmään.” 60-luvulla pop-taide oli uusi suuntaus, jolle Warhol raivasi tien. Warhol tunnetaan kyseiseltä aikakaudelta sen vuoksi, että hän pystyi muuttamaan sen hetkisen kuvataiteen käsitettä laajasti, ja loi muille tilaa rikkoa taiteen rajoja. 60-luvulta alkaen voidaan myös nähdä, kuinka taiteen määritelmä on alkanut ja hämärtymään, sillä nykypäivänäkään monet eivät pidä Warholin tunnettuja teoksia ”oikeana” taiteena. Nykyään abstraktit teokset ovat yleistyneet entisestään, jonka vuoksi monet ovat hämmentyneitä siitä, mikä voidaan laskea taiteeksi, ja mikä ei. Tämä myös aiheuttaa kyseenalaistusta siitä, keitä voidaan nimittää taiteilijoiksi.
Aikaisemmin taiteilijan määritelmä on ollut selvempi: taiteilija on aina ollut ihminen. Nykyään tämä ei ole itsestäänselvyys uuden teknologian vuoksi. Keskustelua ovat herättäneet varsinkin tekoälyt, joiden avulla voidaan luoda taidetta vain kirjoittamalla ohjelmaan muutama avainsana. Tekoäly pystyy luomaan inhimmillisiä abstrakteja teoksia, jolloin herää kysymys: voiko myös tekoälyä nimittää kuvataiteilijaksi? Teknologian kehittyessä on myös mahdollista, että tekoäly ei tarvitse enää ihmisen ohjauksia lainkaan luodakseen omaperäistä taidetta. Jos tekoäly voi olla taiteilija, mihin raja vedetään? Tekoälyn lisäksi keskustelua on herättänyt mahdollisuus siitä, että robotit pystyisivät tulevaisuudessa luomaan taidetta maalaamalla. Pelissä Detroit: Become Human käsitellään juuri tätä mahdollisuutta. Peli käsittelee robotteja, jotka on luotu ihmisten avuksi. Robotit alkavat kehittämään omaa tietoisuutta, jolloin robotit uskovat voivansa kehittää tunteita. Pelin kohtauksessa robotin omistaja haastaa robottinsa rajoja antamalla hänelle pensselin. Omistaja ohjaa robottia miettimään, mistä hän haluaisi maalata. Mahdollisesti myrskystä tai jopa metsästä. Päätöksen tehtyään robotin tulee miettiä tunnetiloja, ja mitä kyseinen aihe voisi herättää. Tämän myötä robotti pystyy maalaamaan abstraktin teoksen maisemasta, jossa katsoja voi havaita tunteiden vivahteita. Monen määritelmän mukaan robotti siis olisi taiteilija: maalauksessa on maisema, joka herättää katsojassa tunteita ja ajatuksia. Mutta koska kyseessä olisi ihmisen luoma robotti, olisiko silloin taiteilija itse robotti, robotin luoja, vai henkilö, joka haastaa robottia ajattelemaan ja tuntemaan?
Sanotaan, että nykymaailmassa taiteilijan nimikkeen voisi saada vain ihminen. Laura Frimanin kolumni Jokainen tempparitähti ja kombuchabloggaaja ei ansaitse kustannussopimusta (Yle.fi 24.3.2021) käsittelee sitä, kuinka jokainen voi tehdä kuvataidetta, mutta jokaista kuvataiteen tekijää ei voida nimittää taiteilijaksi. Friman tuo esille kolumnissaan, kuinka ”Karanteeni teki joka toisesta some-vaikuttajasta oman elämänsä Monet’n tai Manet’n - -, joka alkoi tuutata kanaviinsa kuvia itsestään aprikoimassa pää oikeaoppisesti vinossa maalaustelineen ääressä”, jolloin lähes jokainen somevaikuttaja kutsuu itseään taiteilijaksi. Tämä siis herättää kysymyksen siitä, mikä erottaa somevaikuttajat joita voidaan kutsua taiteilijoiksi, ja somevaikuttajat jotka tekevät kuvataidetta. Frimanin tekstistä saadaan sellainen kuva, että kuvataiteen tulisi olla omaperäistä, eikä vain ”mainstream” höpinää, jota näkee kaikkialla. Tämän määritelmän mukaan taiteilijaksi ei voisi kutsua henkilöä, joka tuottaa vain teoksia, jotka ovat esimerkiksi pastellivärisiä minimalistisia taidemaalauksia, jos joka toinen ihminen maalaa samanlaisia. Mikä siis erottaa tässä tilanteessa oikeat taiteilijat? Otetaan esimerkiksi suomalainen taiteilija, joka on saanut palkintoja kuvataiteestaan, ja joka tunnistetaan kansainvälisellä tasolla: Nanna Susi. Monen mielestä Susi on loistava esimerkki taiteilijasta: hän tekee omaperäisiä taideteoksia jotka ovat abstrakteja. Suden taideteokset ovat kymmenien tuhansien hintaluokkaa, ja teoksien arvo kasvaa ajan mittaan. Verrataan tähän kuvataiteilijaa, jota ei tunnisteta joissain piireissä taiteilijaksi spray maalausten vuoksi: Banksy. Banksy luo taidetta, joka herättää katsojissa vahvoja tunteita. Hänen taiteensa määritellään propagandaksi. Banksyn teokset ovat enemmänkin konkreettisia Suden teoksiin verrattuna. Banksyn teokset käsittelevät nykymaailman ongelmia, ja tuovat esille asioita, mitä hänen mielestään tulisi käsitellä enemmän. Banksyn kuvataide tehdään spray maaleilla julkisille paikoille laittomasti, jonka vuoksi monet kyseenalaistavat hänen nimittämistä taiteilijaksi. Verrataan vielä viimeiseksi uutta kuvataiteilijaa, joka jakaa vahvasti mielipiteitä siitä, tulisiko häntä nimittää taiteilijaksi: Brad Pitt. Näyttelijänä tunnetun Brad Pittin teoksia voidaan nähdä Sara Hildenin taidemuseossa näytillä. Pitt toi näytille ensimmäistä kertaa elämässään teoksia, jotka ovat nähtävissä kahden Pittin toverin kanssa pystytetyssä näyttelyssä. Yksi Pittin teos on muovia, johon on ammuttu aseella monta luotia. Voiko kyseistä teosta siis kutsua oikeaksi taiteeksi? Frimanin kolumnin mukaan ei pysty. Kyseessä on vain julkkis, joka teki taidetta, mutta kyseessä ei ole silti taiteilija. Hintikan artikkelissa tuodaan esille termi artketing, joka tarkoittaa sitä, että ”taiteeksi nostetaan sellaisia asioita, joita ei yleensä siksi ole määritelty.” Tämän mukaan Pittin teosta voitaisiin kutsua taiteeksi, vaikka teosta ei oltaisi ennen laskettu taiteeksi. Jos teosksen olisi tehnyt joku muu, sitä ei mahdollisesti kutsuttaisi taiteeksi, mutta Pittin tekemänä tieto näyttelijän elämästä ja entisistä rooleista saattaa tehdä siitä taidetta. Joidenkin mielestä Pittin teokset tekevät hänestä taiteilijan, sillä teokset saavat katsojan kyseenalaistamaan taiteen rajoja ja sitä, miksi kyseiset teokset on tehty.
Nykyinen taide rikkoo monia aikaisempia taiteen rajoja. On vain ajan kysymys, että kanvakselle teipattu banaani tunnistetaan virallisesti taiteeksi. Aikaisemmin kyseenalaistetut graffiti teokset ovat nykyajan taidetta. Tämän hetkiseen määritelmään voitaisiin siis yleisesti liittää se, että taide herättää katsojassa jonkinlaisia tunteita, ja se, että teos on alunperin tarkoitettu taideteokseksi. On mahdollista, että tällä hetkellä järkyttäviltä tuntuneet teokset määrittävät tulevaisuudessa sen, miten historian kirjoissa kuvaillaan tämän hetken taidesuuntausta, sillä taiteen määritelmää on kyseenalaistettu lähes aina. Oli sitten kyse Warholin paputölkistä, tai Vincent Van Goghin abstraktista tähtitaivaasta.
6 411 merkkiä