Ti 11.8. Mitä on kirjallisuushistoria?

Pohdittavaksi (Särmän luku 47)

1. Mitä kuuluu teoksen kontekstiin?
2. Miksi teoksen kontekstin tunteminen on tärkeää?
3. Mitä tarkoittaa kirjallisuuden kaanon?
4. Mikä vaikuttaa siihen, mitkä teokset päätyvät osaksi kaanonia?
3. Mitä tarkoitetaan sillä, että kirjallisuushistoriaa voidaan kuvata aaltomaisena liikkeenä? 

1. Tutustu klassikkokirjojen listaan.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Lue alla oleva ote MTV Uutisten julkaisemasta listasta 100 kirjaa, jotka jokaisen pitäisi lukea ja vastaa kysymyksiin.

1. Mika Waltari, Sinuhe egyptiläinen
2. J.R.R. Tolkien, Taru sormusten herrasta
3. Väinö Linna, Tuntematon sotilas
4. Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä
5. Väinö Linna, Täällä Pohjantähden alla 1–3
6. Agatha Christie, Eikä yksikään pelastunut
7. Fjodor Dostojevski, Rikos ja rangaistus
8. Anne Frank, Päiväkirja
9. Douglas Adams, Linnunradan käsikirja liftareille
10. Astrid Lindgren, Veljeni, Leijonamieli
11. Antoine de Saint-Exupéry, Pikku Prinssi
12. J. K. Rowling, Harry Potter -sarja
13. Gabriel García Márquez, Sadan vuoden yksinäisyys
14. George Orwell, Vuonna 1984
15. Veikko Huovinen, Havukka-ahon ajattelija
16. Elias Lönnrot, Kalevala
17. Jane Austen, Ylpeys ja ennakkoluulo
18. Sofi Oksanen, Puhdistus
19. Astrid Lindgren, Peppi Pitkätossu
20. Mihail Bulgakov, Saatana saapuu Moskovaan
21. Richard Bach, Lokki Joonatan
22. Umberto Eco, Ruusun nimi
23. Tove Jansson, Muumipeikko ja pyrstötähti
24. Jacob & Wilhelm Grimm, Grimmin sadut I–III
25. Dan Brown, Da Vinci -koodi
(mtvuutiset.fi. 7.9.2011.)

a. Kuinka monesta listan teoksesta olet kuullut aiemmin? Kuinka monen teoksen tarinan tunnet?
Kuinka monta teosta olet lukenut?


b. Millaisia ongelmia tällaisiin listauksiin liittyy?

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

2. Lue tarkasti Kalevalan runo ja harjoittele vanhan tekstin lukemista.

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Vastaa runon lomassa oleviin kysymyksiin.

Keksi marjasen mäeltä,
punapuolan kankahalta:
on marja näkemiänsä,
puola ilmoin luomiansa,
ylähähkö maasta syöä,
alahahko puuhun nousta!

Mitä nainen löytää?


Tempoi kartun kankahalta,
jolla marjan maahan sorti.
Niinpä marja maasta nousi
kaunoisille kautoloille,
kaunoisilta kautoloilta
puhtahille polviloille,
puhtahilta polviloilta
heleville helmasille.

Nousi siitä vyörivoille,
vyörivoilta rinnoillensa,
rinnoiltansa leuoillensa,
leuoiltansa huulillensa;
siitä suuhun suikahutti,
keikahutti kielellensä,
kieleltä keruksisihin,
siitä vatsahan valahti.

Mitä nainen tekee löytämällään asialla?


Marjatta, korea kuopus,
tuosta tyytyi, tuosta täytyi,
tuosta paksuksi panihe,
lihavaksi liittelihe.

Mitä naiselle tapahtuu?


Marjatta, matala neiti,
pyhä piika pikkarainen,
kylpi kylyn kyllältänsä,
vatsan löylyn vallaltansa.
Teki tuonne pienen poian,
latoi lapsensa vakaisen
heinille hevosen luoksi,
sorajouhen soimen päähän.

Mitä nainen tekee?


Vaka vanha Väinämöinen
tuop’ on tuossa tuomitsevi:
”Kun lie poika suolta saatu,
maalta marjasta si’ennyt,
poika maahan pantakohon,
marjamättähän sivulle,
tahi suolle vietäköhön,
puulla päähän lyötäköhön!”

Miten Väinämöinen suhtautuu lapseen? Miksi?


Ukko risti ripsahutti,
kasti lapsen kapsahutti
Karjalan kuninkahaksi,
kaiken vallan vartijaksi.

Siitä suuttui Väinämöinen,
jopa suuttui ja häpesi.

Mistä Väinämöinen suuttuu?


Itse läksi astumahan
rannalle merelliselle.
Tuossa loihe laulamahan,
lauloi kerran viimeisensä:
lauloi vaskisen venehen,
kuparisen umpipurren.

Itse istuvi perähän,
läksi selvälle selälle.

Mitä Väinämöinen tekee lopuksi?


Elias Lönnrot, Kalevala. Viideskymmenes runo. 1849.

a. Miksi lukemasi runon tapahtumat ovat mahdollisia runon maailmassa?


b. Etsi runosta kolme yhtymäkohtaa Raamatun kertomuksiin.


c. Perustele väite "Runo kuvaa vertauskuvallisesti kristinuskon tuloa Suomeen."

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen