Vastaa runon lomassa oleviin kysymyksiin.

Keksi marjasen mäeltä,
punapuolan kankahalta:
on marja näkemiänsä,
puola ilmoin luomiansa,
ylähähkö maasta syöä,
alahahko puuhun nousta!

Mitä nainen löytää?


Tempoi kartun kankahalta,
jolla marjan maahan sorti.
Niinpä marja maasta nousi
kaunoisille kautoloille,
kaunoisilta kautoloilta
puhtahille polviloille,
puhtahilta polviloilta
heleville helmasille.

Nousi siitä vyörivoille,
vyörivoilta rinnoillensa,
rinnoiltansa leuoillensa,
leuoiltansa huulillensa;
siitä suuhun suikahutti,
keikahutti kielellensä,
kieleltä keruksisihin,
siitä vatsahan valahti.

Mitä nainen tekee löytämällään asialla?


Marjatta, korea kuopus,
tuosta tyytyi, tuosta täytyi,
tuosta paksuksi panihe,
lihavaksi liittelihe.

Mitä naiselle tapahtuu?


Marjatta, matala neiti,
pyhä piika pikkarainen,
kylpi kylyn kyllältänsä,
vatsan löylyn vallaltansa.
Teki tuonne pienen poian,
latoi lapsensa vakaisen
heinille hevosen luoksi,
sorajouhen soimen päähän.

Mitä nainen tekee?


Vaka vanha Väinämöinen
tuop’ on tuossa tuomitsevi:
”Kun lie poika suolta saatu,
maalta marjasta si’ennyt,
poika maahan pantakohon,
marjamättähän sivulle,
tahi suolle vietäköhön,
puulla päähän lyötäköhön!”

Miten Väinämöinen suhtautuu lapseen? Miksi?


Ukko risti ripsahutti,
kasti lapsen kapsahutti
Karjalan kuninkahaksi,
kaiken vallan vartijaksi.

Siitä suuttui Väinämöinen,
jopa suuttui ja häpesi.

Mistä Väinämöinen suuttuu?


Itse läksi astumahan
rannalle merelliselle.
Tuossa loihe laulamahan,
lauloi kerran viimeisensä:
lauloi vaskisen venehen,
kuparisen umpipurren.

Itse istuvi perähän,
läksi selvälle selälle.

Mitä Väinämöinen tekee lopuksi?


Elias Lönnrot, Kalevala. Viideskymmenes runo. 1849.

a. Miksi lukemasi runon tapahtumat ovat mahdollisia runon maailmassa?


b. Etsi runosta kolme yhtymäkohtaa Raamatun kertomuksiin.


c. Perustele väite "Runo kuvaa vertauskuvallisesti kristinuskon tuloa Suomeen."