Poissaolon korvaus
Miten voisit tulevassa luokanopettajan työssäsi hyödyntää lukemaasi? Millä tavalla lukemasi vaikuttu ajatteluusi?
Käytin materiaalina Löfstöm J. (toim) (2911) Yhteiskuntaopin opetuksen toimintamalleja. Tekstissä käsiteltiin erilaisia 9. luokalle suunnattuja tuntisuunnitelmia, jossa otettiin huomioon oppilaiden jo olemassa olleet ennakkokäsitykset ja asenteet. Siinä myös pohdittiin olivatko tavoitteet saavutettu tuntien päätteeksi. Aiheet olivat jakautuneet eri heniklöille ja he käyttivät monipuolisesti eri opetustapoja. Joillakin tunnilla eläydyttiin eri rooleihin ja toisessa taas väiteltiin tärkeästä asiasta kuten hedelmöityshoitojen antamisesta. Eli tunnit olivat suunniteltu siten, että oppilas voi syvällisemmin pohtia aiheen asioista. Jotkut menetelmät eivät toiminneet yhtä hyvin kun toiset. Lukiessani tekstiä ajattelin vain, että ehkäpä yhteiskuntaoppi ei olisi yhtä epämiellyttävä aine, jos omat tuntini muistuttaisivat näitä tunteja. Itse voisin käyttää kyseisiä ja muita menetelmiä oppitunneilla, jotta yhteiskuntaoppi aineena ei koettaisi epämukavana ottaen huomioon, että yhteiskuntaoppia aletaan vasta käsittelemaan yhdeksännellä luokalla.
Tunneilla oppilaat saivat käyttää omaa luovuttaan ja ilmaisutaitojaan. Tämä innosti oppilaita keskustelemaan aiheista ja se sai myös kyseenalaistamaan aikaisempia näkökulmia ja uskomuksia. Jossain tunnilla tehtiin käytännön asioita, joita tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa, kuten työhakemuksen laatiminen. Yhteiskuntaopin tarkoituksen on valmistaa nuori tulevaan elämään ja tehdä hänestä oamlle yhteiskunnalle kelvollinen yksilö. Ymmärrän että oppikirjan aiheita pitää todellakin käydä, mutta käytännön asioita pitää myös, vaikka se aikuisena tuntuukin itsestäänselvältä.
Tulevana opettajana voisin todellakin hyödyntää kyseisiä menetelmiä. Ehkä se vaati sen, että haen itse lisätietoa kyseisistä menetelmistä ja oppitunnit pitäisi suunnitella huolellisesti. Suunnitelmissa näkyi myös se, että asiat käytiin prosessimaisetsi läpi eli aihe oli jaettu useammalle tunnille tai tietyt aiheet oli yhdistetty luontevasti.
Käytin materiaalina Löfstöm J. (toim) (2911) Yhteiskuntaopin opetuksen toimintamalleja. Tekstissä käsiteltiin erilaisia 9. luokalle suunnattuja tuntisuunnitelmia, jossa otettiin huomioon oppilaiden jo olemassa olleet ennakkokäsitykset ja asenteet. Siinä myös pohdittiin olivatko tavoitteet saavutettu tuntien päätteeksi. Aiheet olivat jakautuneet eri heniklöille ja he käyttivät monipuolisesti eri opetustapoja. Joillakin tunnilla eläydyttiin eri rooleihin ja toisessa taas väiteltiin tärkeästä asiasta kuten hedelmöityshoitojen antamisesta. Eli tunnit olivat suunniteltu siten, että oppilas voi syvällisemmin pohtia aiheen asioista. Jotkut menetelmät eivät toiminneet yhtä hyvin kun toiset. Lukiessani tekstiä ajattelin vain, että ehkäpä yhteiskuntaoppi ei olisi yhtä epämiellyttävä aine, jos omat tuntini muistuttaisivat näitä tunteja. Itse voisin käyttää kyseisiä ja muita menetelmiä oppitunneilla, jotta yhteiskuntaoppi aineena ei koettaisi epämukavana ottaen huomioon, että yhteiskuntaoppia aletaan vasta käsittelemaan yhdeksännellä luokalla.
Tunneilla oppilaat saivat käyttää omaa luovuttaan ja ilmaisutaitojaan. Tämä innosti oppilaita keskustelemaan aiheista ja se sai myös kyseenalaistamaan aikaisempia näkökulmia ja uskomuksia. Jossain tunnilla tehtiin käytännön asioita, joita tullaan tarvitsemaan tulevaisuudessa, kuten työhakemuksen laatiminen. Yhteiskuntaopin tarkoituksen on valmistaa nuori tulevaan elämään ja tehdä hänestä oamlle yhteiskunnalle kelvollinen yksilö. Ymmärrän että oppikirjan aiheita pitää todellakin käydä, mutta käytännön asioita pitää myös, vaikka se aikuisena tuntuukin itsestäänselvältä.
Tulevana opettajana voisin todellakin hyödyntää kyseisiä menetelmiä. Ehkä se vaati sen, että haen itse lisätietoa kyseisistä menetelmistä ja oppitunnit pitäisi suunnitella huolellisesti. Suunnitelmissa näkyi myös se, että asiat käytiin prosessimaisetsi läpi eli aihe oli jaettu useammalle tunnille tai tietyt aiheet oli yhdistetty luontevasti.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.
Fortun Nur Hassan
Luin myös artikkelin Anna Veijola "Miten historiaa luetaan?". Tekstissä tuli esille, että historiaa lukiessa tarkoitus ei ole vain menneisyydestä oppimisesta. Veijola oli tuonut esille, kuinka tärkeää on oppia analysoimaan historiallisia tekstejä ja tulkitsemaan niiden pohjalta tapahtumien merkityksiä.
Veijola oli käyttänyt esimerkkinä 7. luokkalaisten koevastauksia. Koetehtävänä oli alleviivata keskeisiä asioita tekstistä ja myöskin perustelemaan, miksi on alleviivannut kyseiset kohdat. Oppilaat olivat löytäneet kyseiset asiat siitä tekstistä, mutta perustelut olivat hieman konkreettisia. Veijola oli odottanut, että oppilaat olisivat perustelleet lähteen avulla. Hän oivalsi, että oppilaille ei ollut vielä selvää, miten vastatat erilaisiin historian tehtävätyyppeihin.
Teksti sai minut ajattelemaan, mitä kaikkea oikeasti historian opettaminen sisältää. Se ei ole vain menneisyydestä oppimista Veijolan mukaan, mikä on hyvä ottaa huomioon opettajana. Itsekin voisin oppia lisää, mitä muuta kaikkea sisältyy historian oppimiseen oppiaine sisällön lisäksi.
Tulevana opettajana voisin itse hyödyntää artikkelissa nousseet asiat ja soveltaa niitä omilla oppitunneilla. Tiedon oppiminen ja tiedon ilmaiseminen ovat yhtä tärkeita historiassa, joten siihen voihin itsekin panostaa. Historian tekstitaitojen opettaminen tulee olemaan yksi tärkeämmistä tavoitteistani omilla historian tunneilla.
Veijola oli käyttänyt esimerkkinä 7. luokkalaisten koevastauksia. Koetehtävänä oli alleviivata keskeisiä asioita tekstistä ja myöskin perustelemaan, miksi on alleviivannut kyseiset kohdat. Oppilaat olivat löytäneet kyseiset asiat siitä tekstistä, mutta perustelut olivat hieman konkreettisia. Veijola oli odottanut, että oppilaat olisivat perustelleet lähteen avulla. Hän oivalsi, että oppilaille ei ollut vielä selvää, miten vastatat erilaisiin historian tehtävätyyppeihin.
Teksti sai minut ajattelemaan, mitä kaikkea oikeasti historian opettaminen sisältää. Se ei ole vain menneisyydestä oppimista Veijolan mukaan, mikä on hyvä ottaa huomioon opettajana. Itsekin voisin oppia lisää, mitä muuta kaikkea sisältyy historian oppimiseen oppiaine sisällön lisäksi.
Tulevana opettajana voisin itse hyödyntää artikkelissa nousseet asiat ja soveltaa niitä omilla oppitunneilla. Tiedon oppiminen ja tiedon ilmaiseminen ovat yhtä tärkeita historiassa, joten siihen voihin itsekin panostaa. Historian tekstitaitojen opettaminen tulee olemaan yksi tärkeämmistä tavoitteistani omilla historian tunneilla.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.