Suomen jatkokurssi 2 (perustaso A2.1)

Suomen tunti 14.4.

Kurssitodistus (Course certificate, свидетельство о завершении курса):
https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/42ddd6eb-db1d-46f2-b481-174de7fbb45d?displayId=Fin2195941

Jos haluat, voit tilata kurssitodistuksen yllä olevasta linkistä:)


Syksyn uudet kurssit löytyvät tästä linkistä KESÄKUUSSA
You can find the new autumn courses through this link in June
Новые курсы на осень можно найти по этой ссылке в Июне.
https://uusi.opistopalvelut.fi/wellamo-opisto/fi/?q=subject%3A6%2F29&page=1

Uudet kurssit alkavat elokuussa. Ilmoittautuminen on myös elokuussa. 
The new courses will start in August. Registration is also in August.
Новые курсы начнут в Августе. Регистрация также в Августе. 

Valkovuokot:
https://www.bing.com/videos/riverview/relatedvideo?q=kun+taasen+kev%c3%a4t+saa&&mid=84DB3586F6F8EEBDA7EE84DB3586F6F8EEBDA7EE&churl=https%3a%2f%2fwww.youtube.com%2fchannel%2fUCXOnrpzi8IjepOWbModX5Uw&FORM=VRDGAR

Kiitos kaikille, kun olitte mukana kurssilla:)
Hyvää kevättä ja kesää!

Suomen tunti 7.4.

KOTONA
Kirjoita negatiivinen imperfekti. Muista objektin sija kieltolauseessa (partitiivi).

Esimerkki: Luin uutisen. En lukenut uutista.
Minä näen sinut. Minä en näe sinua. Hän pesee auton. Hän ei pese autoa.

1. Katsoimme elokuvan. (Me) emme katsoneet elokuvaa. 
2. Ostin uuden puhelimen. En ostanut uutta puhelinta. 
3. Tänään me kuuntelimme musiikkia radiosta. Tänään me emme kuunnelleet musiikkia radiosta.
4. He laittoivat ruokaa. He eivät laittaneet ruokaa. 
5. Hän luki lehden aamulla. Hän ei lukenut lehteä aamulla.
6. Naapuri järjesti juhlat viime viikonloppuna. Naapuri ei järjestänyt juhlia...
7. Katsoitteko jääkiekkomatsin telkkarista? Ettekö katsoneet matsia telkkarista?
8. Liisa leipoi syntymäpäiväkakun. Liisa ei leiponut kakkua.
9. Äiti valmisti vappusimaa. Äiti ei valmistanut vappusimaa.
10. Teitkö ongelmasta ilmoituksen? Etkö tehnyt ongelmasta ilmoitusta?
11. Odotin ystävää asemalla. En odottanut ystävää asemalla. 
12. Joku näki minut. (Kukaan) Kukaan ei nähnyt minua. (jokin)
13. Me valmistimme lounaan. Emme valmistaneet lounasta.
14. Matilla oli kova nälkä. Matilla ei ollut kova nälkä. 
15. Tarjoilija auttoi asiakkaita. Tarjoilija ei auttanut asiakkaita.
Jokin putosi lattialle. Minä näin jotakin lattialla.

Suomen tunti 31.3.

IMPERFEKTI

VERBITYYPIT 5 JA 6

TARVITA 5, HÄIRITÄ 5, VANHETA 6, LÄMMETÄ 6

PREESENS: MINÄ TARVITSEN UUDEN TIETOKONEEN.

IMPERFEKTI: MINÄ TARVITSIN UUDEN TIETOKONEEN.

PREESENS: HE HÄIRITSEVÄT KURSSILLA.

IMPERFEKTI: HE HÄIRITSIVÄT KURSSILLA.

PREESENS: HÄN VANHENEE NOPEASTI. IMPERFEKTI: HÄN VANHENI NOPEASTI.

PREESENS: ILMA LÄMPENEE KEVÄÄLLÄ. IMPERFEKTI: ILMA LÄMPENI KEVÄÄLLÄ.

TÄNÄ KEVÄÄNÄ, VIIME KEVÄÄNÄ, TOISSA KEVÄÄNÄ

TOUKOKUUSSA TULEE EHKÄ TAKATALVI. (= TALVI TULEE TAKAISIN.)

VAPPUNA SUOMESSA SATAA AINA LUNTA.:)

Verbityypissä 5 ei ole K-P-T.
Verbityypissä 6 on sama K-P-T kuin verbityypeissä 3 ja 4. Perusmuoto on heikko, muut muodot ovat vahvoja.
Verbityyppi 1: perusmuoto + hän- ja he-muodot >> vahva
minä-, sinä-, me- ja te-muodot heikko
Verbityypit 2 ja 5: EI k-p-t
Verbityypit 3, 4 ja 6: perusmuoto heikko, muut muodot vahva

Kotona:

Muuta verbit imperfektiin ja kirjoita kokonainen lause.

Verbityyppi 5

  1. tarvita Kun minä tein tätä kotitehtävää, tarvitsin sanakirjaa. Minä tarvitsin apua. 

  2. harkita Harkitsitteko jo show-ohjelmaa? Minä harkitsin hotelliin menemistä. Minä harkitsin tätä asiaa. Nainen harkitsi pitkään, millaisen takin hän haluaisi ostaa

  3. valita Me valitsimme uuden auton / johtajan. Valitsitko suomen kurssin? Minä valitsin kypsimmät omenat kaupassa. kypsä 

  4. pelätä (4) Lapsi pelkäsi pimeää. Pelkäsin (eilen yöllä) / viime yönä. Pelkäsin olla yksin kotona lapsena. Hän pelkäsi pimeää. 

  5. mainita Minä mainitsin siitä, että opiskelen suomea. Mainitsin elokuvasta ystävälle(ni). Hän mainitsi tämän kirjan. Hän mainitsi minut nimeltä. 

Verbityyppi 6

  1. vanheta Minun isoisä vanheni nopeasti. Vanhemmat vanhenivat yhdessä. Taiteilija vanheni piirtäessään kuvaa. 

  2. paeta (k-p-t) Minä pakenin nopeasti. Hän pakeni nopeammin kuin minä. Hän pakeni vankilasta eilen illalla. 

  3. lämmetä (k-p-t) Ruoka lämpeni mikrossa. Eilen leipä lämpeni uunissa. 
    Minä lämmitin (lämmittää) ruokaa mikrossa. 

  4. kylmetä Eilen sää kylmeni. Vesi kylmeni jääkaapissa. Mehu kylmeni myös jääkaapissa. 

  5. rohjeta (k-p-t) He rohkenivat mennä hautausmaalle yöllä. Hän rohkeni kysyä: "Mitä kuuluu?" Hän rohkeni soittaa minulle/vaimolle. He rohkenivat mainita asiasta. 

    Puu kaatuu (kaatua). Minä kaadan (kaataa) puun.


Lue teksti ja lisää puuttuvat sanat.
lammasta, karkkia, mämmiä, oksat, maaliskuussa, vapaapäivää, violetti, ylösnousemuksen, palmusunnuntaista, virpovat, lapsille, virpomassa, rairuoho

Pääsiäinen
Keväällä juhlitaan pääsiäistä. Kristillisen perinteen mukaan pääsiäinen on Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen _______________ juhla. Nykyään pääsiäinen on tärkeä rauhoittumisen juhla, ja monet viettävät silloin aikaa perheen kanssa. Pääsiäinen on joka vuosi eri aikaan, mutta
se on aina maaliskuussa ______________________ tai huhtikuussa.
Pääsiäisviikko alkaa palmusunnuntaista_______________ ja päättyy toiseen pääsiäispäivään.
Pääsiäisviikon aikana on monta pyhää eli vapaapäivää ________________.
Pääsiäisenä koti koristellaan kauniisti. Pääsiäisen koristeita ovat rairuoho_____________, värikkäät pääsiäismunat, pääsiäispuput ja –tiput sekä narsissit ja pajunoksat. Pääsiäisenä syödään yleensä lammasta____________________ ja jälkiruoaksi mämmistä _________________________ sekä paljon suklaata.
Pääsiäisen värejä ovat keltainen ja violetti ____________ .
Palmusunnuntaina lapset pukeutuvat noidiksi ja kiertävät naapureiden luona virpomassa_____________ (virpoa).
Lapsilla on kädessä värikkäät oksat_________________________. Vitsat (=oksat) on koristeltu höyhenillä ja värikkäillä papereilla. Lapset virpovat______________ naapureita vitsoilla ja sanovat: ”Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuueks, vitsa sulle, palkka mulle”. Virpomisen jälkeen lapsille_______________ 
annetaan suklaamunia ja karkkia_________________________ palkaksi. Tämä on hauska ja tärkeä perinne monelle Suomessa.

Suomen tunti 24.3.

IMPERFEKTI

VERBITYYPPI 2

JUODA, SYÖDÄ, MYYDÄ, VIEDÄ, UIDA

Ensimmäinen vokaali menee pois.

JUO- >> JOI MINÄ JOIN, SINÄ JOIT, HÄN JOI, ME JOIMME, TE JOITTE, HE JOIVAT

VIE- >> VEI MINÄ VEIN, SINÄ VEIT, HÄN VEI, ME VEIMME, TE VEITTE, HE VEIVÄT

UI- >> UI MINÄ UIN, SINÄ UIT, HÄN UI, ME UIMME, TE UITTE, HE UIVAT

KÄYDÄ (poikkeus) MINÄ KÄVIN, SINÄ KÄVIT, HÄN KÄVI,

ME KÄVIMME, TE KÄVITTE, HE KÄVIVÄT

MYY- >> MYI

VERBITYYPPI 3

OPISKELLA, OLLA, JUOSTA, MENNÄ, TULLA
E >> I

OPISKEL- >> OPISKELEN (PREESENS)
OPISKELIN, SINÄ OPISKELIT, HÄN OPISKELI,

ME OPISKELIMME, TE OPISKELITTE, HE OPISKELIVAT

JUOS- >> JUOKSI- MINÄ JUOKSIN, SINÄ JUOKSIT, HÄN JUOKSI

ME JUOKSIMME, TE JUOKSITTE, HE JUOKSIVAT

MEN- >> MENIN, MENIT, MENI, MENIMME, MENITTE, MENIVÄT

TUL- >> TULIN, TULIT, TULI, TULIMME, TULITTE, TULIVAT

VERBITYYPPI 4

SI

PELATA, HERÄTÄ, HALUTA, VASTATA,

PELA- >> MINÄ PELASIN, SINÄ PELASIT, HÄN PELASI, ME PELASIMME, TE PELASITTE

HE PELASIVAT

HERÄ- >> HERÄSIN, HERÄSIT, HERÄSI, HERÄSIMME, HERÄSITTE, HERÄSIVÄT

SI-PÄÄTE ON JOSKUS MYÖS VERBITYYPISSÄ 1.

LENTÄÄ, RAKENTAA, YMMÄRTÄÄ, PIIRTÄÄ, KIELTÄÄ (K-P-T)

MINÄ LEN-NÄN >> MINÄ LENSIN, SINÄ LENSIT, HÄN LENSI, ME LENSIMME, TE LENSITTE, HE LENSIVÄT

RAKENTAA >> MINÄ RAKENNAN (PREESENS) MINÄ RAKENSIN (IMPERFEKTI)

KIELTÄÄ >> MINÄ KIELLÄN (PREESENS), MINÄ KIELSIN (IMPERFEKTI)

MYÖS PÄÄTE SI IMPERFEKTISSÄ: HUUTAA, LÖYTÄÄ, PYYTÄÄ, TUNTEA, TIETÄÄ, (TAITAA = OSATA), MINÄ HUUSIN, SINÄ HUUSIT, HÄN HUUSI, ME HUUSIMME, TE HUUSITTE, HE HUUSIVAT

KOTONA:

Kirjoita imperfekti. Lisää suluissa oleva sana.

  1. Sanna istuu joskus puistossa. (viime keväänä) Sanna istui viime keväänä joskus puistossa. 
  2. Pekka puhuu usein musiikista. (nuorena) Pekka puhui nuorena usein musiikista. 
  3. Ulla kertoo, mitä mummolle kuuluu. (sunnuntaina) Ulla kertoi sunnuntaina, mitä mummolle kuului/kuuluu.
  4. Piirrätkö (piirtää 1) usein? (lapsena) Piirsitkö usein lapsena?
  5. Aapo opiskelee paljon. (viime syksynä) Aapo opiskeli paljon viime syksynä. 
  6. Hanna kirjoittaa paljon viestejä. (kun hän oli matkalla) Hanna kirjoitti paljon viestejä, kun hän oli matkalla. 
  7. Heikki tulee lomalla meidän luokse kylään. (viime kesänä) Viime kesänä Heikki tuli lomalla meidän luokse kylään. 
  8. Opettaja keskustelee usein oppilaiden kanssa. (kurssin aikana) Opettaja keskusteli usein oppilaiden kanssa kurssin aikana. 
  9. Me katsomme elokuvan. (viikonloppuna) Me katsoimme elokuvan viikonloppuna.
  10. Markus pelaa sählyä. (viime talvena) Viime talvena Markus pelasi sählyä.
  11. Hän haluaa mennä uimaan. (eilen illalla) Hän halusi mennä uimaan eilen illalla. 
  12. Matti rakentaa terassia. (viime vuonna) Matti rakensi terassia viime vuonna.
  13. Ymmärtävätkö he suomea? (aikaisemmin) Ymmärsivätkö he suomea aikaisemmin?
  14. Opettaja tietää, kuka hän on. (kurssin alussa) Kurssin alussa opettaja tiesi, kuka hän on. Valitettavasti meillä ei ole kahvia. Meillä ei ole kahvia, valitettavasti. 
  15. Minä menen kurssin jälkeen kauppaan. (eilen) Eilen minä menin kurssin jälkeen kauppaan. 

Kirjoita viesti.

Kirjoita viesti ystävälle. Sinulla on uusi harrastus. Keksi itse, mikä harrastus. Kerro ystävälle harrastuksesta ja pyydä häntä mukaan. Kerro hänelle, miksi harrastus on hyvä.

kahvin juominen, jäätelön (jätskin) syöminen, luonnon katseleminen kuvista ja siitä inspiroituminen, vaeltaminen

Suomen tunti 17.3.

Vastaa kysymyksiin.

1. Kävitkö kaupassa viime viikonloppuna? Mitä ostit?
2. Nukuitko hyvin viime yönä? 
3. Luitko kirjaa viime viikolla? Mitä kirjaa?
4. Puhuitko suomea eilen? Kenen kanssa?
5. Asuitko kaksi vuotta sitten Suomessa? Missä kaupungissa?
6. Tapasitko ystäviä sunnuntaina? Missä tapasit heitä?
7. Kirjoititko maanantaina sähköpostia?
8. Autoitko naapuria viime vuonna? Miten?

Kirjoita imperfekti. Lisää lauseeseen yksi seuraavista sanoista: eilen, viime vuonna, tiistaina, lapsena, viime viikolla, illalla, viime sunnuntaina, viime kesänä, aamulla,  

1. Minä istun luokassa. Minä istuin luokassa (viime) tiistaina. 
2. Hän laulaa suihkussa. Hän lauloi suihkussa aamulla. 
3. Ystävä auttaa minua muutossa. Ystävä auttoi minua muutossa eilen.
4. Naapurit soittavat musiikkia myöhään. Naapurit soittivat musiikkia myöhään viime sunnuntaina.
5. Annatko lapselle rahaa? Annoitko lapselle rahaa eilen?
6. Me pidämme jäätelöstä. Me pidimme jäätelöstä lapsena. 
7. Kaija ja Pekka matkustavat Alpeille. K ja P matkustivat Alpeille viime viikolla.
8. Kuka kantaa tavarat sisään? Kuka kantoi tavarat sisään?
9. Nukkuvatko he pitkään? Nukkuivatko he pitkään eilen?
10. Mitä hän sanoo sinulle? Mitä hän sanoi sinulle illalla?
11. Alex puhuu tästä asiasta minulle. Alex puhui minulle tästä asiasta viime viikolla. 
12. Liisa kysyy opettajalta: "Mitä kello on?" Liisa kysyi opettajalta... aamulla.
13. Minä alan opiskella suomea. Minä aloin opiskella suomea viime vuonna. 
14. Sinä leivot omenapiirakkaa. Sinä leivoit omenapiirakkaa viime sunnuntaina.
15. Oppiiko hän suomea? Oppiko hän suomea viime vuonna?
oppia >> oppi- >> opp- >> oppi

Suomen tunti 10.3.

Sampo-laulu:
https://www.bing.com/videos/riverview/relatedvideo?q=sampo+kielinuppu&&mid=F0EB529BE47379218EFFF0EB529BE47379218EFF&FORM=VRDGAR

IN-SANATYYPPI

PUHELIN, PAKASTIN, AVAIN, ELÄIN, TEROITIN, HEIJASTIN, KIRJAIN

PARTITIIVI: KONSONANTTI LOPUSSA ELI PÄÄTE ON -TA/TÄ.

PUHELINTA, AVAINTA, ELÄINTÄ, KIRJAINTA JA NIIN EDELLEEN (jne.)

VARTALO: PUHELIME-, PUHELIMI- >> PUHELIMESSA
PUHELIMEN VÄRI/MERKKI, PUHELIMET OVAT LAUKUSSA.

VARTALO: ELÄIME-, ELÄIMI-
TÄLLÄ ELÄIMELLÄ ON NÄLKÄ. ELÄIMILLÄ ON VÄHÄN RUOKAA TALVELLA.

Kotona: 

Kirjoita sana oikeassa muodossa.
1. Ostin viime viikolla --------- (uusi puhelin). uuden puhelimen
2. Missä ovat Liisan ------- (avain)? avaimet
3. Laita jäätelöt pian ------------ (pakastin)! pakastimeen
4. Aiotko hankkia ----------- (uusi tulostin)? uuden tulostimen
5. En löydä mistään ------------ (puhelin) ja (avain). puhelinta ja avainta/avaimia
6. Osaatko nämä ----------- (kirjain)? kirjaimet
7. Minun --------- (laskin) on jokin vika. laskimessa
8. Haluan ostaa olohuoneeseen ----------- (valkoinen valaisin).
valkoisen valaisimen 

Lue teksti ja vastaa kysymyksiin.

Anna on kotoisin Pietarista. Hän muutti Suomeen muutama vuosi sitten. Annalla on suomalainen mies, Mikko. He ovat tällä hetkellä molemmat töissä sairaalassa. Anna tuli vaihto-opiskelijaksi Helsingin yliopistoon, ja pari tapasi yliopiston kuorossa. He molemmat rakastavat laulamista. Anna rakastaa kuorolaulun lisäksi metallimusiikkia. Hänen lempibändinsä on Iron Maiden.

Mikko ei aluksi pitänyt hevimusiikista, mutta lopulta Anna sai hänet innostumaan myös raskaammasta musiikista. Mikko (on soittanut) lapsesta saakka sähkökitaraa. Anna puolestaan on monipuolinen laulaja. Vuosi sitten Anna ja Mikko päättivät perustaa yhtyeen. He saivat yhden vanhan opiskelukaverin soittamaan rumpuja bändiin, jossa Mikko soittaa kitaraa ja Anna on solistina. Nyt he treenaavat lähes päivittäin ja (ovat päässeet) muutamalle pienelle klubille esiintymään. Annalla on todella upea lauluääni. Hän pystyy laulamaan kovaa ja korkealta.

Bändin kanssa menee tosi paljon aikaa, ja työ sairaalassa tuntuu tällä hetkellä raskaalta. Heistä kummastakin (olisi) ihanaa pitää välivuosi päivystystyöstä ja ruveta täysipäiväiseksi (täysipäiväinen) muusikoksi. (Olisi) hauskaa kiertää ympäri Suomea keikoilla (keikka) ja elää vain musiikista.

Vastaa kysymyksiin.

  1. Minkämaalainen Anna on? Hän on venäläinen.
  2. Mikä on Annan lempiyhtye? Se on Iron Maiden.
  3. Mitä Mikko ajatteli aikaisemmin hevimusiikista? Hän ei pitänyt siitä. 
  4. Mitä soitinta Mikko soitti lapsena? Mikko soitti sähkökitaraa. 
  5. Ketkä ovat mukana bändissä? Vanha opiskelukaveri, joka soittaa rumpuja, Mikko, joka soittaa sähkökitaraa ja Anna on solistina. 
  6. Mitä ajattelet, mikä on Annan ja Mikon ammatti? Heidän ammattinsa on lääkäri.
  7. Miltä työ sairaalassa tuntuu? Työ sairaalassa vie paljon aikaa, ja työ tuntuu raskaalta. 
  8. Mistä he haaveilevat? He haluavat elää vain musiikilla. 

Suomen tunti 3.3.

LAULU, VUODENAJAT:
https://www.bing.com/videos/riverview/relatedvideo?q=vuodenajat+kielinuppu&&mid=85D81D2FDE6384EDE65685D81D2FDE6384EDE656&FORM=VRDGAR

Sanatyyppi: as/äs

lounas, oppilas, potilas, sairas, taivas, eväs (ottaa ruokaa mukaan), viisas, pensas

Partitiivi: lounasta, potilasta jne. (ja niin edelleen)

Vartalo: lounaa-, potilaa-, pensaa-

Lounaan hinta, oppilaan vihko

Pensaassa on mustikoita. Potilaalla on nälkä.

S-Missä? Pensaassa, S-Mistä? Pensaasta S-Mihin? Pensaaseen

Viisaassa, viisaasta, viisaaseen lounaassa, lounaasta, lounaaseen

Turku on lounaassa. (Joku söi lounaan eilen. Missä Turku on nyt?)

L-Missä, L-Mistä, L-Mihin oppilaalla, oppilaalta, oppilaalle
terassilla, 

Sanatyyppi is

kallis, kaunis, valmis

Partitiivi: kallista, kaunista, valmista
vartalo: kallii-, kaunii-, valmii-

kalliin lounaan hinta, kauniin taivaan väri, valmis ruoka >> valmiit ruoat

kaunis huone >> kauniissa huoneessa

kallis ravintola >> (S-Mihin?) kallii-seen ravintolaan

kalliissa ravintolassa, kalliista ravintolasta, kalliiseen ravintolaan

KOTONA:

Kirjoita oikea muoto.

1. (Taivas) --------- on mustia pilviä. Taivaalla (L-missä)
2. Meillä oli eilen viisi (vieras) -------- . vierasta (partitiivi)
3. Minä teen huomenna (iso ostos, monikko) -------- marketissa. isot ostokset 
4. Tapasitko sinä Matin (lounas) ---------- ? lounaalla (L-missä) (Minun lounaassa oli tänään kärpänen.)
5. (Yksi oppilas) --------- on flunssa. Yhdellä oppilaalla (L-missä)
6. Maija ottaa (eväs) -------- mukaan retkelle. eväät (t-monikko) or evästä (partitiivi)
7. Ovatko tehtävät jo (valmis) ---------- ? valmiit (t-monikko), valmiina (essiivi). 8. Hän vie ruokaa (sairas isoisä) --------- . sairaalle isoisälle (L-mihin, kenelle?) 
9. Opiskelija vie (valmis teksti) --------- opettajalle. valmiin tekstin (genetiiviobjekti)
10. On mukava istua (kaunis olohuone) --------- .
kauniissa olohuoneessa (S-missä)
11. Vien kukat (puhdas keittiö) ------------ . puhtaaseen keittiöön (S-mihin)
12. (Pieni pensas) ---------- kasvaa paljon marjoja. Pienessä pensaassa (S-missä)
13. Missä (kerros) ---------- hän asuu? kerroksessa (S-missä)
14. (Potilas, monikko) --------- ovat sairaalassa. Potilaat (t-monikko)
15. Hän asuu (kallis talo) -------- , koska hänellä on (rikas) --------- vanhemmat.
kalliissa talossa (S-missä), rikkaat (t-monikko)

Mieti vastauksia seuraaviin kysymyksiin.

  1. Millainen ystäväpiiri sinulla on?
  2. Mitä tykkäät tehdä perheen tai ystävien kanssa?
  3. Oletko sosiaalinen ihminen vai viihdytkö paremmin yksin?
  4. Millaisista ihmisistä sinä pidät?
  5. Millaisista ihmisistä sinä et pidä?
  6. Kuinka monta ystävää ihminen tarvitsee?

pitää + s-mistä  Pidän ystävällisistä ihmisistä. 
+ rehellinen, huumorintajuinen, ystävällinen, uskollinen, kommunikoiva, hyvä kommunikoimaan, hymyilevä, iloinen, puhelias, huomaavainen 
- kateellinen, myrkyllinen, aggressiivinen, tylsä, huijaava, valehteleva, vihainen, epärehellinen, ylimielinen, ylpeä

Suomen tunti 17.2.

24.2. ei ole kurssia!

Riimilaulu:


KOTONA:
Lue teksti kolme kertaa.

28. helmikuuta on Kalevalan päivä. Kalevala on Suomen kansalliseepos. Elias Lönnrot kokosi Kalevalan noin 200 vuotta sitten. Monet kansalliseepokset sisältävät runoja, joita on kerrottu ja laulettu monta sataa vuotta.

Kalevalassa on kaksi kansaa, Kalevala ja Pohjola. Runokokoelma kuvaa esimerkiksi näiden kansojen kiistoja ja matkoja. Tapahtumat päättyvät kristinuskon tuloon.

Lääkäri Elias Lönnrot alkoi koota noin 200 vuotta sitten runokokoelmaa kansanrunoista. Kalevala on Lönnrotin runoelma, vaikka sen perusta on kansanrunoissa.

Lönnrot loi eepoksen yhdistämällä eriaikaisia ja erilaisia kansanrunoja. Osan runoista Lönnrot loi itse.

Varsinaisen Kalevalan ensimmäinen painos eli Vanha Kalevala ilmestyi vuonna 1835. Uusi Kalevala ilmestyi vuonna 1849.

Lönnrot teki 20 vuoden aikana pitkiä matkoja, kun hän keräsi runoja. Sanotaan, että Lönnrot kulki joka vuosi matkan, joka vastaa matkaa Suomen päästä päähän.

Alla kerrotaan kolmesta ihmisestä. He ovat Santtu, Tanja ja Pihla.

Lue lauseet ja kerro, mikä on heidän ammatti, missä he ovat töissä ja millä he kulkevat työmatkat.

  1. Santtu on Pihlan työkaveri.
  2. Tanja asuu rivitalossa Espoossa.
  3. Toinen turkulainen on ammatiltaan henkilöstöpäällikkö.
  4. Santtu käy töissä ison yrityksen tornitalossa Turussa.
  5. Tanjalla ja hänen opiskelukaverilla on sama ammatti.
  6. Pihlan työkaveri tulee töihin kävellen.
  7. Toimistoon Vantaalle on pitkä matka, mutta onneksi parkkihallissa on oma autopaikka.
  8. Espoolainen ajaa töihin omalla autolla.
  9. Pihla on Tanjan opiskelukaveri.
  10. Toinen arkkitehti tekee töitä kotona Turun keskustassa.

SANTTU: henkilöstöpäällikkö, ison yrityksen tornitalossa Turussa, kävellen
TANJA: arkkitehti, Vantaalla toimistossa, omalla autolla
PIHLA: arkkitehti, hän on töissä kotona, hänellä ei ole työmatkaa

Suomen tunti 10.2.

24.2. ei ole kurssia!

LAUANTAINA ON YSTÄVÄNPÄIVÄ. SE ON NELJÄSTOISTA HELMIKUUTA.

SUNNUNTAI ON VIIDESTOISTA HELMIKUUTA. SE ON LASKIAISSUNNUNTAI.

TÄNÄÄN ON KYMMENES HELMIKUUTA.

MONESKO PÄIVÄ ON ENSI VIIKON OPPITUNTI?

SEITSEMÄSTOISTA HELMIKUUTA ON SEURAAVA OPPITUNTI.

SILLOIN ON LASKIAISTIISTAI.

KAHDESKYMMENESNELJÄS HELMIKUUTA EI OLE OPPITUNTIA!

SILLOIN ON TALVILOMA ELI HIIHTOLOMA.



HÄN OPISKELI LÄÄKÄRIKSI. (TRANSLATIIVI)

HÄNESTÄ TULI LÄÄKÄRI.

 

LISÄÄ SANATYYPPEJÄ:

SANATYYPPI E

HUONE, VENE, PERHE, KONE, KAPPALE, KIRJE, LAUSE, VIRHE, TAMPERE

HUONE-TTA

PARTITIIVI: -TTA

HUONEE- HUONEEN, HUONEESSA, HUONEESTA, HUONEESEEN JNE.

MONIKKO: HUONEET

MISSÄ: TAMPEREELLA

 

SANATYYPPI NEN

SUOMALAINEN, VALKOINEN, PUNAINEN, ILOINEN, IHMINEN, TOINEN

SUOMALAI-SE-, SUOMALAISEN, SUOMALAISESSA, SUOMALAISEEN

PARTITIIVI: SUOMALAIS-TA

MONIKKO: SUOMALAISET

 

SANATYYPIT US/YS, OS/ÖS, ES

KOKOUS, KERROS, YRITYS, ESITYS, HARJOITUS, KYSYMYS, EINES, KÄÄNNÖS, MAINOS

EI MAINOKSIA!

PARTITIIVI: MAINOS-TA

MAINOKSE- MAINOKSEN, MAINOKSESSA, MAINOKSEEN, JNE.

HARJOITUKSESSA
TÄSSÄ HARJOITUKSESSA ON MONTA VAIKEAA SANAA.

MONIKKO: MAINOKSET

KOTONA:
Lue Julia Raffel -teksti (20.1.). Vastaa kysymyksiin (27.1.). 

Kirjoita t-monikko ja yksikön partitiivi:

1. tavallinen perhe tavalliset perheet  2 tavallista perhettä
2. valkoinen vene valkoiset veneet  3 valkoista venettä
3. suomalainen apteekki suomalaiset apteekit 4 suomalaista apteekkia
4. toinen kokou-s toiset kokoukset toista kokousta
5. uusi yritys uudet yritykset  uutta yritystä
6. iloinen ihminen iloiset ihmiset iloista ihmistä
7. nuori lääkäri  nuoret lääkärit  nuorta lääkäriä
8. punainen bussi  punaiset bussit  punaista bussia
9. suuri virhe  suuret virheet  suurta virhettä
10. pieni lapsi pienet lapset pientä lasta
11. ruotsalainen lääke  ruotsalaiset lääkkeet  ruotsalaista lääkettä
12. kokonainen lause kokonaiset lauseet  kokonaista lausetta
13. ensimmäinen kysymy-s ensimmäiset kysymykset ensimmäistä kysymystä
14. likainen huone likaiset huoneet  likaista huonetta  
15. sininen järvi  siniset järvet  sinistä järveä

Kirjoita perusmuoto.

1. rauhallisessa perheessä rauhallinen perhe
2. uudesta käännöksestä  uusi käännös
3. nämä viestit tämä viesti
4. ensimmäiseen kerrokseen  ensimmäinen kerros
5. uusilla kavereilla uusi kaveri 
6. täydestä bussista  täysi bussi
7. hiljaiset ihmiset  hiljainen ihminen
8. normaalihintaiset vaatteet  normaalihintainen vaate
9. vanhassa mainoksessa vanha mainos
10. ensimmäisessä kappaleessa  ensimmäinen kappale

Vastaa kysymykseen. Käytä näitä sanoja: punainen, makuuhuone, Tampere, sormus, toinen kerros, tietokone, lentokone, terveyskeskus.

  1. Missä Tammerkoski on? Se on Tampereella.
  2. Millä voit opiskella? Tietokoneella.
  3. Minkäväriset housut on Pekalla? Pekalla on punaiset housut.
  4. Missä lääkäri on töissä? Hän on töissä terveyskeskuksessa. 
  5. Missä hän asuu? Hän asuu toisessa kerroksessa. 
  6. Missä sänky on?Se on makuuhuoneessa. 
  7. Millä matkustat Amerikkaan? Lentokoneella.
  8. Missä on joskus timantti? Sormuksessa.

Suomen tunti 3.2.

VIIDES HELMIKUUTA ON RUNEBERGIN PÄIVÄ.

JOHAN LUDVIG RUNEBERG OLI KIRJAILIJA JA RUNOILIJA. (ruuneperi)

HÄN ELI 1800-LUVULLA.

HÄN KIRJOITTI MAAMME-LAULUN. (MAAMME = MEIDÄN MAA)

SUOMEN KANSALLISLAULU ON MAAMME-LAULU.
J. L. RUNBERG ON SUOMEN KANSALLISRUNOILIJA.

RUNEBERGIN TORTTU

HÄNEN VAIMO KIRJOITTI TORTUN RESEPTIN.

RUNEBERG JOI (JUODA) TORTTUKAHVIT.

MEILLÄ ON NYT PÄIVÄKAHVI(T).

JUHLAKAHVI(T) AAMUKAHVI(T)

Laulu:
https://www.bing.com/videos/riverview/relatedvideo?q=ruuneperi+laulu&&mid=08BBFE49BDFBA5DB682408BBFE49BDFBA5DB6824&churl=https%3a%2f%2fwww.youtube.com%2fchannel%2fUCNB8we47fVJsuZzyXK5V34Q&FORM=VCGVRP

SUOMEN HISTORIAA:

SUOMI OLI OSA RUOTSIA ALKAEN 1000-LUVULTA.

SOTA VENÄJÄN JA RUOTSIN VÄLILLE 1808–1809

VENÄJÄ VOITTI JA SAI SUOMEN ALUEEN ITSELLEEN.

SUOMESSA OLI RUOTSIN KIELI VAHVA. KAIKKI KIRJALLINEN TYÖ OLI RUOTSIKSI.

SUOMEKSI ENSIMMÄINEN KIRJA ILMESTYI JO 1500-LUVULLA.

SUOMESTA TULI OSA VENÄJÄÄ. VENÄJÄN TSAARI (KEISARI) OLI YSTÄVÄLLINEN

SUOMELLE. SIKSI SUOMI SAI PALJON OIKEUKSIA.

SUOMESSA ALKOI KANSALLISAATE. SUOMESSA OLI MONIA IHMISIÄ,

JOTKA HALUSIVAT, ETTÄ TÄÄLLÄ PUHUTAAN JA KIRJOITETAAN VAIN SUOMEA.

VÄHITELLEN SUOMEN KIELESTÄ TULI TÄRKEÄ KIELI.

JUHLAPÄIVÄT:

1.1. ensimmäinen tammikuuta UUSI VUOSI

6.1. kuudes tammikuuta LOPPIAINEN

5.2. viides helmikuuta Runebergin päivä

14.2. neljästoista helmikuuta YSTÄVÄNPÄIVÄ

17.2. seitsemästoista helmikuuta LASKIAINEN (laskiaistiistai)

8.3. kahdeksas maaliskuuta kansainvälinen naistenpäivä

29.3. kahdeskymmenesyhdeksäs maaliskuuta palmusunnuntai

3.4. kolmas huhtikuuta pitkäperjantai

5.4. viides huhtikuuta pääsiäinen, ensimmäinen pääsiäispäivä

6.4. kuudes huhtikuuta toinen pääsiäispäivä

1.5. ensimmäinen toukokuuta vappu

Vappu on opiskelijoiden juhla, työn juhla ja kevään juhla.

10.5. kymmenes toukokuuta äitienpäivä

Äitienpäivä on aina toukokuun toinen sunnuntai.

Isänpäivä on aina marraskuun toinen sunnuntai.

Liputuspäivä

KOTONA:
Lue teksti ja vastaa kysymyksiin. 

Maanantaina 5.2. vietetään Runebergin päivää. Runebergin päivä on liputuspäivä. Runebergin päivänä syödään myös runebergintorttuja.

Johan Ludvig Runeberg oli runoilija, kirjailija ja toimittaja. Hän on Suomen kansallisrunoilija.

Runeberg eli 1800-luvulla. Hän syntyi Pietarsaaressa vuonna 1804. Hänen isänsä oli merikapteeni, joka toi matkoiltaan kotiin kirjoja. Hänen äitinsä oli hyvä kertomaan tarinoita.

Runeberg kävi koulua Vaasassa ja opiskeli Turussa. Hän toimi opettajana Saarijärvellä. Täällä hän oppi paljon Suomen luonnosta ja suomalaisista. Naimisiin Runeberg meni pikkuserkkunsa Fredrika Tengströmin kanssa. Fredrika oli ensimmäinen, joka valmisti runebergintorttuja.

Kun Turku paloi, yliopisto muutti Helsinkiin. Myös Runeberg muutti Helsinkiin. Täällä hän tutustui muihin kuuluisiin suomalaisiin: Sakari (Zachris) Topeliukseen, J. V. Snellmaniin ja Elias Lönnrotiin.

1837 Runebergistä tuli lehtori Porvoon lukioon. Hänen koko perheensä muutti Porvooseen. He eivät olleet rikkaita.

Runebergin tunnetuin teos on Vänrikki Stoolin tarinat. Sen ensimmäinen osa ilmestyi 1848. Se myi oikein hyvin. Toinen osa myi vielä paremmin. Nyt perhe pystyi muuttamaan hienoon taloon. Vänrikki Stoolin tarinoihin kuuluu 35 runoa. Runot kertovat Suomen sodasta, joka oli 1808–1809. Myös Maamme-laulu sisältyy Vänrikki Stoolin tarinoihin.

Viimeiset yhdeksän vuotta elämästään Runeberg oli vuodepotilas. Hän kuoli 6.5.1877. Hautajaiset olivat juhlallinen ja suuri tapahtuma.

KYSYMYKSET:

  1. Miksi suomalaiset viettävät Runebergin päivää? Koska hän on kansallisrunoilija ja myös kirjailija ja toimittaja. Hän kirjoitti Maamme-laulun, joka on Suomen kansallislaulu. 
  2. Miksi silloin syödään runebergintorttuja? Hänen vaimo(nsa) oli ensimmäinen, joka valmisti torttuja. Vaimo kirjoitti torttureseptin. 
  3. Missä Runeberg opiskeli? Hän opiskeli Turussa ja sitten Helsingissä.
  4. Miksi perhe muutti Porvooseen? Hänestä tuli lehtori Porvoon lukioon.
  5. Mistä Vänrikki Stoolin tarinat kertovat? Suomen sodasta (1808 - 1809)
  6. Kuinka kauan Runeberg sairasti? Hän sairasti yhdeksän vuotta. Hän oli vuodepotilas. 

Suomen tunti 27.1.

SANATYYPIT (SUBSTANTIIVIT, ADJEKTIIVIT, PRONOMINIT JA NUMERAALIT)

HOTELLI-SSA JÄRVI >> JÄRVESSÄ TAI JÄRVELLÄ

(VERBITYYPIT NUKKUA >> MINÄ NUKUN)

TAIVUTUS (INFLECTION)

I >> I HOTELLI, POSTI, PANKKI, POSTISSA, PANKISSA

KOTI, TORI, TURISTI, RUOTSI(SSA)

I >> E PIENI PIENELLÄ TORILLA KIELI SUOMEN KIELESSÄ PIENTÄ TORIA

MINÄ OPISKELEN SUOMEN KIELTÄ. SUURI, NUORI, MERI, SAARI, VUORI

I >> E JÄRVI PIENI JÄRVI >> PIENESSÄ JÄRVESSÄ, JÄRVEÄ 

SUOMI, NIMI, TALVI, ONNI

-SI VUOSI, UUSI, VIISI, KUUSI, KÄSI, VESI, KUUKAUSI

UUDEN VUODEN, KUUDEN (KUUDES), KUUKAUDESSA, HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!

Kirjoita sanoista perusmuoto.

1. uudessa bussissa  uusi bussi (missä, -ssa/-ssä)
2. mitä kieltä  mikä kieli
3. pienellä kaverilla  pieni kaveri (kenellä? millä? -lla/llä)

4. nuoren lääkärin  nuori lääkäri
5. pientä ovea pieni ovi

Kirjoita oikea muoto.

1. Minä olen asunut täällä kaksi (kuukausi) kuukautta.
2. Hän ei puhu suomen (kieli) kieltä.
3. Aamulla matkustan aina (täysi bussi) täydessä bussissa. (Matkustan bussilla.) 
4. Sain eilen 20 (viesti) viestiä.
5. Hän kävi eilen (uusi apteekki) uudessa apteekissa.
6. (Järvi) ovat talvella jäässä. Järvet...
7. Tänään en osta (tomaatti). tomaattia.
8. Ahvenanmaalla on monta (saari) saarta
9. Hän tulee juuri tuosta (suuri pankki) suuresta pankista. (suurista pankeista)
10. Minulla ei ole tietokoneen (hiiri) hiirtä.
11. Heräsin yöllä (kaksi) kello kaksi eli kahdelta. kahde- Hän on kahdella kurssilla. Hän on yhdellä kurssilla. yhde-
12. Hän on käynyt (kuusi pankki). kuudessa pankissa.
kuusi ja kuusi  Kuusessa on orava. 


Lue vielä teksti Julia Raffel opiskelee suomen kieltä. Vastaa sitten kysymyksiin. Vastaa omin sanoin. Älä kopioi suoraan tekstiä.

  1. Miksi Suomessa on nykyään paljon suomen kielen opiskelijoita? Suomessa on nykyään paljon ulkomaalaisia. He tulevat töihin tai opiskelemaan. Heille on tärkeää osata suomea. 
  1. Miksi Julia haluaa oppia suomen kieltä? Hän haluaa asua Suomessa ja ymmärtää ihmisiä. Hänellä on paljon ystäviä Suomessa. On helpompi tutustua ihmisiin ja olla heidän kanssaan tekemisissä.  
  1. Mitä tarkoittaa sanojen taivutus? Se tarkoittaa, että suomen kielessä sanoihin voi lisätä uutta tietoa päätteillä (vartalo ja pääte).
  1. Mikä suomen kielessä on yleensä vaikeaa suomen kielen opiskelijoille? Suomen sanat muuttuvat paljon. Suomen kielessä on monimutkainen kielioppi. Sitä on vaikea ymmärtää. Pitkät sanat ja yhdyssanat ovat vaikeita. 
  1. Miksi suomen kielen sanat ovat vaikeita muistaa? Suomen kielen sanat ovat erilaisia kuin muissa kielissä. 
  1. Mikä on lainasana? Se on sana, joka sama esimerkiksi englannin kielessä tai jossain muussa kielessä. 
  1. Mikä on helppoa suomen kielessä? Miksi? Ääntäminen on usein helppoa. Koska jokainen kirjain luetaan niin kuin se on kirjoitettu. Sanat luetaan niin kuin ne kirjoitetaan. Paino on aina ensimmäisellä tavulla.  
  1. Mikä helpottaa suomen kielen oppimista? Puhuminen ystävien ja muiden ihmisten kanssa. Uusien sanojen opiskelu. Suomen kielen käyttäminen arkielämässä on tärkeää. Kuunteleminen on myös erittäin tärkeää. 

Suomen tunti 20.1.

Lumiukkolaulu:


Kotitehtävät:

Tekstin ymmärtäminen

Lue teksti. Valitse sitten oikea vaihtoehto.

TEKSTI:

Julia Raffel opiskelee suomen kieltä

Julia Raffel aloitti suomen kielen opiskelun kolme vuotta sitten. Silloin hän muutti Suomeen Saksasta. Nyt Julia osaa suomea jo hyvin. Suomessa asuu vuosi vuodelta enemmän ulkomaalaisia. 25-vuotias Julia tuli ensin opiskelemaan Oulun yliopistoon, ja nyt hän on töissä Kempeleessä. Julia kertoo, että Suomessa on helpompi tutustua ihmisiin, kun osaa suomea. "Saksassa olisin onnellinen, jos ulkomaalaiset yrittäisivät oppia kieltä. Uskon, että suomalaiset ajattelevat samoin. Käytän suomea arkielämässä esimerkiksi kahvilassa. Kavereiden kanssa puhun suomea vähän. Kun seuraan keskusteluja, ymmärrän jo hyvin", Julia kertoo.

Sanoihin lisätään päätteitä

Suomen kielessä sanoihin lisätään erilaisia päätteitä, kun niitä taivutetaan. Esimerkiksi talot-sanaan on lisätty pääte -t. T-pääte kertoo, että taloja on monta. Päätteillä siis lisätään sanaan tietoa. Päätteitä voi lisätä sanaan useita. Joskus kun sanaan lisää päätteen, sana muuttuu paljon. Se on yleensä vaikeaa suomen kielen opiskelijoille. Myös uusien sanojen oppiminen voi olla vaikeaa.

Helpot ja vaikeat sanat

"Suomen kielen sanoja on vaikea muistaa. Ne ovat niin erilaisia kuin muissa kielissä. Espanjan tai portugalin kielissä sanat ovat hyvin samanlaisia. Jos tiedän ne yhdellä kielellä, ne ovat tuttuja myös toisella. Mikään tuntemani kieli ei ole samanlainen kuin suomi", Julia kertoo. Suomen kieleen on tullut paljon sanoja muista kielistä. Niitä kutsutaan lainasanoiksi. Niiden merkityksen voi arvata helposti, koska ne ovat aika samanlaisia kuin alkuperäinen sana. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi posti, pankki ja bussi. Suomen kielessä on myös paljon sanoja, joita ei yleensä tunnista muiden kielten sanojen avulla. Tällaisia sanoja ovat esimerkiksi puhelin, lentokone ja tietokone.

Ääntäminen on helppoa

"On suomen kielessä myös jotain helppoa. Ääntäminen ei ole kovin vaikeaa. Sanat luetaan samalla tavalla kuin ne kirjoitetaan", Julia miettii. Julia kuulee suomea melkein joka päivä. Se helpottaa oppimista. Julialla on paljon suomalaisia ystäviä. Ystävät lähettävät Julialle suomenkielisiä artikkeleita. He myös selittävät uusia sanoja Julialle. "Kielen oppiminen on helpompaa, kun tunnen, että siitä on hyötyä", Julia ajattelee. Nyt tunnen, että olen paikallinen. Ja tunnen, että olen osa suomalaista elämää ja yhteiskuntaa, kun osaan suomea ainakin vähän, Julia vielä lisää.

Monivalintatehtävä:

1. Mistä Julia on kotoisin? b)
a) Tanskasta
b) Saksasta
c) Oulusta

2. Miksi suomen kielen sanoihin lisätään päätteitä? a)
a) Päätteillä lisätään sanaan uutta tietoa.
b) Päätteiden avulla saadaan uusia sanoja.
c) Päätteet auttavat ääntämisessä.

3. Mikä suomen kielessä on vaikeaa? b)
a) ääntäminen
b) sanojen muistaminen
c) lainasanat

 

Lue teksti uudelleen ja valitse, onko väite oikein vai väärin. Jos väite on väärin, kirjoita oikea vastaus.

  1. Julia on opiskellut suomea viisi vuotta. Hän on opiskellut suomea kolme vuotta.
  2. Julian mielestä ihmisiin on helpompi tutustua, kun osaa kieltä.
  3. Julia puhuu arkielämässä yleensä englantia. Hän käyttää suomea arkielämässä, esimerkiksi kahvilassa. 
  4. Julian mielestä suomen kieli on erilainen kuin kaikki muut hänen osaamansa kielet.
  5. Lainasanojen merkitys on yleensä helppo arvata.
  6. Muut suomalaiset eivät yleensä auta Juliaa kielen opiskelussa. He auttavat yleensä Juliaa. 
  7. Julia ei kuule suomen kieltä kovinkaan paljon. Julia kuulee suomea melkein joka päivä.
  8. Julia ajattelee, että suomen kielen osaaminen auttaa häntä tuntemaan, että hän on paikallinen.

Verbityyppi 6 -harjoitus

Etsi lauseesta verbi. Kirjoita, mikä on verbin perusmuoto:
1. Miksi te vaikenette tästä asiasta?  vaieta
2. Sää kylmenee yleensä talvella. kylmetä
3. Keväällä päivät taas lämpenevät. lämmetä
4. Ilma viilenee usein syyskuussa. viiletä 
5. Meidän sauna kuumenee nopeasti. kuumeta
6. Hän vanhenee vähitellen, niin kuin me kaikki. vanheta
7. Luokka hiljenee opettajan tullessa sisään.  hiljetä 
8. Illat pimenevät ja yöt pitenevät syksyllä.  pimetä, pidetä

Suomen tunti 13.1.

lämmetä, korjata, mennä, uida, ajaa, istua, tehdä, odottaa, etsiä, lähteä, nukkua, saapua, laittaa x2, juosta, olla x4, kalastaa, saada, lukea

KESÄLLÄ MÖKILLÄ (KESÄMÖKILLÄ)

  1. Laineen perhe --------- lähtee viikonlopuksi mökille. lähti
  2. He --------menevät autolla. menivät
  3. Kaikki muut --------istuvat jo autossa ja -----------odottavat isää. istuivat ja odottivat
  4. Isä -------etsii vielä kalastusvälineitä. etsi
  5. Kello 6 he --------saapuvat perille mökille. saapuivat
  6. Äiti ---------laittaa ruoat jääkaappiin. laittoi 
  7. Isä ---------- laittaa grilliin tulen. laittoi sytyttää tuli  tehdä tuli
  8. Lapset ------------ juoksevat rantaan uimaan. juoksivat
  9. Illalla --------- lämpenee sauna. lämpeni
  10. Lauantaina isä ---------korjaa laiturin, joka ---------on rikki. korjasi, oli
  11. Kaikki --------- ovat iloisia, kun laituri ----------on ehjä. olivat oli
  12. Isä --------------kalastaa monta tuntia järvellä. kalasti
  13. Hän -----------saa viisi ahventa ja yhden vanhan kengän. sai
  14. Sunnuntaina kaikki --------nukkuvat pitkään. nukkuivat 
  15. Päivällä äiti -------- lukee dekkaria riippumatossa. luki
  16. Isä ----------tekee sanaristikkoa ja lapset -----------uivat lämpimässä vedessä. teki, uivat
  17. Vesi -----------on tosi lämmintä. oli
  18. Illalla isä ---------- ajaa koko perheen takaisin kotiin. ajoi


Valitse oikea verbi. Kirjoita positiivinen (myönteinen) ja negatiivinen (kielteinen) muoto.

Verbit: siivota, syödä, istua, pelata, tarvita, mennä, laulaa, juoda, opiskella, nousta

  1. Esimerkki: Minä laulan suihkussa. Hän ei laula oopperassa.
  2. Minä -------------istun bussissa. Sinä ------------- et istu baarissa.
  3. Hän ------------- syö omenaa. Sinä -----------et syö suklaata.
  4. Me -------------- juomme teetä. Te --------------ette juo kahvia.
  5. Minä olen väsynyt. Minä ------------menen kotiin. Hän ei mene ----------- diskoon.
  6. He --------------opiskelevat italiaa. Me emme opiskele------------- matematiikkaa.
  7. Minä -------------siivoan tänään keittiön. Te ette siivoa------------- autoa.
  8. Hän -------------pelaa tietokoneella. Me emme pelaa------------- tennistä.
  9. On aamu. Sinä tarvitset---------- kahvia. He eivät tarvitse------------ apua
  10. Hän ............nousee aikaisin aamulla. Sinä et nouse............... myöhään viikonloppuna. 

Metsälaulu:

Suomen tunti 24.11.

Kiitos tästä vuodesta ja hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
https://www.bing.com/videos/riverview/relatedvideo?&q=taas+toivotus+hyv%c3%a4n+joulun&&mid=135F5D8909FDEDD0CD43135F5D8909FDEDD0CD43&&FORM=VRDGAR

Suomalainen joulu:



E-sanatyyppi

Jos suomalainen sana loppuu e-kirjaimeen, se on aina e-sanatyyppi.

perhe, vene, lentokone, Tampere, kirje, alue

perhe >> perheen >> perhettä
(Esimerkiksi nukke-sana on alun perin ollut sana "nukki", joten se taipuu
nukke >> nuken >> nukkea.)

I-sanatyyppi

Jos suomalainen sana loppuu i-kirjaimeen, sinun täytyy muistaa,

mikä sanatyyppi se on.
i >> e -sana

kieli >> kielen >> kieltä, pieni >> pienen >> pientä, meri >> meren >> merta

joki >> joen (k-p-t) >> jokea, mäki >> mäen (k-p-t) >> mäkeä
nimi >> nimen >> nimeä

Jos sana loppuu i-kirjaimeen ja se on lainasana, se on i >> i -sana.

bussi >> bussin >> bussia, pankki >> pankin >> pankkia

Tässä sanatyypissä K-P-T on perusmuodossa vahva, genetiivissä heikko ja partitiivissa vahva.

Vahva aste on yleensä perusmuodossa, partitiivissa ja illatiivissa (S-Mihin?)

Käänteinen K-P-T tarkoittaa, että perusmuoto on heikko.

 (rakas >> rakkaan >> rakasta, lääke >> lääkkeen  >> lääkettä)

PAIKALLISSIJAT yhteensä 6

MISSÄ, MISTÄ, MIHIN (MILLÄ, MILTÄ, MILLE)

Kolme paikallissijamuotoa kertoo, että jokin on sisällä. in в  kaupassa

S-MISSÄ, S-MISTÄ, S-MIHIN

Kolme paikallissijamuotoa kertoo, että jokin on ulkona tai päällä. on на kaupalla

MILLÄ = L-MISSÄ, MILTÄ = L-MISTÄ, MILLE = L-MIHIN

pöydällä tai pöydän päällä

Tampere >> Tampereen >> Tamperetta

Minä en tunne Tamperetta kovin hyvin.

alue >> alueen >> aluetta

Lahdessa on monta kaunista aluetta kesällä.

tuoli >> tuolin >> tuolia

suuri >> suuren >> suurta suurvalta

nuori >> nuoren >> nuorta

Kurssilla on monta nuorta tyttöä.

järvi >> järven >> järveä talvi >> talven >> talvea
Me odotamme jo talvea. Suomessa on tosi monta järveä.

Suomen tunti 17.11.

AINESANAT PARTITIIVISSA

Mikä on ainesana?  (Ei voida laskea)

  1. ruoka- ja juomasanat: tee, kahvi, maito, mehu, salaatti, riisi, makaroni…
  1. materiaalit: hiekka, metalli, kulta, puu (Pöytä on tehty puusta.)
  1. Abstraktit sanat: ystävyys, aika, rakkaus, viha

Lauseen lopussa ainesana on partitiivissa.

Esimerkki: Lautasella on riisiä. Me syömme salaattia ja juomme vettä.

Ei partitiivia: Minä syön (yhden) omenan.

Lauseen alussa ainesana ei ole partitiivissa.

Kahvi on kupissa. (Kupissa on kahvia.) Kulta on kallista.

Ainesana + on (ei ole) + adjektiivi partitiivissa.

Kahvi on kuumaa. Pulla on tuoretta. Ystävyys on ihanaa.

Hiekka on märkää rannalla. (Kirja on hyvä.)

  1. Me menemme kahvilaan. Syömme siellä lounasta (ruokaa).
  2. Ikkunan vieressä on (yksi) vapaa pöytä.
  3. Minä otan kalakeittoa.
  4. Keitto on kuumaa (partitiivi) . Keitot ovat kuumia.
  5. Pöydällä on vesikannu.
  6. Lautasella on kakkua (partitiivi). Kakku on tosi herkullista (partitiivi).
  7. Pöydällä on (yksi) kakku. Kakku on tosi herkullinen.
  8. Pöydällä on kolme herkullista kakkua.

Ei partitiivia: nälkä, jano, kiire, kuuma, kylmä, kun
minulla on lause: Minulla ei ole! Minulla ei ole nälkä.

Sanatyyppi -nen; usein adjektiivi

punainen, suomalainen, herkullinen, iloinen, ihminen

punai- >> punaise- >> punaisen, punaisessa, punaisesta, punaiseen,

punaisella, punaiselta, punaiselle

Partitiivi: punais-ta Iloinen ihminen >> iloisen ihmisen (genetiivi) päivä

toinen suomalainen >> toista suomalaista (partitiivi)

sininen ja valkoinen >> sinisessä ja valkoisessa

Laulu:
https://www.bing.com/videos/riverview/relatedvideo?&q=sininen+ja+valkoinen&&mid=18EAADA6A29C996BCB6818EAADA6A29C996BCB68&&FORM=VRDGAR

Kotitehtävät:

Kirjoita partitiivi.
1. Yleensä juon ------ vettä (vesi) ruoan kanssa. 
2. Tänään menen kauppaan. Tarvitsen -------maitoa (maito), ------- juustoa (juusto), -------- salaattia (salaatti), ------- riisiä (riisi) ja ------teetä (tee).
3. Lasagne on -------- suolaista (suolainen).
4. Ruoka on jo -------- kylmää (kylmä).
5. Ravintolassa ruoka on kallista-------- (kallis).
6. Äiti sanoo: "Ruoka on --------- valmista (valmis)!
7. Suklaakakku on ---------- makeaa (makea).!
8. Tomaattikeitto on ------------ punaista (punainen). 
9. Meillä ei ole -------- testiä (testi) kurssilla.
10.--------- (Kuka) Ketä Pekka auttaa?
11. Minulla ei ole ----------- henkilötodistusta (henkilötodistus).
12. Me puhumme ------- suomea (suomi). Ymmärrätkö ------- meitä (me)?
13. Hän opiskelee -------- äidinkieltä (äidinkieli). 
14. Minä en halua ostaa ------ uutta autoa (uusi auto).
15. Maija ei tarvitse ------- tietokonetta (tietokone).
16. Kuka auttaa -------- sinua (sinä)?

Partitiivi vai ei?

Pieni kylä odotti -------- joulua (joulu). Kaikissa taloissa oli paljon -------- ahkeraa väkeä (ahkera väki). Kotona pöydällä oli ------- monta mukia (muki), ja --------- tuoretta pullaa (tuore pullaa). Mukeissa tuoksui ------- kuuma glögi (kuuma glögi). Pikku Pekka katsoi ikkunasta ulos. Hän näki pihalla paljon lunta (lumi). ---------- (Kirkas tähti, monikko) Kirkkaat tähdet loistivat taivaalla, joka oli jo tumma -------- (tumma).

Lapset toivoivat joulupukilta paljon -------- lahjoja (lahja, monikko), esimerkiksi -------- radio-ohjattavaa autoa (radio-ohjattava auto) tai ------ uutta nukkea (uusi nukke). Kuusen oksille ripustettiin --------- koristeita (koriste, monikko), ---------- kiiltävää nauhaa (kiiltävä nauha) ja -------- hopeisia palloja (hopeinen pallo, monikko). Ylhäälle laitettiin ------- tähti (tähti).

Kun joulupukki soitti -------- ovikelloa (ovikello), lapset avasivat hänelle ------- oven (ovi). Lapset eivät tunteneet -------- joulupukkia (joulupukki), mutta äiti tunsi ------------ joulupukin/hänet (joulupukki), koska hän oli -------- isä (isä)!

Illalla perhe lauloi -------- vanhoja joululauluja (vanha joululaulu, monikko). Jouluna he eivät katsoneet ------- televisiota (televisio) vaan juttelivat yhdessä. Jokainen sydän tunsi -------lämmintä ystävyyttä (lämmin ystävyys) ja --------- hiljaista kiitollisuutta (hiljainen kiitollisuus).

Kun yö saapui, pihoille leijaili -------- valkoista lunta (valkoinen lumi). Ulkona oli joulun ------ taikaa (taika).

Suomen tunti 10.11.

Perusmuoto eli nominatiivi: kaupunki kaupungit

Mikä, kuka? pimeä asunto pimeät asunnot

koti kodit

valoisa ilta valoisat illat

lääke lääkkeet

Genetiivi -n kaupunki kaupungin

Minkä, kenen? Helsinki Helsingin satama

helppo helpon tekstin sanat

Partitiivi a/ä, ta/tä, tta/ttä 

Mitä, ketä

a/ä, kun yksi vokaali kylmä >> kylmää

ta/tä, kun kaksi vokaalia tai yksi konsonantti maa >> maata, puhelin >> puhelinta

tta/ttä kun lopussa on e-kirjain huone >> huonetta

ia/ea/eä tulee a/ä, EI tule ta/tä italia >> italiaa, vaikea >> vaikeaa


Partitiivin käyttö.
  1. Me käytämme partitiivia (yksikkö), kun meillä on numero tai sanat: monta/vähän/paljon (ainesanat)/puoli/nolla/pari.
2. Verbi + partitiivi

auttaa + P Hän auttaa (lapsi) lasta/lapsia.  

etsiä + P Mitä sinä etsit? Etsin puhelinta.

katsoa + P Me katsomme (televisio) televisiota.

puhua + P Puhutko sinä (ruotsi) ruotsia?

rakastaa + P Minä rakastan (suklaa) suklaata/sinua.

soittaa + P Te soitatte (kitara) kitaraa.

ymmärtää + p Ymmärrätkö sinä (minä) minua?

minua, sinua, häntä, meitä, teitä, heitä

 

  1. Minulla ei ole + P

Minulla on tietokone. Minulla ei ole tietokonetta.

Minulla on lapsi. Minulla ei ole lasta.

Sinulla on auto. Sinulla ei ole autoa.

 

4. Minä syön jäätelöä (prosessi). Minä syön jäätelön (tulos).

Minä juon (vesi) vettä. Minä juon veden.

KOTONA:
Kirjoita oikea muoto. (genetiivi, partitiivi, t-monikko, minulla on / minulla ei ole)

Esimerkki: 

hyvä ystävä

Pekalla on / Pekalla ei ole …

Pekalla on hyvä ystävä. Pekalla ei ole hyvää ystävää.

Hyvän ystävän nimi on Maija.

Pekalla on monta hyvää ystävää.

Pekan hyvät ystävät (nominatiivi eli perusmuoto) asuvat Suomessa.

1. koira

Maijalla ei ole ------- koiraa (partitiivi), mutta minun siskolla on (yksi) ------- koira (nominatiivi eli perusmuoto).
-------------Koiran (genetiivi) nimi on Musti. ----------Koirat (t-monikko eli monikon nominatiivi) ovat mukavia.

2. söpö tyttö

Sinulla on ----------- söpö tyttö. ------------ Söpöllä tytöllä (adessiivi eli L-missä) on ruskeat hiukset ja vihreät silmät.
Sinä rakastat sinun ------------söpöä tyttöä. Söpön tytön nimi on Liisa.

3. opiskelija

Kurssilla on 20 ------- opiskelijaa. Kaikki ----------- opiskelijat ovat ulkomaalaisia.
Tämän ---------- opiskelijan äidinkieli on englanti.

4. hieno kamera

Minulla ei ole ---------- hienoa kameraa. Minä etsin --------- hienoa kameraa.
Tämä on --------- hieno kamera. Nyt minulla on ---------- hieno kamera.
------------Hienot kamerat maksavat paljon!

5. minun äiti

----------Minun äiti on töissä meidän yrityksessä. --------- Minun äidillä on kiire! Minä autan ---------- minun äitiä. Minun äidillä ei ole kiire! Ei ole mikään kiire TAI ei ole mitään kiirettä! Ei partitiivia: nälkä, jano, kiire, kuuma, kylmä
Nyt minä en näe --------minun äitiä. Missä -------- minun äiti on?

6. Mikko, puhelin 

--------Mikolla ei ole ---------puhelinta. --------- Mikon siskolla on kaksi -----------puhelinta. ----------Mikko ei tarvitse ---------puhelinta, koska hän lainaa siskon ---------puhelinta/puhelimen. 
Minun täytyy ostaa uusi puhelin. = Minun tarvitsee ostaa uusi puhelin. 
Minun + täytyy + verbi + nominatiivi Minun pitää ostaa uusi puhelin. 
Mikko tarvitsee puhelimen / kaksi puhelinta. Hän + tarvita + objekti. 
Hän tarvitsee vettä. Hän tarvitsee lasin, jotta hän voi juoda vettä. Mikko ei tarvitse puhelinta. Mikko ei tarvitse kahta puhelinta. 

Yllättävä tilanne. Mieti ja kerro, mitä teet tässä tilanteessa.

  1. Tulet kotiin myöhään illalla ja huomaat, että sinulla ei ole avainta mukana. Kukaan ei ole kotona. Mitä teet?
  1. Kävelet kadulla ja löydät maasta lompakon. Lompakossa on pankkikortteja ja rahaa 50 €. Mitä teet?


JÄRJETÖN RAKKAUS
Lähde jonkun toisen matkaan soita mulle yöllä vuoden päästä taas. Voit olla varma hetkeekään en mieti, ehdoitta mä saavun sua noutamaan.

Sinä oot se päätös jonka pyörrän, takki jonka käännän, vaikka pelottaa. Sinä oot se mihin loppuu kohtuus, mistä alkaa hulluus, järjetön rakkaus.

Miksi se uskoo, Miksi se toivoo, Miksi se kärsii mutta kestää, Miksi se vain riuhtoo, Miksei se irtoo, Miksi se kärsii, mutta kestää. Miksei sitä hengiltä saa.

Loukkaa tuhat kertaa vielä, väitä ettet tiedä miestä huonompaa. Voit olla varma anteeksi saat aina, ei kai ole sulla sen helpompaa.

Minä oon se päätös jonka pyörrät, takki jonka käännät, kun me suudellaan. Sinä oot se mihin loppuu kohtuus, mistä alkaa hulluus, järjetön rakkaus

Miksi se uskoo, Miksi se toivoo, Miksi se kärsii mutta kestää, Miksi se vain riuhtoo, Miksei se irtoo, Miksi se kärsii, mutta kestää.

Järjetön rakkaus pelottavan vahva kuristava voima, sano miksi se kaiken yhä uskoo. Miksi se toivoo, Miksi se kestää, Miksei sitä hengiltä saa.

Lähden uudelleen, Sinä tiedät kuinka kaipuu kiskaisee, suru ketjustansa rakkaus riuhtaisee, sut takaisin aina.. aina...

Miksi se uskoo, Miksi se toivoo, Miksi se kärsii mutta kestää, Miksi se vain riuhtoo, Miksei se irtoo, Miksi se kärsii, mutta kestää.

Järjetön rakkaus pelottavan vahva, kuristava voima, sano miksi se kaiken yhä uskoo.

Miksi se toivoo, Miksi se kestää, Miksei sitä hengiltä saa.

Suomen tunti 3.11.

ISÄNPÄIVÄN VIETTO

Muodosta seuraavista sanoista lauseita. Lisää verbi ja siihen liittyvä sana oikeassa muodossa.

1. isänpäivä, Yhdysvallat, lähtöisin, olla
Isänpäivä on lähtöisin Yhdysvalloista.

2.piristää, kauppa, että, isänpäivä, kauppias (monikko), toivoa
Kauppiaat toivovat, että isänpäivä piristää kauppaa. 

3. Suomi, yleistyä, juhla, 1970-luku, vasta
Suomessa juhla yleistyi vasta 1970-luvulla. 

4. viedä, sänky, aamukahvi, isä, usein
(Usein) Isälle viedään usein aamukahvi sänkyyn. 

5. saada, kortti (monikko), lahja (monikko), ja lapsi (monikko), he
He saavat kortteja ja lahjoja lapsilta. 

6. tarjota, herkkuruoka, isä, järjestää, ja, mukava, mahdollisesti, tekeminen
Isälle tarjotaan herkkuruokaa ja järjestetään mahdollisesti mukavaa tekemistä. 

7. isä, Suomi, nykyään, yli, elää, 1,2 miljoonaa
Nykyään Suomessa elää yli 1,2 miljoonaa isää. 

8. isä (monikko), lastenhoito, ja, osallistua (mihin), kasvatus
Isät osallistuvat lastenhoitoon ja kasvatukseen.
9. merkkipäivä, isä, kuten, ansaita, äitikin
Isät ansaitsevat merkkipäivän, kuten äiditkin. 
Isä ansaitsee merkkipäivän(,) kuten äitikin. 

10. isänpäivä, kuitenkin, mielipide, jakaa
Isänpäivä jakaa kuitenkin mielipiteitä. 

11. kaikki, isä, oma, tavata, mahdollisuus, ei, olla
Kaikilla ei ole mahdollisuutta tavata omaa isää. 

12. osa, vuoksi, ihminen, sitä, olla, tämä, mieltä, täytyy, että, vietto, isänpäivä, luopua
Tämän vuoksi osa ihmisistä on sitä mieltä, että isänpäivän vietosta täytyy luopua. 

Lue alla olevat kysymykset. Kysy tunnilla parilta kysymyksiä, joiden avulla löydätte vastaukset seuraaviin kysymyksiin.

  1. Kaupunki Euroopassa, jossa te molemmat olette vierailleet?
  2. Ruokalaji, josta te molemmat pidätte?
  3. Liikuntaharrastus, josta te molemmat olette kiinnostuneita?
  4. Kirjailija, jonka kirjoja te molemmat luette?
  5. Tytön nimi, josta te molemmat pidätte?
  6. Mitä kumpikin tekee vähintään kaksi kertaa viikossa?
  7. Maa, jossa te molemmat haluaisitte käydä?
  8. Millaista musiikkia te kumpikin kuuntelette mielellänne?
  9. Työ, josta te molemmat pidätte?
  10. Ruokalaji, jota te ette haluaisi syödä?
  11. Vuodenaika, josta te molemmat pidätte?
  12. Kaupunki Suomessa, josta te molemmat pidätte?
  13. Mitä kieltä kumpikin haluaisi opiskella?
  14. Millaisista televisio-ohjelmista te molemmat pidätte?
  15. Mikä on kummankin mielestä vaikeaa suomen kielessä?

Laulu Laivat
https://www.bing.com/videos/search?q=Laivat&&view=detail&mid=72B7B50C90F630AC7B9F72B7B50C90F630AC7B9F&FORM=VRDGAR

Kaukaa mastot esiin uivat takaa usvan niin kuin maasta menneisyyden.
Kaukaa kajuutasta soitto kaikuu, tuuli kantaa tänne sävelen.
Kaukaa uivat laivat, valkolaivat maasta, jonka unhoittuneen luulin.
Takaa usvaverhojen, takaa maitten merien, takaa vuorten, maitten, merien.

Kerro, mistä laivat myötätuulen purjeisiinsa saivat.
Mulle tuovatko ne viestin vielä jostain kaukaisen?
Kerro, uivatko mun luokseni näin lapsuudesta laivat.
Lumivalkolaivat uivat sieltä lailla pilvien.

Jälleen kastanjien ruskotuksen nään ja neidot vilkuttavat kaukaa.
Jälleen kangastukset saarten mua lupauksin luokseen houkuttaa.
Silloin laivat minut jättävät, ne vaeltava tuuli kauas kantaa.
Taakse usvaverhojen, taakse maitten merien, taakse vuorten, maitten, merien.

Kerro, mistä laivat myötätuulen purjeisiinsa saivat.
Mulle tuovatko ne viestin vielä jostain kaukaisen.
Kerro, uivatko mun luokseni näin lapsuudesta laivat.
Lumivalkolaivat uivat sieltä lailla pilvien.

Kerro, uivatko mun luokseni näin lapsuudesta laivat.
Lumivalkolaivat uivat sieltä lailla pilvien.

Suomen tunti 27.10.

Kotitehtävä:
Tässä on kolme ihmistä: Maija, Matti ja Sini.
Kerro, mitä Maija, Matti ja Sini syövät tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina

Maija: tiistaina: salaattia ja tuoretta leipää
keskiviikkona: riisiä ja kanaa perjantaina: ei lounasta
Matti: tiistaina: vegepastaa keskiviikkona: vissyä ja makkaraa, perjantaina: kuumaa grillilihaa ja illalla kylmää olutta
Sini: tiistaina: kotiruokaa (perunaa ja kalaa), keskiviikkona: samaa ruokaa kuin tiistaina, perjantaina: kaksi kananmunaa ja yksi iso juustoleipä 

Maija on sairaanhoitaja. Perjantaina hänellä on kiire töissä. Hän ei syö lounasta.

Matti on töissä ruokakaupassa. Hän on Maijan ystävä.

Sini on töissä päiväkodissa. Hän ei ole töissä tiistaina. Hän tekee lounasta kotona. Hän tekee sitä paljon.

Matin työkaveri syö tiistaina kahvilassa tomaattikeittoa. Kahvilassa on kaksi lounasvaihtoehtoa: tomaattikeitto tai vegepasta.

Sini on Matin naapuri.

Sairaanhoitajan ruokatunti alkaa viisitoista yli yksitoista tiistaina. Hän menee kahvilaan ja syö salaattia ja tuoretta leipää kahvilassa.

Keskiviikkona lastenhoitaja syö samaa ruokaa kuin tiistaina.

Myyjä käy keskiviikkona lounasaikaan kioskilla. Hän ostaa vissyä ja makkaraa.

Makkara on halpaa, koska se on aina keskiviikkona tarjouksessa.

Matin ystävä syö keskiviikkona riisiä ja kanaa.

Myyjä syö tiistaina työkaverin kanssa lounasta. Hän ei syö samaa ruokaa kuin työkaveri.

Perjantaina Matin naapurilla on eväät mukana: kaksi kananmunaa ja yksi iso juustoleipä.

Perjantaina lastenhoitajan naapuri ostaa kaupasta kuumaa grillilihaa ja kylmää olutta.

Grillilihaa hän syö kello 11.30, kun se on vielä lämmintä, mutta olutta hän juo vasta illalla.

Oppitunnilla teimme alla olevia harjoituksia:

  1. Tänään – minä – olla – väsynyt – koska – me – valvoa – eilen – myöhään

 Tänään minä olen väsynyt, koska me valvoimme eilen myöhään.

  1. Me - olla - eilen – Maija ja Kalle – luona – koska – he – kutsua – me – syödä.

Me olimme eilen Maijan ja Kallen luona, koska he kutsuivat meidät syömään.

(Minä olen syömässä. Minä menen syömään. Minä tulen syömästä.)

(Minä näen sinut. Minä syön omenan/omenaa.)

(Objektimuoto (akkusatiivimuoto)minut, sinut, hänet, meidät, teidät, heidät)

3. Koska – me – nähdä (neg) – Maija ja Kalle – pitkään aikaan, -

minä – haluta – viedä – he – kukkakimppu

Koska me emme olleet nähneet Maijaa ja Kallea pitkään aikaan, minä halusin viedä heille kukkakimpun.

 

4. Ilta – Maija – kertoa – me – iso – uutinen: hän – saada – työpaikka – Saksa.

Illalla Maija kertoi meille ison uutisen: hän on saanut työpaikan Saksasta.

5. Maija ja Kalle – kertoa – me – että – he – muuttaa – tammikuu – Berliini.

Maija ja Kalle kertoivat meille, että he muuttavat tammikuussa Berliiniin.

 

6. Kalle – löytää (neg) – työpaikka – Saksa – vielä,

mutta – hän – olla – työhaastattelu – ensi viikko

Kalle ei ole vielä löytänyt työpaikkaa Saksasta,

mutta hänellä on työhaastattelu ensi viikolla.



Milloin?

Ensi vuonna, viime vuonna, vuonna 2009

Kurssi alkaa elokuussa ja loppuu marraskuussa. Viime kuussa

Talvella on usein lunta. Keväällä on yleensä jo lämmintä. Kesällä aurinko paistaa. Syksyllä taas sataa vettä.

Ensi viikolla / Viime viikolla

Maanantaina/tiistaina

Aamulla, päivällä, illalla, yöllä

Suomen tunti 13.10.


20 LOKAKUUTA EI OLE OPPITUNTIA. NÄHDÄÄN 27.10.:)

Kirjoita noin 10 lausetta seuraavasta aiheesta: Kaupat aloittavat joulunvieton liian aikaisin.

Kirjoita negatiiviset lauseet.

Käytä vielä-sanaa ja perfektiä. Mieti, mikä on objektin sijamuoto (partitiivi).
Esim. viestit >> viestejä

  1. Kuuntelin viestit äsken. En ole vielä kuunnellut viestejä.
  2. Olin työharjoittelussa kaksi vuotta sitten. En ole vielä ollut työharjoittelussa. 
  3. Näin kiinnostavan työpaikkailmoituksen viime viikolla. En ole vielä nähnyt kiinnostavaa työpaikkailmoitusta.
  4. Kävin työhaastattelussa eilen. En ole vielä käynyt työhaastattelussa. 
  5. Luimme hakemuksesi toissa päivänä. Emme ole vielä lukeneet hakemustasi.
  6. Vastasin ilmoitukseen maanantaina. En ole vielä vastannut ilmoitukseen. 
  7. Jätin viestin sihteerille. En ole vielä jättänyt viestiä sihteerille. 
  8. Lähetimme äsken työpaikkaan sähköpostiviestin/sähköpostia. Emme ole vielä lähettäneet työpaikkaan sähköpostia. 
  9. Tapasimme ohjaajan kolme päivää sitten. Me emme ole vielä tavanneet ohjaajaa. 
  10. Suunnittelimme ensi viikon ohjelman eilen. Emme ole vielä suunnitelleet ensi viikon ohjelmaa. 

Kirjoita pluskvamperfekti.
(olla-verbi imperfektissä ja toinen verbi samassa muodossa kuin perfektissä).
Esimerkki: perfekti Minä olen juossut, pluskvamperfekti Minä olin juossut 

  1. Menin kylpyhuoneeseen, kun ----------- . (herätä) olin herännyt.
  2. Tapasin maanantaina Kallen. Hänellä oli kiire, koska hän ---------------- liian myöhään töihin. (lähteä) oli lähtenyt
  3. Pekka lähti ulos, kun hän ------------- lounaan. (syödä) oli syönyt
  4. Näin Liisan eilen (keskiviikko). Hän kertoi, että hän -------------- Ellan tiistaina. (tavata) oli tavannut
  5. Maija kertoi, että hänen naapurinsa ---------------- koiran. (hankkia) oli hankkinut
  6. Naapuri --------------- (kertoa) kertoi / oli kertonut Maijalle, että hän --------------- (olla) oli ollut hyvin iloinen, kun koira vihdoin saapui. 


NOUSTA JUNAAN, LENTOKONEESEEN, LAIVAAN, BUSSIIN, TAKSIIN

ASTUA VENEESEEN, KIIVETÄ KYYTIIN KYYTI KIMPPAKYYTI TAKSIKYYTI

MENNÄ JUNAAN, LAIVAAN, BUSSIIN,

LASKEUTUA METROON, MENNÄ SISÄÄN METROON,

NOUSTA PYÖRÄN PÄÄLLE, NOUSTA RATSAILLE (RATSASTAA)

MÄ LÄHDEN AJAMAAN SKUUTILLA.

MENNÄ POIS BUSSISTA, MÄ NOUSEN (POIS) TÄLLÄ PYSÄKILLÄ, MÄ NOUSEN TAKSISTA.

MÄ JÄÄN (JÄÄDÄ) POIS TÄLLÄ PYSÄKILLÄ

LASKEUTUA LENTOKONEESTA, JUNASTA,

LASKUVARJO, LASKEUTUA LASKUVARJOLLA

MENNÄ HISSILLÄ, OLLA HISSISSÄ, NOUSTA HISSIIN, NOUSTA HISSISTÄ POIS,

HISSI LASKEUTUU JA NOUSEE (JALKAISIN) KÄVELLEN

KÄVELLÄ PORTAAT MENNÄ PORTAAT KÄVELLEN

 

Suomen tunti 6.10.

SYYSLOMA ON VIIKOLLA 43 ELI 20. LOKAKUUTA MEILLÄ EI OLE OPPITUNTIA. 

Laulu:
https://www.bing.com/videos/riverview/relatedvideo?q=maailma%20on%20kaunis&mid=2A88A152897DB20DE9812A88A152897DB20DE981&ajaxhist=0

Suomen kielessä on neljä aikamuotoa: preesens, imperfekti, perfekti ja pluskvamperfekti.

Milloin käytät:

preesensiä (nykyaika tai futuuri, present tense or future tense, настоящее время или будущее время)? Kun asia tapahtuu nyt tai tulevaisuudessa (futuuri). Kun asia on totta nyt ja aina.

imperfektiä (mennyt aika, past tense, прошедшее время)? Kun asia on loppu ja valmis. Kun kerrotaan, milloin. Kun kerrotaan, mitä tapahtui (aluksi… sitten… lopuksi).

perfektiä (mennyt aika, present perfect tense, прошедшее время)? Kun tapahtuma alkoi menneisyydessä, mutta jatkuu vielä. Kun ei kerrota, milloin. Asia tapahtui menneisyydessä, mutta tulos havaitaan (заметить) nyt. Tapahtuma on kokemus (опыт). Perfekti + preesens.

pluskvamperfektiä (mennyt aika, past perfect tense, прошедшее время)? Pluskvamperfekti + imperfekti. Mitä oli tapahtunut menneisyydessä, ennen kuin jotain muuta tapahtui. Kun kerrot, mitä joku toinen on sanonut.

Esimerkit:

Preesens: Mitä sinä teet? Minä työskentelen koneella. Ensi kuussa minä olen lomalla. Minä olen lomalla aina kesäkuussa.

Imperfekti: Hän siivosi eilen. Hän siivosi kaikki huoneet. (Tänään ei tarvitse siivota.)

Perfekti: Olen siivonnut kaksi huonetta. (Tänään siivoan loput huoneet.) Maija on ommellut uudet verhot. (Ne ovat nyt ikkunassa.) Kun olen siivonnut, lähden kauppaan. Olen lukenut paljon dekkareita.

Pluskvamperfekti: Maija kertoi, että Pekka oli ostanut uuden auton. Kun Pekka oli ostanut uuden auton, hän ei enää mennyt pyörällä töihin.


Kirjoita verbit. Mikä aikamuoto?

  1. Pekka (syntyä) 23 vuotta sitten. syntyi
  2. Milloin sinä (syntyä)? olet syntynyt Kuinka vanha hän oli, kun hän kuoli?
  3. Kun Pekka (olla) oli 12-vuotias, hänen perheensä (muuttaa) muutti Saksaan.  
  4. Saksassa Pekka (opiskella) opiskeli insinööriksi.
  5. Sen jälkeen hän (palata) palasi takaisin Suomeen.
  6. Pekka (muuttaa) muutti Helsinkiin ja (asua) on asunut siellä nyt viisi vuotta.
  7. Kun Pekka (asua) oli asunut Helsingissä jonkin aikaa, hän (alkaa) alkoi säästää rahaa omaan asuntoon.
  8. Hän (tavata) tapasi myös Maijan ja he seurustelivat (seurustella) kaksi vuotta.
  9. Nyt Pekalla (olla, neg.) ei ole tyttöystävää.
  10. Hän (tuntea) tuntee/on tuntenut olonsa välillä yksinäiseksi.
  11. Hän (tutustua) on tutustunut Helsingissä kuitenkin Kalleen (Kalle).
  12. He (käydä) ovat käyneet yhdessä kuntosalilla monta kertaa. He käyvät usein yhdessä kuntosalilla.
  13. Pekka (hakea) on hakenut (haki) myös opiskelemaan yliopistoon.
  14. Hän (haluta) haluaa opiskella lisää.
  15. Kolmen vuoden päästä/kuluttua hän (ostaa) ostaa uuden asunnon.

Yhdistä lauseen alku ja loppu.

  1. Olemme etsineet 6.
  2. Tarjosimme 3. 
  3. Hän sai mahdollisuuden 4.
  4. Emme soittaneet 2.
  5. Hän on ollut 1.
  6. Hän valmistui 8. Hänestä tuli sairaanhoitaja. 
  7. Hän ei ole kirjoittanut 5. Hän on jo kirjoittanut työhakemuksen. 
  8. Hän on hakenut työtä monesta paikasta,7

 

  1. työharjoittelussa kaksi kertaa.
  2. pomolle eilen.
  3. työtä harjoittelijoille viime vuonna.
  4. tutustua työhön päiväkodissa.
  5. vielä työhakemusta.
  6. uusia työntekijöitä jo kuukauden ajan.
  7. mutta ei ole vielä saanut työpaikkaa.
  8. sairaanhoitajaksi keväällä.

Suomen tunti 29.9.

Valitse oikea verbi.
Verbit: herätä, inhota, jatkaa, jäädä, katua, liikkua, muuttua, unohtaa, vaieta, valehdella

1. Sinä et puhu.
2. Sinä et lähde pois.
3. Sinä et kerro totuutta.
4. Sinä et pidä jostakin.
5. Sinä et nuku enää.
6. Sinä et lopeta.
7. Sinä et muista enää. 
8. Sinä et ole sama enää.
9. Sinä et ole koko ajan samassa paikassa.
10. Sinä et ole iloinen siitä, mitä olet tehnyt.

MIKÄ ON LEMPIKUUKAUSI? MIKÄ ON INHOKKIKUUKAUSI? MIKSI?

Vastaa kysymyksiin ja kerro koulunkäynnistäsi.

  1. Kuinka monta vuotta kävit koulua lapsena ja nuorena?
  2. Millainen opettaja /millaisia opettajia sinulla oli?
  3. Mistä kouluaineesta tykkäsit?
  4. Mistä kouluaineesta et tykännyt?
  5. Missä kouluaineessa olit hyvä?
  6. Mitä kieliä opiskelit koulussa?
  7. Kuinka monta oppilasta oli luokallasi?
  8. Minkä kokoista koulua kävit?
  9. Mitä teitte yleensä välitunnilla? jutella, juoruilla, hippa, hypätä narua
  10. Oliko sinulla paljon kavereita koulussa?
  11. Mitä ruokaa söit koulussa?
  12. Millainen opettaja on hyvä? huumorintajuinen, hyvä yhteys oppilaisiin, oikeudenmukainen, vastuullinen, ei liian tiukka, huolehtiva, kärsivällinen, 

Tässä on lueteltu peruskoulun oppiaineiden puhekieliset nimet. Kirjoita oppiaineiden oikeat nimet.  

äikkä = äidinkieli (ja kirjallisuus), matikka = matematiikka, ussa = uskonto, kuvis = kuvaamataito, liikka = liikunta, bilsa = biologia, fyssa = fysiikka, köksä = kotitalous, enkku = englanti, ymppä = ympäristöoppi, musa = musiikki, kässä = käsityöt, mantsa = maantieto, kemma = kemia, opo = oppilaanohjaus

Suomen tunti 22.9.

Tässä on sanastoharjoitus, jonka teimme tunnilla:

SUBSTANTIIVIT: HÖYHEN, JÄTTILÄINEN, KAIVO, KIVI, LEMU, NEULA, PALLO, POLKU, PUTKI, TALVI, TULI, VAINAJA, VAUVA, VUORI, YÖ

ADJEKTIIVIT: ELOTON, EPÄMIELLYTTÄVÄ, ISO, KAPEA, KEVYT, KORKEA, KOVA, KUUMA, KYLMÄ, ONTTO,

PIENI, PIMEÄ, PYÖREÄ, SYVÄ, TERÄVÄ

ESIMERKKI: KESÄ ----- LÄMMIN

HÖYHEN ---- KEVYT JÄTTILÄINEN ------ ISO KAIVO ------ SYVÄ KVI ----- KOVA

LEMU ------ EPÄMIELLYTTÄVÄ NEULA ------- TERÄVÄ PALLO ------ PYÖREÄ POLKU – KAPEA

PUTKI ---- ONTTO TALVI -----KYLMÄ JA PIMEÄ TULI ----- KUUMA VAINAJA ----- ELOTON

VAUVA ----- PIENI VUORI ----- KORKEA YÖ ---- PIMEÄ

Lue kotona teksti SUOMEN KIELEN HISTORIAA

Kirjoita oikea verbimuoto. Kirjoita myös negatiivinen muoto eli kieltomuoto.

  1. Pojat (opiskella, preesens) englantia. opiskelevat  eivät opiskele
  2. Minä (juoda, perfekti) aamulla kahvia. Minä olen juonut Minä en ole juonut
  3. Me (olla, imperfekti) työssä Helsingissä. olimme emme olleet
  4. Sinä (matkustaa, perfekti) koskaan ulkomaille? (kysymys) Oletko sinä matkustanut Etkö sinä ole matkustanut
  5. Hän (osata, preesens) hyvin venäjää. osaa  ei osaa
  6. Te (juhlia, perfekti) Annan syntymäpäivää? (kysymys) Oletteko te juhlineet  Ettekö te ole juhlineet Annan syntymäpäivää?
  7. Minä (syödä, pluskvamperfekti) jo. (kieltolauseessa jo > vielä) Minä olin jo syönyt Minä en ollut vielä syönyt, kun hän tuli.
  8. Sinä (saada, preesens) nukkua huomenna pitkään. saat et saa
  9. Hän (opiskella, imperfekti) nuorena Saksassa. opiskeli ei opiskellut
  10. He (häiritä, preesens) meitä. häiritsevät  eivät häiritse
  11. Työpäivä (loppua, imperfekti) yleensä kello 16. loppui  ei loppunut
  12. Kurssi (alkaa, imperfekti) viime syksynä. alkoi  ei alkanut
  13. He (keskustella, imperfekti) usein tunnilla. keskustelivat  eivät keskustelleet
  14. Minä (pyytää, perfekti) apua opettajalta. olen pyytänyt en ole pyytänyt
  15. He (maksaa, pluskvamperfekti) jo. (kieltolauseessa jo > vielä) olivat maksaneet jo He eivät olleet maksaneet vielä
  16. Hän (tulla, preesens) kahvitauolle? (kysymys) Tuleeko hän Eikö hän tule 

Minä olin jo syönyt, kun hän tuli. pluksvamperfekti + imperfekti

Laulu:
https://www.bing.com/videos/riverview/relatedvideo?q=SININEN+JA+VALKOINEN&&mid=18EAADA6A29C996BCB6818EAADA6A29C996BCB68&FORM=VCGVRP




Suomen tunti 15.9.

Kerro, mitä teit eilen / viime viikolla / viime kesänä? Kerro, mitä et tehnyt?
Käytä alla olevia sanontoja. 

käydä suihkussa, syödä aamupala, lukea uutiset, lähteä kurssille, viedä lapset päiväkotiin/kouluun, käydä koiran kanssa lenkillä, opiskella suomea, jutella kaverin kanssa, matkustaa junalla, käydä shoppailemassa, tehdä ruokaa, grillata, saunoa, soittaa sukulaiselle, tavata ystävä, pestä pyykkiä, imuroida, olla somessa, katsoa televisiota, käydä elokuvissa, lukea kirjaa, kuunnella musiikkia, käydä kirjastossa, käydä kuntosalilla, käydä uimassa, matkustaa ulkomaille, auttaa ystävää, tilata pizza,

Suomi Suomessa some  kerrata
vierrailla / käydä + missä  paistaa >> paistoin  hidas >> hitaa-  -sti auttaa >> autoin
eksyä >> eksyin  kadottaa kadota
Minä eksyin. Minä kadotin lompakon.  Koira katosi eilen.  Minun puhelin katosi, kun olin kurssilla. 
kova sade  esiintyä >> esiinnyin  Tutustuin japanilaisiin perinnesoittimiin. soitin

Suomen tunti 8.9.

Tässä on edellisen kerran kotitehtävän vastaukset (1.9.)

Katsoitko televisiota eilen illalla? Kyllä, katsoin televisiota eilen illalla.
Mitä teit viikonloppuna? Tein suomen kurssin tehtävät viikonloppuna.
Mitä joit aamulla? Minä join kahvia aamulla.
Mitä te ostitte kaupasta? Ostimme kaupasta maitoa ja leipää.
Missä he olivat eilen? Milloin he olivat kuntosalilla? Eilen he olivat kuntosalilla.
Milloin te tapasitte ystäviä? Missä te tapasitte ystäviä? Tapasimme ystäviä viime viikolla Helsingissä.
Nukuitko hyvin viime yönä? Ei, en nukkunut hyvin viime yönä.
Kenen kanssa puhuit suomea? Mitä kieltä puhuit kaverini/kaverisi kanssa? Puhuin suomea kaverini kanssa.
Luitko tätä kirjaa koulussa? Joo, luin tätä kirjaa koulussa.
Soititko Matille tiistaina? Ei, en soittanut Matille tiistaina.

KOTITEHTÄVÄT
Alla on kolme kotitehtävää. Tee kaikki tehtävät tai valitse, minkä haluat tehdä.

1. Kirjoita lauseet perfektissä. Käytä tummenettuja verbejä. 

ME ----------- MANSIKKAKAKUN. (LEIPOA)  olemme leiponeet emme ole leiponeet

LEIVOMME LEIVOIMME EMME LEIPONEET

PEKKA JA MAIJA ----------- OPPIKIRJAA. (LUKEA) HE LUKIVAT EIVÄT LUKENEET ovat lukeneet
eivät ole lukeneet

------------- TE LOMALLE? (LÄHTEÄ) LÄHDITTEKÖ TE … ETTEKÖ TE LÄHTENEET oletteko te lähteneet  ettekö te ole lähteneet

MINÄ ---------- SINULLE SALAISUUDEN. (KERTOA) KERROIN EN KERTONUT olen kertonut en ole kertonut

KUKA (HÄN) ----------- KIRJAN? (ANTAA) HÄN ANTOI KIRJAN. EI ANTANUT on antanut ei ole antanut

TE -------- AMMEESSA. (KYLPEÄ) TE KYLVITTE TE ETTE KYLPENEET olette kylpeneet ette ole kylpeneet

LIISA ----------- KUKKIA KAUPASTA. (OSTAA) OSTI EI OSTANUT on ostanut ei ole ostanut

SINÄ ----------- OMENAA. (OTTAA) OTIT ET OTTANUT olet ottanut et ole ottanut

LAPSET ------- (OLLA) ILOISIA. HE ------------ (HYPPIÄ) HYPPIVÄT EIVÄT HYPPINEET ovat hyppineet eivät ole hyppineet

LAPSET OLIVAT ILOISIA. ovat olleet EIVÄT OLLEET eivät ole olleet

ME --------------- TALON. (RAKENTAA) RAKENSIMME EMME RAKENTANEET olemme rakentaneet  emme ole rakentaneet

OPISKELIJAT -------------- KOULUSSA. (NUKKUA) HE NUKKUIVAT EIVÄT NUKKUNEET ovat nukkuneet eivät ole nukkuneet

-------------- SINÄ SÄHKÖPOSTIA? (KIRJOITTAA) KIRJOITITKO SINÄ …

ETKÖ SINÄ KIRJOITTANUT oletko (sinä) kirjoittanut Etkö (sinä) ole kirjoittanut

OPETTAJA ----------- OPISKELIJOILLE: TERVETULOA! (SANOA) SANOI EI SANONUT on sanonut  ei ole sanonut

MISSÄ MIINA JA KALLE -------------? (ASUA) ASUIVAT EIVÄT ASUNEET ovat asuneet eivät ole asuneet

OPPILAAT ------------------ LUOKASSA. (ISTUA) ISTUIVAT EIVÄT ISTUNEET ovat istuneet eivät ole istuneet

ME -------------- TALVELLA. (HIIHTÄÄ) HIIHDIMME EMME HIIHTÄNEET olemme hiihtäneet emme ole hiihtäneet

MINÄ -------------- ENSI VIIKOLLA PARIISIIN. (LENTÄÄ) LENSIN EN LENTÄNYT olen lentänyt en ole lentänyt

KUKA --------- SINUA SIELLÄ? (ODOTTAA) ODOTTI (EI ODOTTANUT) on odottanut ei ole odottanut

EIKÖ KUKAAN ODOTTANUT SINUA SIELLÄ?

----------- SINÄ PIANOA? (SOITTAA) SOITITKO SINÄ PIANOA? ETKÖ SINÄ SOITTANUT Oletko sinä soittanut pianoa? Etkö sinä ole soittanut

ME -------------- AAMULLA SANOMALEHDEN. (LUKEA) LUIMME EMME LUKENEET olemme lukeneet  emme ole lukeneet

HÄN -------- (KÄVELLÄ 3) KURSSILLE. HÄN KÄVELEE KURSSILLE. HÄN EI KÄVELE KURSSILLE.

HÄN KÄVELI EI KÄVELLYT on kävellyt ei ole kävellyt

MINÄ KÄVELIN SINÄ KÄVELIT HÄN KÄVELI ME KÄVELIMME TE KÄVELITTE HE KÄVELIVÄT

SINÄ ------ (SYÖDÄ 2) SINÄ SYÖT SINÄ ET SYÖ SINÄ SÖIT SINÄ ET SYÖNYT olet syönyt et ole syönyt

ME PELAAMME PALLOA. ME EMME PELAA PALLOA. (PELATA) olemme pelanneet emme ole pelanneet

ME PELASIMME PALLOA. ME EMME PELANNEET

2. Kirjoita pieni kertomus (noin 10- 15 lausetta). Aihe on: Mielenkiintoinen matka

3. Lisää verbit lauseisiin perfektissä.

  1. Me ---------------- Suomessa nyt puolitoista vuotta. (asua) olemme asunneet
  2. Hän --------------- sairaanhoitajaksi. (valmistua) on valmistunut
  3. Me -------------- jo kaikkiin kysymyksiin. (vastata) olemme vastanneet
  4. Sinä ------------- niin paljon, että silmäsi ovat punaiset. (itkeä) olet itkenyt
  5. He --------------- jo 11 tuntia. Ehkä heidät pitäisi herättää. (nukkua) ovat nukkuneet
  6. Minä ----------------- monta tuntia. Jalkani ovat jo ihan kipeät. (kävellä) olen kävellyt
  7. He ------------------- Tiinan poikaystävän. Hän on kuulemma mukava. (tavata) ovat tavanneet
  8. Te ------------------- liian pitkään. Nyt teidän täytyy sopia. (riidellä) olette riidelleet
  9. Kuka ----------------- täällä? Täällä haisee tupakalta. (polttaa) on polttanut
  10. Hän ----------------- kampaajalla. Hänellä on nyt lyhyet hiukset. (käydä) on käynyt
  11. He ------------------ lapsen. Liisa työnsi pihalla lastenvaunuja. (saada) ovat saaneet

 

Suomen tunti 1.9.

Laulu


Lue teksti. Vastaa kysymyksiin.

Koti-ilta Laineen perheessä

Perhe Laine asuu kaksikerroksisessa rivitalossa Espoossa. Äidin nimi on Katariina ja isä on nimeltään Timo. Perheessä on kolme lasta: isoveli Jussi ja kaksoset Janette ja Juuso. Jussi on jo lukiossa. Kaksoset eivät vielä ole koulussa, vaan he ovat eskarissa. Janette on kaksi minuuttia vanhempi kuin Juuso.

Äiti on viemässä roskia ja isä on pesemässä pyykkiä pesutuvassa. Juuso ja Janette ovat leikkimässä lastenhuoneessa. He leikkivät autoilla. Kaksoset haluavat leikkiä vielä vähän aikaa. He eivät halua vielä mennä syömään iltapalaa ja pesemään hampaita. Juuso menee sulkemaan lastenhuoneen oven, ja he leikkivät hiiren hiljaa.

Isoveli on keittiössä laittamassa iltapalaa. Hän keittää teetä ja tekee voileipiä. Hän täyttää tiskikoneen ja laittaa sen päälle. Jussi on tosi ahkera, sillä hän haluaa saada paljon viikkorahaa. Hän tarvitsee rahaa, koska hän haluaa mennä ravintolaan syömään tyttöystävän kanssa. Isoveli on rakastunut, ja se naurattaa Juusoa ja Janettea.

Äiti tulee ulkoa viemästä roskia ja sanoo, että koko perheen täytyy tulla keittiöön. He syövät yhdessä iltapalaa. Isä on vielä pesemässä pyykkiä, mutta pian hänkin tulee syömään. Kaikilla on kova nälkä. Äiti ottaa vielä pullaa pakkasesta jälkiruoaksi. Sitten Janette ja Juuso menevät nukkumaan. Jussi jää vielä keittiöön juttelemaan vanhempien kanssa. Äiti sanoo, että myös Jussin täytyy mennä nyt nukkumaan, sillä huomenna on koulupäivä. Äiti haluaa vielä illalla myöhään leipoa rauhassa, koska huomenna hänen veljensä Matti tulee kylään.

KYSYMYKSET:

  1. Kuinka monta lasta perheessä on?
  2. Mitä äiti on tekemässä?
  3. Mitä isä on tekemässä?
  4. Mitä kaksoset tekevät?
  5. Miksi he eivät halua mennä syömään?
  6. Miksi Jussi on ahkera?
  7. Mitä perhe syö iltapalaksi?
  8. Kuka menee nukkumaan ensimmäisenä?
  9. Miksi Jussin täytyy mennä nukkumaan?
  10. Miksi äiti leipoo vielä myöhään illalla?



Alla on vastaukset. Kirjoita kysymykset.

1. Kyllä, katsoin televisiota eilen illalla.
2. Tein suomen kurssin tehtävät viikonloppuna.
3. Minä join kahvia aamulla.
4. Ostimme kaupasta maitoa ja leipää.
5. Eilen he olivat kuntosalilla.
6. Tapasimme ystäviä viime viikolla Helsingissä.
7. Ei, en nukkunut hyvin viime yönä. 
8. Puhuin suomea kaverini kanssa.
9. Joo, luin tätä kirjaa koulussa.
10. Ei, en soittanut Matille tiistaina.

 

Suomen tunti 25.8.

Kesälomalaulu:)
https://www.bing.com/videos/riverview/relatedvideo?q=nallen+kes%c3%a4loma&mid=417A536ED61F71C3C559417A536ED61F71C3C559&FORM=VIRE

ALLA ON KAKSI KOTITEHTÄVÄÄ. TEE TOINEN TAI MOLEMMAT:)

1. KIRJOITA VERBIT OIKEASSA MUODOSSA. KIRJOITA MYÖS NEGATIIVINEN MUOTO. 
JOS HALUAT, VOIT KIRJOITTAA LAUSEET MYÖS IMPERFEKTISSÄ, SEKÄ POSITIIVINEN ETTÄ NEGATIIVINEN.

  1. ME ----------- MANSIKKAKAKUN. (LEIPOA)
  2. PEKKA JA MAIJA ----------- OPPIKIRJAA. (LUKEA)
  3. ------------- TE LOMALLE? (LÄHTEÄ)
  4. MINÄ ---------- SINULLE SALAISUUDEN. (KERTOA)
  5. KUKA ----------- KIRJAN? (ANTAA)
  6. TE -------- AMMEESSA. (KYLPEÄ)
  7. LIISA ----------- KUKKIA KAUPASTA. (OSTAA)
  8. SINÄ ----------- OMENAA. (OTTAA, NEG.)
  9. LAPSET ------- (OLLA) ILOISIA. HE ------------ (HYPPIÄ)
  10. ME --------------- TALON. (RAKENTAA)
  11. OPISKELIJAT -------------- KOULUSSA. (NUKKUA, NEG.)
  12. -------------- SINÄ SÄHKÖPOSTIA? (KIRJOITTAA)
  13. OPETTAJA ----------- OPISKELIJOILLE: TERVETULOA! (SANOA)
  14. MISSÄ MIINA JA KALLE -------------? (ASUA)
  15. OPPILAAT ------------------ LUOKASSA. (ISTUA)
  16. ME -------------- TALVELLA. (HIIHTÄÄ)
  17. MINÄ -------------- ENSI VIIKOLLA PARIISIIN. (LENTÄÄ)
  18. KUKA --------- SINUA SIELLÄ? (ODOTTAA)
  19. ----------- SINÄ PIANOA? (SOITTAA)
  20. ME -------------- AAMULLA SANOMALEHDEN. (LUKEA)


2. Alla kerrotaan kolmesta ihmisestä. Kerro, mikä sairaus on Sannalla, Matilla ja Pekalla. Milloin sairaus alkoi? Mitä heidän täytyy tehdä? Kerro myös heidän ammattinsa.

kolme ihmistä: Sanna, Matti ja Pekka

Mikä sairaus? Milloin alkoi? Mitä täytyy tehdä? Mikä on ammatti? 

Sanna on töissä päiväkodissa.

Hammassärky alkoi sunnuntaina.

Matti on ajo-opettaja autokoulussa.

Pekka on laborantti.

Lastentarhanopettaja sairastui eilen.

Pekan täytyy varata aika hammaslääkäriin.

Liikenteessä täytyy olla tarkkana. varovasti

Vahvat särkylääkkeet auttavat selkäkipuun.

Päiväkodissa on norovirusta.

Lastentarhanopettajalla on vatsatauti.

Ajo-opettajan on vaikea nousta sängystä tänään. Hän ei voi mennä töihin.

Matin selkä on kipeä, koska hän istuu paljon.

Laborantin hammasta särkee.

Vatsataudissa täytyy levätä ja juoda paljon.