VIIDES HELMIKUUTA ON RUNEBERGIN PÄIVÄ.

JOHAN LUDVIG RUNEBERG OLI KIRJAILIJA JA RUNOILIJA. (ruuneperi)

HÄN ELI 1800-LUVULLA.

HÄN KIRJOITTI MAAMME-LAULUN. (MAAMME = MEIDÄN MAA)

SUOMEN KANSALLISLAULU ON MAAMME-LAULU.
J. L. RUNBERG ON SUOMEN KANSALLISRUNOILIJA.

RUNEBERGIN TORTTU

HÄNEN VAIMO KIRJOITTI TORTUN RESEPTIN.

RUNEBERG JOI (JUODA) TORTTUKAHVIT.

MEILLÄ ON NYT PÄIVÄKAHVI(T).

JUHLAKAHVI(T) AAMUKAHVI(T)

Laulu:
https://www.bing.com/videos/riverview/relatedvideo?q=ruuneperi+laulu&&mid=08BBFE49BDFBA5DB682408BBFE49BDFBA5DB6824&churl=https%3a%2f%2fwww.youtube.com%2fchannel%2fUCNB8we47fVJsuZzyXK5V34Q&FORM=VCGVRP

SUOMEN HISTORIAA:

SUOMI OLI OSA RUOTSIA ALKAEN 1000-LUVULTA.

SOTA VENÄJÄN JA RUOTSIN VÄLILLE 1808–1809

VENÄJÄ VOITTI JA SAI SUOMEN ALUEEN ITSELLEEN.

SUOMESSA OLI RUOTSIN KIELI VAHVA. KAIKKI KIRJALLINEN TYÖ OLI RUOTSIKSI.

SUOMEKSI ENSIMMÄINEN KIRJA ILMESTYI JO 1500-LUVULLA.

SUOMESTA TULI OSA VENÄJÄÄ. VENÄJÄN TSAARI (KEISARI) OLI YSTÄVÄLLINEN

SUOMELLE. SIKSI SUOMI SAI PALJON OIKEUKSIA.

SUOMESSA ALKOI KANSALLISAATE. SUOMESSA OLI MONIA IHMISIÄ,

JOTKA HALUSIVAT, ETTÄ TÄÄLLÄ PUHUTAAN JA KIRJOITETAAN VAIN SUOMEA.

VÄHITELLEN SUOMEN KIELESTÄ TULI TÄRKEÄ KIELI.

JUHLAPÄIVÄT:

1.1. ensimmäinen tammikuuta UUSI VUOSI

6.1. kuudes tammikuuta LOPPIAINEN

5.2. viides helmikuuta Runebergin päivä

14.2. neljästoista helmikuuta YSTÄVÄNPÄIVÄ

17.2. seitsemästoista helmikuuta LASKIAINEN (laskiaistiistai)

8.3. kahdeksas maaliskuuta kansainvälinen naistenpäivä

29.3. kahdeskymmenesyhdeksäs maaliskuuta palmusunnuntai

3.4. kolmas huhtikuuta pitkäperjantai

5.4. viides huhtikuuta pääsiäinen, ensimmäinen pääsiäispäivä

6.4. kuudes huhtikuuta toinen pääsiäispäivä

1.5. ensimmäinen toukokuuta vappu

Vappu on opiskelijoiden juhla, työn juhla ja kevään juhla.

10.5. kymmenes toukokuuta äitienpäivä

Äitienpäivä on aina toukokuun toinen sunnuntai.

Isänpäivä on aina marraskuun toinen sunnuntai.

Liputuspäivä

KOTONA:
Lue teksti ja vastaa kysymyksiin. 

Maanantaina 5.2. vietetään Runebergin päivää. Runebergin päivä on liputuspäivä. Runebergin päivänä syödään myös runebergintorttuja.

Johan Ludvig Runeberg oli runoilija, kirjailija ja toimittaja. Hän on Suomen kansallisrunoilija.

Runeberg eli 1800-luvulla. Hän syntyi Pietarsaaressa vuonna 1804. Hänen isänsä oli merikapteeni, joka toi matkoiltaan kotiin kirjoja. Hänen äitinsä oli hyvä kertomaan tarinoita.

Runeberg kävi koulua Vaasassa ja opiskeli Turussa. Hän toimi opettajana Saarijärvellä. Täällä hän oppi paljon Suomen luonnosta ja suomalaisista. Naimisiin Runeberg meni pikkuserkkunsa Fredrika Tengströmin kanssa. Fredrika oli ensimmäinen, joka valmisti runebergintorttuja.

Kun Turku paloi, yliopisto muutti Helsinkiin. Myös Runeberg muutti Helsinkiin. Täällä hän tutustui muihin kuuluisiin suomalaisiin: Sakari (Zachris) Topeliukseen, J. V. Snellmaniin ja Elias Lönnrotiin.

1837 Runebergistä tuli lehtori Porvoon lukioon. Hänen koko perheensä muutti Porvooseen. He eivät olleet rikkaita.

Runebergin tunnetuin teos on Vänrikki Stoolin tarinat. Sen ensimmäinen osa ilmestyi 1848. Se myi oikein hyvin. Toinen osa myi vielä paremmin. Nyt perhe pystyi muuttamaan hienoon taloon. Vänrikki Stoolin tarinoihin kuuluu 35 runoa. Runot kertovat Suomen sodasta, joka oli 1808–1809. Myös Maamme-laulu sisältyy Vänrikki Stoolin tarinoihin.

Viimeiset yhdeksän vuotta elämästään Runeberg oli vuodepotilas. Hän kuoli 6.5.1877. Hautajaiset olivat juhlallinen ja suuri tapahtuma.

KYSYMYKSET:

1. Miksi suomalaiset viettävät Runebergin päivää? Koska hän on kansallisrunoilija ja myös kirjailija ja toimittaja. Hän kirjoitti Maamme-laulun, joka on Suomen kansallislaulu. 
2. Miksi silloin syödään runebergintorttuja? Hänen vaimo(nsa) oli ensimmäinen, joka valmisti torttuja. Vaimo kirjoitti torttureseptin. 
3. Missä Runeberg opiskeli? Hän opiskeli Turussa ja sitten Helsingissä.
4. Miksi perhe muutti Porvooseen? Hänestä tuli lehtori Porvoon lukioon.
5. Mistä Vänrikki Stoolin tarinat kertovat? Suomen sodasta (1808 - 1809)
6. Kuinka kauan Runeberg sairasti? Hän sairasti yhdeksän vuotta. Hän oli vuodepotilas.