Suomen tunti 31.3.
IMPERFEKTI
VERBITYYPIT 5 JA 6
TARVITA 5, HÄIRITÄ 5, VANHETA 6, LÄMMETÄ 6
PREESENS: MINÄ TARVITSEN UUDEN TIETOKONEEN.
IMPERFEKTI: MINÄ TARVITSIN UUDEN TIETOKONEEN.
PREESENS: HE HÄIRITSEVÄT KURSSILLA.
IMPERFEKTI: HE HÄIRITSIVÄT KURSSILLA.
PREESENS: HÄN VANHENEE NOPEASTI. IMPERFEKTI: HÄN VANHENI NOPEASTI.
PREESENS: ILMA LÄMPENEE KEVÄÄLLÄ. IMPERFEKTI: ILMA LÄMPENI KEVÄÄLLÄ.
TÄNÄ KEVÄÄNÄ, VIIME KEVÄÄNÄ, TOISSA KEVÄÄNÄ
TOUKOKUUSSA TULEE EHKÄ TAKATALVI. (= TALVI TULEE TAKAISIN.)
VAPPUNA SUOMESSA SATAA AINA LUNTA.:)
Verbityypissä 5 ei ole K-P-T.
Verbityypissä 6 on sama K-P-T kuin verbityypeissä 3 ja 4. Perusmuoto on heikko, muut muodot ovat vahvoja.
Verbityyppi 1: perusmuoto + hän- ja he-muodot >> vahva
minä-, sinä-, me- ja te-muodot heikko
Verbityypit 2 ja 5: EI k-p-t
Verbityypit 3, 4 ja 6: perusmuoto heikko, muut muodot vahva
Kotona:
Muuta verbit imperfektiin ja kirjoita kokonainen lause.
Verbityyppi 5
-
tarvita Kun minä tein tätä kotitehtävää, tarvitsin sanakirjaa. Minä tarvitsin apua.
-
harkita Harkitsitteko jo show-ohjelmaa? Minä harkitsin hotelliin menemistä. Minä harkitsin tätä asiaa. Nainen harkitsi pitkään, millaisen takin hän haluaisi ostaa
-
valita Me valitsimme uuden auton / johtajan. Valitsitko suomen kurssin? Minä valitsin kypsimmät omenat kaupassa. kypsä
-
pelätä (4) Lapsi pelkäsi pimeää. Pelkäsin (eilen yöllä) / viime yönä. Pelkäsin olla yksin kotona lapsena. Hän pelkäsi pimeää.
-
mainita Minä mainitsin siitä, että opiskelen suomea. Mainitsin elokuvasta ystävälle(ni). Hän mainitsi tämän kirjan. Hän mainitsi minut nimeltä.
Verbityyppi 6
-
vanheta Minun isoisä vanheni nopeasti. Vanhemmat vanhenivat yhdessä. Taiteilija vanheni piirtäessään kuvaa.
-
paeta (k-p-t) Minä pakenin nopeasti. Hän pakeni nopeammin kuin minä. Hän pakeni vankilasta eilen illalla.
-
lämmetä (k-p-t) Ruoka lämpeni mikrossa. Eilen leipä lämpeni uunissa.
Minä lämmitin (lämmittää) ruokaa mikrossa. -
kylmetä Eilen sää kylmeni. Vesi kylmeni jääkaapissa. Mehu kylmeni myös jääkaapissa.
-
rohjeta (k-p-t) He rohkenivat mennä hautausmaalle yöllä. Hän rohkeni kysyä: "Mitä kuuluu?" Hän rohkeni soittaa minulle/vaimolle. He rohkenivat mainita asiasta.
Puu kaatuu (kaatua). Minä kaadan (kaataa) puun.
Lue teksti ja lisää puuttuvat sanat.
lammasta, karkkia, mämmiä, oksat, maaliskuussa, vapaapäivää, violetti, ylösnousemuksen, palmusunnuntaista, virpovat, lapsille, virpomassa, rairuoho
Pääsiäinen
Keväällä juhlitaan pääsiäistä. Kristillisen perinteen mukaan pääsiäinen on Jeesuksen kuoleman ja ylösnousemuksen _______________ juhla. Nykyään pääsiäinen on tärkeä rauhoittumisen juhla, ja monet viettävät silloin aikaa perheen kanssa. Pääsiäinen on joka vuosi eri aikaan, mutta
se on aina maaliskuussa ______________________ tai huhtikuussa.
Pääsiäisviikko alkaa palmusunnuntaista_______________ ja päättyy toiseen pääsiäispäivään.
Pääsiäisviikon aikana on monta pyhää eli vapaapäivää ________________.
Pääsiäisenä koti koristellaan kauniisti. Pääsiäisen koristeita ovat rairuoho_____________, värikkäät pääsiäismunat, pääsiäispuput ja –tiput sekä narsissit ja pajunoksat. Pääsiäisenä syödään yleensä lammasta____________________ ja jälkiruoaksi mämmistä _________________________ sekä paljon suklaata.
Pääsiäisen värejä ovat keltainen ja violetti ____________ .
Palmusunnuntaina lapset pukeutuvat noidiksi ja kiertävät naapureiden luona virpomassa_____________ (virpoa).
Lapsilla on kädessä värikkäät oksat_________________________. Vitsat (=oksat) on koristeltu höyhenillä ja värikkäillä papereilla. Lapset virpovat______________ naapureita vitsoilla ja sanovat: ”Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuueks, vitsa sulle, palkka mulle”. Virpomisen jälkeen lapsille_______________
annetaan suklaamunia ja karkkia_________________________ palkaksi. Tämä on hauska ja tärkeä perinne monelle Suomessa.