7B 2022 - 2023

Kertomus vaihe vaiheelta

  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Miljööharjoitus

Avaa omalle koneellesi tiedosto Miljööharjoitus.

Miljööharjoituksen tekstin aika on 1950-luku. Muuta tekstiä niin, että siitä tulee 2000-luvulle sopiva. Muuta kaikki punaisella, sinisellä, oranssilla ja violetilla kirjoitetut sanat aikaan sopivaksi. Älä muuta mustalla kirjoitettuja sanoja.

Kun olet tehnyt tekstiin tarvittavat muutokset, tallenna se ensin koneellesi ja palauta sitten alla olevaan palautuskansioon.

Valmis miljööharjoitus

Palauta tähän kansioon valmis miljööharjoitus.
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki
  • Palauta äänitallenne

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.

Koululaiskysely

Kirjoita teksti kuvien avulla

Kirjoita kuvien avulla vihkoosi teksti, joka kertoo sirkuskäynnistä.
Kirjoita jokaisesta kuvasta yksi kappale. Merkitse kappalejaot sisentämällä.
Keksi tekstille sisältöä vastaava otsikko.

Etsi kappaleen ydin

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Lue seuraava teksti kappale kerrallaan ja mieti, mihin kysymykseen mikäkin kappale vastaa. Merkitse oikea vaihtoehto.

1. Suomalaisen sirkuksen historiassa Sirkus Finlandian asema ja merkitys on ainutlaatuinen. Saman tason ja kokoluokan sirkukset eivät ole aiemmin toimineet viittä vuotta kauempaa. Sirkus Finlandia on tänään maamme ainoa kansainvälisen luokan suursirkus. Sirkus Finlandia on ECA Euroopan Sirkusjärjestön jäsen. Noin 200 000 suomalaista näkee vuosittain Sirkus Finlandian ohjelman. Katsojista puolet on lapsia.

Mihin kysymykseen kappale vastaa?







2. Sirkus Finlandian liikevaihto kaudella 2009 oli noin neljä miljoonaa euroa. Esiintyjien lisäksi sirkuksessa työskentelee noin 60 henkilöä. Taiteilijoiden lukumäärä orkesteri mukaan lukien on noin 20 henkeä.

Mihin kysymykseen kappale vastaa?







3. Kiertue alkaa yleensä huhtikuun alussa Karjaalta ja päättyy loka-marraskuussa Helsinkiin. Sirkuskaravaani kulkee kauden aikana noin 10 000 km Suomea ristiin rastiin etelästä pohjoiseen. Sirkusteltta pystytetään ja puretaan joka vuosi noin 130 kertaa.

Mihin kysymykseen kappale vastaa?







4. Sirkusteltta on valmistettu 2009 Italiassa. Se vaatii noin 50 x 50 m kokoisen alueen. Lisäksi tarvitaan tilaa myös kymmenille ajoneuvoille perävaunuineen. Jos tila riittää ja paikkakunnalla ollaan useampia päiviä, pystytetään myös etuteltta, jonka pinta-ala on laajimmillaan 14 x 46 metriä. Sen alle mahtuvat kioskivaunut ja se antaa asiakkaille sateensuojan väliajalla.

Mihin kysymykseen kappale vastaa?







5. Numeroituja istumapaikkoja katsomossa on yli 1 200 kpl. Pyöreän esiintymismaneesin halkaisija on 11 m sisäreunoiltaan. Kunkin pysähtymispaikkakunnan viranomaiset tarkastavat aina ennen esityksiä teltan, katsomon ja muut kohteet asiakkaiden turvallisuuden varmistamiseksi.

Mihin kysymykseen kappale vastaa?







6. Sirkuselämä on kovaa työntekoa ja rankkaa matkustamista kuravellissä, lumituiskussa ja auringonpaahteessa. Jostain kummasta kuitenkin taiteilijat loihtivat aina esiin sen sadun ja hohteen, viiltävän jännityksen ja vatsaa kipristävän naurun.

Mihin kysymykseen kappale vastaa?





Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tutki kappaleen vaihtumista

1. Lue seuraava teksti. Mikä on tekstin kappalejaon syy? (Kirjoita vihkoosi.)

Aasiassa sirkuksella on erityisen pitkät perinteet. Intialaiset käärmeenlumoajat ja fakiirit ovat esiintyneet kauan yleisölle. Kiinalainen sirkus on myös erittäin vaativaa, taidokasta ja usein akrobatiapainotteista. Vajaan kahden miljoonan asukkaan Mongolia tuottaa myös erittäin laadukasta sirkustaidetta. Sama koskee entisen Neuvostoliiton Keski-Aasian tasavaltoja, kuten Uzbekistania.

Pohjoismaista tunnettu sirkus on norjalainen Trolle Rodin ja ruotsalainen uuden sirkuksen suuri nimi Circus Cirkör. Suomessa tällä alalla on vahvoilla Jernströmin perheen ympärille keskittynyt, paljon kansainvälisiäkin esiintyjiä käyttävä Sirkus Finlandia. Suomessa sirkus tunnustettiin taidemuodoksi 2000-luvun käänteessä. Nykyään Taiteen keskustoimikunnassa on sirkustaiteelle oma jaosto.

(fi.wikipedia.org/wiki/Sirkus. Luettu 4.11.2013. Lisenssi: CC-BY_SA)

 
 
2. Lue seuraava teksti. Mikä on tekstin kappalejaon syy? (Kirjoita vihkoosi.)

Renessanssin aikana trubaduurien kiertävää elämäntapaa alettiin paikoitellen hyljeksiä. Heitä pidettiin irtolaisina, joten ammattikunta alkoi hakeutua pysyvimmille esiintymisareenoille, teattereihin ja kapakoihin. Myöhemmin ammattikunta löysi uuden tavan esittää taitojaan ja ansaita kyläjuhlissa ja markkinoilla, jolloin mukaan tulivat muun muassa karhun kesyttäjät ja nuorallatanssijat. [– –]

Varsinaista sirkusta saatiin kuitenkin odottaa 1700-luvun loppupuoliskolle, jolloin Philip Astley aloitti toimintansa. Vuonna 1769 hän osti kiinteistön Lontoosta läheltä Westminsterin siltaa ja rakensi sille ensimmäisen sirkusrakennuksen, jonka nimeksi tuli The New British School or Amphitheater Riding Ring. Ensimmäinen esitys tapahtui vuonna 1770, ja siitä tuli pian niin suosittu, että amfiteatteri katettiin vuoteen 1779 mennessä. Näin oli syntynyt nykyaikainen sirkus, vaikkei Astleyn esitystä siksi kutsuttukaan kuin vasta 1782.

(fi.wikipedia.org/wiki/Sirkus. Luettu 4.11.2013. Lisenssi: CC-BY_SA.)

Miten suomen kieltä ja kirjallisuutta kannattaa opiskella?

  • Särmä-kirjan monet kappaleet ovat samantyyppisiä kuin lukuaineiden kappaleet. Niissä voit hyödyntää seuraavia tapoja:
    • Silmäile teksti läpi (otsikot, kuvat, kuvatekstit, kuviot, tummennetut sanat, Muista-läiskä).
    • Lue teksti tarkasti.
    • Mieti, mitä jäi mieleen, mikä tekstissä on tärkeintä, mitä uutta opit.
    • Varmista, että ymmärrät uudet käsitteet.
    • Tee tarvittaessa muistiinpanot/ajatuskartta tai kerro omin sanoin ääneen, mitä tekstissä kerrottiin.
    • Tee pyydetyt tehtävät, käytä apuna kappaleen tekstiä.
    • Myös kokeeseen voi harjoitella tehtäviä tekemällä.
  • Jos haluat kerrata kappaleen tärkeimmät asiat, Särmä-kirjassa kannattaa varmistaa, että ymmärrät uudet käsitteet (tummennetut sanat), lukea Muista-läiskä ja tehdä/käydä läpi tekstikirjan tehtävä 2.

  • Kielioppi- ja oikeinkirjoitustehtävissä:
    • Käy tarkasti läpi säännöt, taulukot ja kuviot.
    • Harjoittele tehtävien avulla.

  • Kirjoitustehtävissä:
    • Varmista, että tunnet tekstilajin, jota harjoitellaan. Kertaa tarvittaessa teoria kirjasta.
    • Käy tekstiohjeet tarkasti läpi ja etene niiden mukaisesti.
    • Kiinnitä aina huomiota oikeinkirjoitukseen.

  • Lukutehtävissä:
    • Valitse itsellesi sopiva, tarpeeksi haastava teos luettavaksi.
    • Käytä hyödyksi lukutunnit.
    • Ota selvää aikataulusta ja pyri pysymään siinä.
    • Pyri koko lukutehtävän ajan olemaan selvillä siitä, mitä luetun kirjan pohjalta tehdään. > Etene ohjeiden mukaan.

LUETUN YMMÄRTÄMISEN STRATEGIAT

  • Ymmärtävä lukeminen koostuu monista taidoista
  • Tasot kuvaamassa lukijan aktiivisen pohdinnan määrää:
    • Pintatasolla lukija painaa mieleensä tekstin asiasisältöjä
    • Syvätasolla lukija pohtii tekstin sanomaa, tekee päätelmiä ja arvioi tekstiä
Miten taitava lukija lukee?
  • Taitava lukeminen on aktiivista tekstin käsittelyä.
1. Ennen lukemaan ryhtymistä taitavalla lukijalla on
  • Lukemisen tavoite
  • Tieto, että teksti on hyödyllinen
  • Lukusuunnitelma
2. Lukiessaan taitava lukija:
  • Liikkuu tekstissä edestakaisin
  • Ennakoi tulevaa tekstiä
  • Suhteuttaa aiempaa tietoaan tekstin tuomiin tietoihin > tekee päätelmiä
  • Käyttää lukemisen strategioita
  • Eläytyy lukemaansa
  • Tekee tulkintoja ja johtopäätöksiä

3.Lukemisen jälkeen taitava lukija:

  • Palaa lukemaansa tekstiin tai sen osiin
  • Muotoilee omin sanoin pääasian, tekee muistiinpanoja tai yhteenvedon ja pohtii lukemaansa vielä lukemisen päätyttyä

STRATEGIAT

  1. ENNAKOINTI JA AIEMMAN TIEDON AKTIVOINTI
  • Mitä odotat tekstiltä aiempien tietojesi pohjalta?
  1. SELVENTÄMINEN
  • Vaikeiden käsitteiden merkityksen selvittäminen
  1. YHTEYKSIEN LUOMINEN OMAAN ELÄMÄÄN
  • Mieti, mitä yhtymäkohtia tekstissä on omaan elämääsi.
  1. ALLEVIIVAUS
  • Etsi ja alleviivaa tärkeimmät asiat.
  1. TIIVISTÄMINEN JA YHTEENVEDON TEKEMINEN
  • Etsi tekstistä pääasiat.
  • Tee tiivistelmä / muistiinpanot / ajatuskartta.
  1. UUDELLEEN MUOTOILU
  • Kerro omin sanoin tekstin keskeisimmät asiat.
  1. KYSYMYSTEN TEKEMINEN
  • Esitä itsellesi kysymyksiä tekstin sisällöstä ja rakenteesta.
  1. TAKAISIN PALAAMINEN
  • Tekstiin uudelleen palaaminen auttaa ymmärtämään ja muistamaan luetun paremmin.
  1. PÄÄTELMIEN TEKEMINEN
  • Yhdistä aiempia tietojasi luettuun tekstiin.

Lähteet: Nykänen Helena: Luetun ymmärtämisen strategiat. https://lukuinto.fi/media/mallisto/kirjallisuus_ja_lukeminen/luetun_ymmartamisen_strategioita.pdf. Luettu 16.8.2022.

7. lk. suomen kieli ja kirjallisuus: tavoitteet, sisällöt ja arviointi



Kirjoittamisen tavoitteita:

–Oppia tuntemaan ja kirjoittamaan erilaisia tekstilajeja

–Oppia erottamaan fakta- ja fiktiotekstit toisistaan

–Oppia kirjoittamaan tekstejä vaihe vaiheelta ja suunnittelemaan omat tekstit

–Oppia tekemään kappalejaot omiin teksteihin

–Oppia tunnistamaan ja hyödyntämään erilaisia lukutapoja

–Oppia hakemaan tietoa sekä kirjoista että internetistä

–Kehittyä kirjoittajana

Puhumisen tavoitteita:

–Oppia tunnistamaan erilaisia puhumisen tilanteita

–Oppia pitämään esitelmä

–Saada rohkeutta ja varmuutta erilaisiin puhe- ja ryhmäviestintätilanteisiin

Kielitiedon tavoitteita:

–Oppia tunnistamaan suomen kielen sanaluokat

–Oppia erottamaan yleis- ja puhekieli toisistaan

–Oppia lauseen ja virkkeen käsitteet ja määritelmät

–Oppia käyttämään välimerkkejä oikein

–Oppia suoran ja epäsuoran esityksen käyttö

–Oppia suomen kielen alkukirjain- ja yhdyssanasäännöt

Median tavoitteita:

–Oppia tuntemaan median ja sosiaalisen median tehtäviä ja niiden käyttöä

–Oppia tuntemaan uutinen median tekstilajina

–Oppia tuntemaan uutiskuvan ja uutisgrafiikan tehtäviä

–Oppia tarkastelemaan tekstejä kriittisesti ja tuntemaan tekijänoikeussääntöjä

Kirjallisuuden tavoitteita:

–Oppia tuntemaan kirjallisuuden päälajit

–Oppia proosan keskeiset käsitteet

–Oppia lukemaan ja tulkitsemaan runoja ja näytelmiä

–Pitää yllä ja kehittää omaa lukutaitoa ja lukuintoa



Arviointi:

  • Jatkuvaa, eteenpäin ohjaavaa, yksilöllistä
  • Sekä sanallista että numeerista
  • Kokeet, tekstit, testit, läksyt, ryhmä- ja parityöt, tuntityöskentely
  • Myös vertais- ja itsearviointia