Arviointi perustuu opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti formatiiviseen ja summatiiviseen arviointiin.

Summatiivinen arviointi muodostaa oppiaineen arvosanan ja perustuu tuntityöskentelyyn ja itsenäisesti sekä pari- ja ryhmätöinä tehtäviin monipuolisiin tehtäviin ja testeihin. Arviointi on monipuolista ja oppilaille annettava palaute ohjaavaa ja kannustavaa. 

Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Formatiivinen arviointi sisältää itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin sekä opettajan kanssa vähintään kerran lukuvuodessa käytävästä arviointikeskustelusta. Formatiivinen arviointi ohjaa oppilaan etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppiaineen opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena. Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut uskonnon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana muodostetaan suhteuttamalla oppilaan osaamisen taso valtakunnallisiin päättöarvioinnin kriteereihin. Tavoite 10 ei vaikuta arvosanan muodostamiseen.

Osaaminen oppiaineessa kehittyy kumulatiivisesti oppilaiden ajattelun taitojen syventyessä. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle vastaava tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin kriteerien määrittämää osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Oppilaan on mahdollista antaa lisänäyttöä osaamisestaan. Oppilaan on ilmoitettava halukkuudestaan lisänäytön antamiseen riittävän ajoissa ennen päättöarvioinnin tekemistä. Lisänäyttö on mahdollista suorittaa testeillä, itsenäisillä tehtävillä tai kirjoitelmilla. Tehtäviin on mahdollista vastata myös suullisesti.

Numeroarviointi.