Salapoliisina ruokamaailmassa - lähdetäänkö seikkailemaan

Ruoka on päivittäinen löytöretki lapselle

Lapsi on päivittäin oman ruokamaailmansa löytöretkeilijä. Aistien Mestariksi tullaan aistimalla ja kukapa tässä opiskelussa olisi parempi tiennäyttäjä kuin lapsi. Lapsi paljastaa meille aikuiselle yhä uudelleen mitä ihmeellistä, epäilyttävää, pohdittavaa ja kysyttävää ruuasta voi löytää.

Ruokapöydässä lapsi nappaa kurkun palasen lähitarkasteluun: sitä hypistellään, katsotaan läheltä ja viedään ihmetellen suuhun. Ruokakulttuuriin kasvaminen on alkanut.

Missä se ruoka asuu?

Ruuan alkuperä ja sen "juuret" ovat mielenkiintoista tutkittavaa. Lapsi kiinnostuu ruuan alkuperästä kunhan vain annamme hänelle sen mahdollisuuden. Hän haluaa tietää, mistä ruoka tulee, missä se kasvaa ja kuinka siitä tulee jotain, mitä se ei alussa ollut. Miten ihmeessä perunasta voi tulla perunamuusia?

Tätä kautta ruokamaailman pienet salapoliisit saavat mahdollisuuden päästä luontoon, pelloille sekä tutustua maalla ja vedessä eläviin eläimiin - maan ja veen viljaan. Samalla, kun lapsi kohtaa häntä ympäröivän ruokamaailman ja ruokakulttuurin laajuutta ja monimuotoista rikkautta, hän oppii arvostamaan ja kunnioittamaan sitä.

Ruokakauppa, metsä, kesäiset viljapellot - tutkimuskohteita riittää

Metsä on oiva paikka löytää marjojen maat, sienien salat ja ”metsän jakkarat ” eli kannot retkieväiden nauttimista varten. Ja vaikka korit eivät täyttyisikään, aina voi kerätä käpyjä ja muuta mukavaa.

Mullan alle on piiloutunut moni ruoka, se vain näkyy ensin siemeninä, sitten vihreänä vartena ja lopuksi pitkänä oranssina porkkanana. Vai kasvaako porkkana sittenkin puussa? Mitähän ruokaa kätkevät sisälleen pensaat ja puiden oksat? Pelto on keväällä aika samanvärinen, mutta kevään tullen siellä täällä pilkistelee vihreitä taimia, jotka kesän tullen muuttuvat korkeiksi viljoiksi.

Leivän ja maidon reitti on iltasaduksikin sopiva tarina, jonka varrelta löytyy lehmiä, ”lehmien hoitajia”, maatiloja ja lypsykoneita, maitoautoja, meijereitä, maitotölkkejä, jogurttia, juustoa ja kermavaahtoa.

Ruoka asuu myös kaupassa

Ruokakaupassa on paljon kaikkea koettavaa ja nähtävää. Siellä on tuoksuja ja ääniä. Hedelmätiski on täynnä värejä, yrttiruukut levittävät ympärilleen jännittäviä hajuja ja perunat putoavat kahisten pussiin. Pakastealtaasta saa kasvoilleen kylmän henkäyksen ja tomaatteja valitessa tuntee niiden sileän pinnan. Kalastusretkellä voi käydä kaupan kalatiskillä ja pohtia samalla, mistä kalapuikot oikein tulevat.

Ruokatoreilla ja -halleissa tai vaikkapa sadonkorjuumarkkinoilla voi saada maun kielelle jo pelkästään haistamalla, tunnustelemalla, katsomalla ja kuulostelemalla ruokaa. Maku hiipii myös ”mieleen”. Me muistamme, miltä kaupasta ostettu omena viimeksi maistui.

Kuvissa ja mainoksissa

Kuinka monta kuvaa ruoasta lapsi näkeekään päivittäin? Ruokakaupan mainokset ovat varsinainen kuvakirja. Samoin televisiosta ja radiosta sekä tietokoneilta ponnahtaa näkyviin ja kuuluviin monenlaisia ruokajuttuja; ruoan valmistamista, ruokakisoja, eri maiden ruokakulttuureja, ruokiin liittyviä arvoja sekä asenteita, satuja, lauluja, elokuvia jne. Ei siis ihme, että pienen ruokatutkijan pää on väliilä pyörällä - ruoka-asioita löytyy niin monesta paikasta!