Hajuja on olemassa tuhansia ja opimme tunnistamaan niitä harjoittelun avulla yhä enemmän. Hajuaistimukset kulkevat aivoissa tunne-elämää hallitsevan järjestelmän kautta, joten hajut synnyttävät meissä monenlaisia tunteita ja tunnemuistoja. Lapselle esimerkiksi joulun tuoksut synnyttävät odottavan mielihyvän latauksen. Tietyn ruoan tuoksu voi aiheuttaa sen, että lapsi päättää hajuaistimuksensa seurauksena sen, ettei hän aio syödä tai maistaa ruokaa.

Hajuille on joskus vaikea antaa nimeä. Lapsi vain haistaa. Ruoan maistuessa hyvältäemme useinkaan ajattele, että makuaistimuksestamme suurin osa onkin ruuan hajua. Hajut voivat olla miellyttäviä, voimakkaita, nenää ärsyttäviä, mietoja, makeita, happamia, pistäviä. Ne voivat olla tuttuja, virkistäviä ja rentouttavia.

Harjoituksia hajuaistille

Haistele lapsen kanssa mausteita, ruoka- aineita ja valmistumassa olevaa ruokaa. Jutelkaa hajuista ja antakaa niille nimiä.

Kokeile lapsen kanssa kuinka nenän sulkeminen pureskeltaessa ruokaa vaikuttaaruoan makuun. Ottakaa esim. banaani ja maistelkaa sitä ensin nenä kiinni ja sitten nenä auki. Miltä tuoksuu sipuli tuoreena ja kypsennettynä? Tuoksuuko sipuli enää makaronilaatikossa tai jauhelihakastikkeessa?

Jokaisessa perheessä on hajumuistoja liittyen juhlapäiviin tai –hetkiin. Mitkä ovat teidän perheen joulun, syntymäpäivän tai lepopäivän ruokien tuoksut?