Tekstin rakenne: 

Johdanto - Aapo 

Koulun historia -Pia

Koulu nykypäivänä -Aapo

Koulun tulevaisuus -Noora

Opettajien työ tulevaisuudessa -Inka


Pyritään rakentamaan teksti tämän mukaisesti. Kirjoitetaan suoraan omaa tekstiä. Lisää lähdeviittaukset omaan tekstiisi lähdeluetteloa varten. Mukava jos olisi valmiiksi katsottu Apa7 tyylin mukaisesti.



Johdanto
Koululla ja opettajalla on aina ollut keskeinen rooli yhteiskunnassa. Oppiaineiden opettamisen lisäksi koululla ja opettajilla on ratkaiseva rooli tulevaisuuden työelämätaitojen ja hyvinvoinnin rakentajina. Opettaja vaikuttaa ja ohjaa oppilaiden ajattelua, arvojen muodostumista ja heidän käsityksiänsä maailmasta. Koulussa opitaan myös yhteistyötaitoja, yhdenvertaisuutta ja monia muita tärkeitä elämän taitoja. Tässä tekstissä käsittelemme suomalaista koulua yhteisöllisestä ja yhteiskunnallisesta näkökulmasta.

Koulu oman aikansa peilinä

Koulun historia ulottaa juurensa antiikin Kreikkaan ja sen aikaiseen käsitykseen tiedosta ja ihmisestä. Rautiainen (2026) listaa koulun historian suuriksi kulttuurisiksi juonteiksi kristillisen maailmankuvan, valistuksen perinnön, eurooppalaisuuden, nationalismin sekä erilaiset kansankulttuurit. Suomen koululaitoksen historia alkoi Turun pappeja kouluttaneesta katedraalikoulusta 1200-luvulla kehittyen monin vaiheiden kautta 1900-luvun yhdenvertaiseksi, jokaista Suomessa vakituisesti asuvaa lasta koskevaksi, maksuttomaksi peruskoulujärjestelmäksi. 

Salminen (2012) toteaa koulun olevan historiallisen kehityksen tulos. Ahosen (2003) mukaan neljä käänteentekevää koulutuspoliittista vaihetta ovat olleet vuoden 1866 kansakouluasetus, Suomen itsenäistymisen jälkeen säädetty oppivelvollisuuslaki 1921, peruskoulun säätäminen 1960-luvulla sekä 1990-luvulta alkanut koulujärjestelmän sääntelyn purkaminen ja päätösvallan siirtäminen valtiolta paikalliselle tasolle, eli kunnille ja kouluille. Peruskoulun luominen aloitettiin Perälän (2016) mukaan vaiheittain 1970-luvun alusta alkaen Lapista edeten viimeisenä pääkaupunkiseudulle. Tuolloin uudistuivat niin opetussuunnitelmat kuin -menetelmätkin.

Rautiaisen (2022) mukaan koulua koskeneet peruskysymykset ovat keskittyneet siihen, mitä ja miten koulussa tulee opiskella. Tämän on hänen mukaansa mahdollistanut yhtenäinen opettajankoulutus. Siinä missä kansakoulut rakensivat yhteisen sivistyksen, loivat peruskoulut taas perustuksen hyvinvointiyhteiskunnalle. Tällä hetkellä koulun tulee Rautiaisen (2022) mukaan sitoutua radikaalimmin demokraattiseen ja kestävään elämäntapaan. Siihen, miten tämä tulee toteutumaan, on suuri merkitys nykyisillä ja tulevilla luokanopettajilla. Rautiainen (2026) muistuttaakin koulun olevan oman aikansa peili, joka heijastaa aina ajalleen tyypillisiä arvoja, asenteita ja käytänteitä. Historian tärkeimpänä oppina voisi pitää sitä, ettei koulu ole koskaan valmis. 

Nykypäivän koulu muuttuvassa yhteiskunnassa

Nykypäivän koulu on kehittynyt monialaiseksi yhteisöksi. Koulu ei ole enää pelkästään paikka oppimiselle ja tiedon siirtymiselle, vaan koulusta on tullut entistäkin monipuolisempi. Koulussa oppimisen lisäksi huomioidaan yhä enemmän oppilaiden hyvinvointia, sosiaalisten taitojen kehittymistä, osallisuutta ja turvallisen arjen muodostumista. Opetushallituksen (2026) mukaan koulun yhtenä tavoitteena on edistää oppilaan osallisuutta, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

Yksi merkittävä muutos nykypäivän kouluissa on digitalisaation lisääntyminen. Digitaaliset laiteet esimerkiksi tietokoneet ja tabletit, sekä erilaiset sähköiset oppimisympäristöt ovat nykyään osa koulun arkea. Teknologia on antanut kouluille mahdollisuuksia, mutta samalla tuoden uusia haasteita liittyen laitteiden käyttöön. Opetushallituksen 2025 julkaisemassa tutkimuksessa todetaan, että digitaalisten palveluiden opetuskäyttöön liittyy yhä monia haasteita. Lisäksi tutkimuksessa todettiin, että suomalaisnuoret omaksuvat suurimmat osan digiosaamisesta koulun ulkopuolella. Opettajan digiosaamisella ja sen taidon hyödyntämistä opettamiseen on erityisen suuri merkitys nykypäivän koulussa. Digitalisaation avulla koulu tarjoaa oppilaille taitoja, joita tarvitaan myöhemmin opinnoissa, tulevaisuuden työelämässä ja digitalisoituvassa yhteiskunnassa. (Häkkinen ym., 2025, s.38)

Tulevaisuuden koulu

Tulevaisuuden koulu korostaa demokratiaa ja oppilaiden osallisuutta. Rautiainen, Hiljanen ja Männistö (2022, s. 18-21) kuvaavat koulun paikkana, jossa yhteiskunnan rakenteet tehdään näkyviksi ja oppilaat oppivat vaikuttamaan niihin. Koulu toimii yhä vahvemman kriittisen ajattelun harjoittelupaikkana.

Digitalisaatio muuttaa koulun arkea kohti joustavampia oppimisympäristöjä. Opetushallituksen tulevaisuusselonteko (2023, s. 12-15) korostaa monilukutaitoa, teknologista osaamista ja yhdenvertaista pääsyä digitaalisiin välineisiin. Koulu rakentaa rakenteita, jotka tukevat kriittistä tiedon arviointia. Näiden avulla koulu pystyy tukemaan oppilaiden kykyä arvioida tietoa kriittisesti ja toimia muuttuvassa mediaympäristössä

Koulun tehtävä on vahvistaa nuorten tulevaisuususkoa tarjoamalla turvallisen tilan käsitellä yhteiskunnallisia ilmiöitä, kuten ilmastonmuutosta ja yhdenvertaisuutta. Kestävää tekoa: Nuorisobarometri 2021 ‑teoksen mukaan nuoret hyötyvät ohjatusta keskustelusta näistä teemoista, sillä se auttaa heitä jäsentämään epävarmuutta ja rakentamaan toiveikasta kuvaa tulevaisuudestaan. Koulu tukee nuoria näkemään itsensä aktiivisina toimijoina, jotka voivat vaikuttaa tulevaisuuden suuntaan.

Aapon pienesti muokattu versio. 

Tulevaisuuden koulussa demokratian ja oppilaiden osallisuuden merkitys saattaa korostua entisestään. Rautiainen, Hiljanen ja Männistö (2022, s. 18–21) kuvaavat koulua paikkana, jossa yhteiskunnan rakenteet tehdään näkyviksi ja oppilaat oppivat vaikuttamaan niihin. Tulevaisuudessa koulun tehtävänä voisi olla yhä vahvemmin kasvattaa nuoria aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa heille valmiuksia tarkastella ympäröivää maailmaa kriittisesti.

Myös digitalisaation jatkuva kehittyminen tulee todennäköisesti muuttamaan koulun arkea ja oppimisympäristöjä. Opetushallituksen tulevaisuusselonteossa (2023, s. 12–15) korostetaan monilukutaidon, teknologisen osaamisen ja yhdenvertaisen digitaalisen osallistumisen merkitystä. Tulevaisuuden koulussa on tärkeä osata käyttää uusia teknologioita oppimisen tukena ja ennen kaikkea ymmärtää niiden vaikutuksia ja osata arvioida niiden kautta saatavaa tietoa kriittisesti.

Samalla tulevaisuuden koululta vaaditaan kykyä valmistaa nuoria maailmaan, joka voi tuntua epävarmalta ja jatkuvasti muuttuvalta. Koulun voisi nähdä turvallisena paikkana, jossa voidaan yhdessä käsitellä esimerkiksi ilmastonmuutosta, yhdenvertaisuutta ja muita yhteiskunnallisia kysymyksiä. Kestävää tekoa: Nuorisobarometri 2021 -teoksen mukaan ohjattu keskustelu yhteiskunnallisista teemoista voi auttaa nuoria jäsentämään epävarmuutta ja rakentamaan toiveikasta tulevaisuutta. 

Mitä koulu on tulevaisuudessa opettajan näkökulmasta

Tulevaisuuden koulu on opettajan näkökulmasta murroksessa. Mielestäni tekoäly on yksi  niistä, jotka tule vaikuttaa koulun murrokseen merkittävästi. Koulun tärke ei kuitenkaan tule muutumaan,oulu tullaan varmasti näkemään jatkossakin tärkeänä yhteiskunnan rakennuspalikkana, vaikkakin varmasti koulussa opetetut asiat sekä opetusmetodit tulveat muuttumaan. 

Vaikkakin tekoäly on ihmistä paljon älykkäämpi ja osaisi kääntää meille esimerkiksi vieraan kielen sekunneissa, ei se korvaa sen kielen oppimista “Loppujen lopuksi kyse on siitä, että vieraan kielen oppiminen muuttaa meidän aivojamme ja meitä ihmisinä. Kielen oppiminen ei ole vain tekninen taito, jolla osataan kääntää jokin lause. Se on kokonaisen maailmankuvan oppimista sellaisella tavalla, jota ei voi korvata millään.” Bernelius kertoo haastattelussaan (Yle. (2026) Millainen on peruskoulu vuonna 2045?)

Opettajien tulee pohtia tulevaisuudessa kuinka toteuttaa esimerkiksi kotiläksyt ja kokeet niin ettei niissä voi huijata tekoälyn avulla, ne tulisi toteuttaa niin että oppilas oikeasti tekisi jotain suorituksensa eteen.

Koulu on tulevaisuudessakin merkittävä paikka lapsen kasvulle ja kehitykselle jota opettaja ohjaa työssään päivittäin.Opettaja ohjaa jatkossakin perus kirjoittamiseen kynällä ja paperilla, sillä on suuri merkitys siinä kuinka hyvin asiat painuu mieleen, tämä myös kehittää aivoissa tärkeitä hienomotorisia taitoja joista hyödytään tulevaisuudessa.

Koulu on tulevaisuudessa opettajan näkökulmasta murroksen paikka, jossa teknologia ja tekoäly muuttavat opetusmetodeja, mutta koulun perustehtävä säilyy. Koulu on jatkossakin ennen kaikkea ihmisen kasvun, sosiaalisten taitojen ja turvallisen yhteisön tukikohta. Vaikka tekoäly tehostaa prosesseja ja kääntää esimerkiksi kieliä, se ei korvaa ihmisen omaa oppimisprosessia, maailmankuvan avartumista tai kynällä kirjoittamisen ja käsillä tekemisen tuomaa aivoterveyttä ja kehitystä.

Jos opetussuunnitelmaa katsoo opettajan silmin, tulevaisuuden koulu näyttäytyy paikkana, jossa oppiminen jaetaan ja koetaan yhdessä. OPS ei maalaa kuvaa opettajasta tiedon kaatajana luokan edessä, vaan enemmänkin oppimisen “valmentajana” ja turvaverkkona.

Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että opettajan työn painopiste on siirtynyt tai siirtymässä yhä vahvemmin tiedon ulkoa opettelusta siihen, että oppilaita ohjataan ajattelemaan itse, ratkaisemaan ongelmia ja soveltamaan tietoa yhdessä. Koulupäivän arki ei olekkaan enään pelkkää pulpeteilla istumista, vaan ympäristöt joustavat ja koulu tekee tiiviisti yhteistyötä kotien ja muiden kasvattajien kanssa. Opettajalle tämä on toisaalta valtava mahdollisuus merkitykselliseen työhön, toisaalta melkoinen sopeutumishaaste, kun paine hyvinvoinnin ja laaja-alaisten taitojen tukemisesta kasvaa.

Muokattu versio alla. 

Tulevaisuuden koulu on opettajan näkökulmasta murroksessa. Erityisesti tekoäly tulee muuttamaan merkittävästi sitä, miten opetusta toteutetaan ja miten oppimista arvioidaan. Koulun perustehtävä ei kuitenkaan muutu. Koulu säilyy tärkeänä yhteiskunnan ja lasten kasvun rakennuspalikkana, vaikka opetettavat sisällöt ja opetusmenetelmät muuttuvat.

Tekoäly voi tarjota oppimiselle uusia mahdollisuuksia, mutta se ei korvaa ihmisen omaa oppimisprosessia. Vaikka tekoäly pystyy esimerkiksi kääntämään vieraan kielen hetkessä, vieraan kielen oppiminen on paljon muutakin kuin sanojen ja lauseiden kääntämistä. Kuten Bernelius toteaa Ylen haastattelussa, kielen oppiminen muuttaa ihmisen ajattelua ja maailmankuvaa tavalla, jota teknologia ei voi korvata (Yle, 2026). Opettajana pidänkin tärkeänä pohtia, mitä oppilaan todella tarvitsee oppia itse ja missä asioissa tekoäly voi toimia oppimisen tukena.

Tekoäly haastaa myös opettajan tapoja toteuttaa läksyjä ja kokeita. Tulevaisuudessa tehtävien tulisi entistä paremmin osoittaa oppilaan omaa ajattelua, ongelmanratkaisua ja kykyä soveltaa oppimaansa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi enemmän keskusteluja, yhdessä tekemistä ja erilaisia käytännön tehtäviä pelkän valmiin vastauksen tuottamisen sijaan. Opettajan tehtävänä on yhä enemmän pohtia, millainen arviointi todella kertoo oppilaan osaamisesta. 

Tulevaisuuden koulu ei siis välttämättä tarkoita sitä, että teknologia korvaa perinteisen koulun. Pikemminkin opettajan tehtävä muuttuu teknologian rinnalla. Opettajan on osattava hyödyntää uusia välineitä, mutta samalla huolehdittava siitä, ettei oppimisesta katoa ihmisten välinen vuorovaikutus, oma ajattelu ja yhdessä tekeminen. Juuri tässä näen opettajan työn tärkeimmän tehtävän myös tulevaisuudessa: teknologian kehittyessä opettaja auttaa oppilaita ymmärtämään, mitä kannattaa tehdä itse, mitä voidaan tehdä yhdessä ja missä tekoälystä on aidosti hyötyä.

Tämän hetkinen tuotoksemme: 

 

Lähteet

Ahonen, S. 2003. Yhteinen koulu – tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? Tampere: Vastapaino.

Häkkinen, P., Ilen, E., Näykki, P., Lehtinen, A., Lieska, A. & Lerkkanen, M.-K. (2025). Digitalisaation vaikutukset oppimiseen, osaamiseen ja hyvinvointiin: Tutkimuskatsaus suomalaiseen varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä vapaaseen sivistystyöhön. Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Digitalisaation_vaikutukset_oppimiseen_osaamiseen_ja_hyvinvointiin.pdf

Kiilakoski, T., Fransberg, M., Kinnunen, A. & Myllyniemi, S. (2022) Kestävää tekoa: Nuorisobarometri 2021. Valtion nuorisoneuvosto & nuorisotutkimusseura.

Opetushallitus (2023). Koulutuksen tulevaisuusselonteko 2030. Opetushallitus. 

Opetushallitus. (2026). Perusopetuksen opetussuunnitelman ydinasiat. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-ydinasiat?utm_source=chatgpt.com

Perälä, R. (2016). Peruskoulu mullisti Suomen koululaitoksen. https://yle.fi/a/20-156117 Saatavilla 18.9.2026

Rautiainen, M. (2022). Koulun ja demokratian kompleksinen suhde Suomessa. Teoksessa Rautiainen, M., Hiljanen, M. & Männistö, P.(toim.). Lupaus paremmasta. Demokratia ja koulu Suomessa. Helsinki: Into Kustannus.

Rautiainen, M. (2026). Oppiaineiden poliittinen perusta (ja vähän filosofinenkin). Luentotallenne 8.1. ja 15.1.2026. POMM1002 Johdanto monialaisiin opintoihin -kurssi. Jyväskylän yliopisto.

Salminen, J. 2012. Koulun pirulliset dilemmat. Helsinki: Teos.

Yle. (2026) Koululaisen pitää olla tulevaisuudessa ”hyvä ihminen” – näin aivotutkija perustelee https://yle.fi/a/74-20209605

Yle. (2026) Millainen on peruskoulu vuonna 2045? https://yle.fi/a/74-20208045
Opetushallitus. (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Opetushallitus.