Taidemusiikin kuuntelunäytteet 2
Segerstam: Why Yes Or No
Leif Segerstam on tullut tunnetuksi kapellimestarina, mutta hän on myös erittäin tuottelias säveltäjä. Hän on monilahjakas ihminen ja erittäin nopea säveltäjä. Hän on säveltänyt mm. yli 300 sinfoniaa. Segerstamin sävellystyylille ominaista on vapaapulsatiivisuus, eli nuoteilla ei ole aika-arvoja tai nuoteissa ei ole tahtiviivoja. Hänelle tärkeää on tutkia äänten sointia, kuten tässä vuodelta 1977 olevassa viuluteoksessa voi huomata.
Tiensuu: Fantango
Jukka Tiensuu on salaperäinen modernin suomalaisen taidemusiikin hahmo. Hän on pianisti, cembalisti ja kapellimestari. Hän on kokeillut erilaisia modernin taidemusiikin tekniikoita ja on antanut aina musiikin puhua mieluummin kuin on itse selittänyt sitä. Tämä cembaloteos Fantango vuodelta 1984 muistuttaa tangoa tulisen luonteensa ja rytmiikkansakin puolesta. Vajaan kahden minuutin paikkeilla alkaa riitasointuinen pauke, joka johtuu niin sanotuista klustereista (sävelryppäistä), eli cembalon koskettimistoa soitetaan välillä kyynärpäillä ja kyynärvarsilla.
Wennäkoski: N! Naisen rakkautta ja elämää, osa 1. Tyypillinen aamu
Lotta Wennäkoski on tunnetuimpia tämän vuosituhannen suomalaisia naissäveltäjiä. Hänen laulullinen näyttämöteoksensa N! Naisen rakkautta ja elämää on vastine romantiikan ajan säveltäjän Robert Schumannin samannimiselle laulusarjalle. Wennäkosken mielestä alkuperäinen laulusarja on melko naiivi kuvaus naisen sielunmaisemasta ja siksi hän halusi päivittää oman versionsa tälle vuosituhannelle. Wennäkosken sävellystyylille on ominaista soinnin ja jännittävien äänenvärien tutkiminen, mutta hän pitää tärkeänä selkeyttä ja tunteellisuutta.
Kärkkäinen: Fragilia
Tommi Kärkkäinen on säveltäjä, joka aiemmin soitti koskettimia progressiivista punk-rockia soittavassa YUP-yhtyeessä. Kärkkäisen tausta kuuluu hänen töissään ja elektroninen musiikki on ollut osana hänen töitään. Tämä kamarimusiikkikappale vuodelta 2003 on sävelletty alun perin kitaralle ja jousikvartetille. Tämä pelkkä kitaraversio on modernia musiikkia, jossa toisinaan kuuluu populaarimusiikin vaikutteet, esimerkiksi rauhallinen suvantokohta 3-4min, jossa osa soinnuista on konsonoivia jazz-sointuja, sekä kohdassa 4:50, kun kitara soittaa näppäiltyä sointukadenssia, jota voi kuulla myös espnajalaisessa kitaransoitossa.
Lindberg: Graffiti - Beginning
Magnus Lindberg on suomalainen modernisti, joka on myöhemmässä tuotannossaan siirtynyt kirkkaampiin sävyihin. Hänen työlleen ominaista on monimutkainen rytmiikka ja soittimellinen taituruus. Graffiti on teos orkesterille ja kuorolle, mutta tässä alkusoitossa vain orkesteri tulee esiin. Alun rauhallisuus on vain silmänlumetta, kun noin kolmen minuutin kohdalla orkesterin intensiteetti nousee elokuvamaisiin tunnelmiin.
Saariaho: Émilie suite: 3. osa Principia
Kaija Saariaho halveksui nuorempana oopperaa ja sanoi, ettei koskaan aio säveltää sellaista. Lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin hän julkaisi ensimmäisen oopperansa ja on sen jälkeen ollut erittäin arvostettu nykyoopperan säveltäjä. Tämä on ote hänen kolmannesta oopperastaan, joka on ranskankielinen ja julkaistu vuonna 2010 ja jonka hän sävelsi alun perin suomalaiselle sopraanolle Karita Mattilalle. Saariahon sävellykset ovat atonaalisia ja hänelle tärkeää on tutkia orkesterin sointia. Hän tutkii hälyn ja soinnin välistä jännitettä ja Saariahon sävellyksissä usein onkin salaperäinen tunnelma.
Tikanmäki: Aamu lakeuksilla
Anssi Tikanmäki on elokuva- ja näytelmämusiikin säveltämiseen erikoistunut säveltäjä ja muusikko. Hänen yksi tunnetuimmista teoksistaan on orkesterisarjan Maisemakuvia Suomesta vuodelta 1981, jossa bändisoittimet ja orkesterisoittimet kohtaavat klassisen ja popmusiikin välimaastossa.
Leif Segerstam on tullut tunnetuksi kapellimestarina, mutta hän on myös erittäin tuottelias säveltäjä. Hän on monilahjakas ihminen ja erittäin nopea säveltäjä. Hän on säveltänyt mm. yli 300 sinfoniaa. Segerstamin sävellystyylille ominaista on vapaapulsatiivisuus, eli nuoteilla ei ole aika-arvoja tai nuoteissa ei ole tahtiviivoja. Hänelle tärkeää on tutkia äänten sointia, kuten tässä vuodelta 1977 olevassa viuluteoksessa voi huomata.
Tiensuu: Fantango
Jukka Tiensuu on salaperäinen modernin suomalaisen taidemusiikin hahmo. Hän on pianisti, cembalisti ja kapellimestari. Hän on kokeillut erilaisia modernin taidemusiikin tekniikoita ja on antanut aina musiikin puhua mieluummin kuin on itse selittänyt sitä. Tämä cembaloteos Fantango vuodelta 1984 muistuttaa tangoa tulisen luonteensa ja rytmiikkansakin puolesta. Vajaan kahden minuutin paikkeilla alkaa riitasointuinen pauke, joka johtuu niin sanotuista klustereista (sävelryppäistä), eli cembalon koskettimistoa soitetaan välillä kyynärpäillä ja kyynärvarsilla.
Wennäkoski: N! Naisen rakkautta ja elämää, osa 1. Tyypillinen aamu
Lotta Wennäkoski on tunnetuimpia tämän vuosituhannen suomalaisia naissäveltäjiä. Hänen laulullinen näyttämöteoksensa N! Naisen rakkautta ja elämää on vastine romantiikan ajan säveltäjän Robert Schumannin samannimiselle laulusarjalle. Wennäkosken mielestä alkuperäinen laulusarja on melko naiivi kuvaus naisen sielunmaisemasta ja siksi hän halusi päivittää oman versionsa tälle vuosituhannelle. Wennäkosken sävellystyylille on ominaista soinnin ja jännittävien äänenvärien tutkiminen, mutta hän pitää tärkeänä selkeyttä ja tunteellisuutta.
Kärkkäinen: Fragilia
Tommi Kärkkäinen on säveltäjä, joka aiemmin soitti koskettimia progressiivista punk-rockia soittavassa YUP-yhtyeessä. Kärkkäisen tausta kuuluu hänen töissään ja elektroninen musiikki on ollut osana hänen töitään. Tämä kamarimusiikkikappale vuodelta 2003 on sävelletty alun perin kitaralle ja jousikvartetille. Tämä pelkkä kitaraversio on modernia musiikkia, jossa toisinaan kuuluu populaarimusiikin vaikutteet, esimerkiksi rauhallinen suvantokohta 3-4min, jossa osa soinnuista on konsonoivia jazz-sointuja, sekä kohdassa 4:50, kun kitara soittaa näppäiltyä sointukadenssia, jota voi kuulla myös espnajalaisessa kitaransoitossa.
Lindberg: Graffiti - Beginning
Magnus Lindberg on suomalainen modernisti, joka on myöhemmässä tuotannossaan siirtynyt kirkkaampiin sävyihin. Hänen työlleen ominaista on monimutkainen rytmiikka ja soittimellinen taituruus. Graffiti on teos orkesterille ja kuorolle, mutta tässä alkusoitossa vain orkesteri tulee esiin. Alun rauhallisuus on vain silmänlumetta, kun noin kolmen minuutin kohdalla orkesterin intensiteetti nousee elokuvamaisiin tunnelmiin.
Saariaho: Émilie suite: 3. osa Principia
Kaija Saariaho halveksui nuorempana oopperaa ja sanoi, ettei koskaan aio säveltää sellaista. Lähes kaksikymmentä vuotta myöhemmin hän julkaisi ensimmäisen oopperansa ja on sen jälkeen ollut erittäin arvostettu nykyoopperan säveltäjä. Tämä on ote hänen kolmannesta oopperastaan, joka on ranskankielinen ja julkaistu vuonna 2010 ja jonka hän sävelsi alun perin suomalaiselle sopraanolle Karita Mattilalle. Saariahon sävellykset ovat atonaalisia ja hänelle tärkeää on tutkia orkesterin sointia. Hän tutkii hälyn ja soinnin välistä jännitettä ja Saariahon sävellyksissä usein onkin salaperäinen tunnelma.
Tikanmäki: Aamu lakeuksilla
Anssi Tikanmäki on elokuva- ja näytelmämusiikin säveltämiseen erikoistunut säveltäjä ja muusikko. Hänen yksi tunnetuimmista teoksistaan on orkesterisarjan Maisemakuvia Suomesta vuodelta 1981, jossa bändisoittimet ja orkesterisoittimet kohtaavat klassisen ja popmusiikin välimaastossa.