Internet of Things (IoT) eli esineiden internet on kiinteä osa tulevaisuuden internetiä. Se voidaan määritellä dynaamiseksi eli jatkuvasti muuttuvaksi ja kehittyväksi, maailmanlaajuiseksi verkkoinfrastruktuuriksi eli verkon perusrakenteeksi, jossa fyysisillä ja virtuaalisilla "esineillä" on identiteetti eli henkilöllisyys, fyysisiä ominaisuuksia ja virtuaalinen persoona. Älykkäät rajapinnat eli käyttöliittymät, jotka voivat esimerkiksi mukautua eri käyttäjien tarpeisiin tai ennakoida käyttäjien toimintaa, välittävät tietoa esineiden ja tietoverkon välillä saumattomasti. Kehityksen tavoitteena on, että IoT mahdollistaisi ihmisten ja laitteiden yhteyden koska, missä ja milloin tahansa. IoT lisää arjen mukavuutta ja toimintojen helppokäyttöisyyttä ja sitä voi hyödyntää sekä yhteiskunta että yksittäiset kansalaiset.

IoT on tuonut kansalaisten koteihin uudentyyppisen mukavuuden, mutta myös uudentyyppiset uhat. IoT sisältää paljon toimintamahdollisuuksia, mutta sen tietoturvallisuus on heikko tai lähes olematon, koska järjestelmät ja laitteet on kehitetty markkinoille nopeasti ja usein tietoturvallisuuden vaatimuksista tinkien. On arvioitu, että vuonna 2020 tulee olemaan noin 212 miljardia asennettua IoT-laitetta sekä yksityishenkilöiden että julkisten palveluiden käytössä. Tämä merkitsee myös huomattavaa verkossa liikkuvan tiedon määrän kasvua.

Yhteiskuntaan voi kohdistua uudenlaisia uhkia IoT-laitteiden kautta. Haasteen aiheuttaa myös se, ettei IoT:n mukanaantuomiin, mahdollisiin yhteiskuntajärjestelmiä koskettaviin uhkiin osata juuri konkreettisesti varautua. Esimerkiksi teollisuuden, liikenteen ja energiatuotannon kohteissa heikosti suojatut IoT-toiminnot voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja, joiden vaikutukset voivat ulottua laajalle yhteiskuntaan.