Arvioinnissa huomioidaan alussa asettamamme tavoitteet ja koko viikon oppimisprosessi. Työskentelyä arvioidaan formatiivisesti koko prosessin ajan. Opettaja auttaa ja ohjaa tarvittaessa tiedon hakua, tiedon kriittistä arviointia, itsenäistä työskentelyä, ryhmätyöskentelyä ja havaintopäiväkirjan tekemistä. Yhteisissä keskusteluissa ja työskentelyssä opettaja voi huomioida tavoitteiden saavuttamista ja antaa palautetta oppilaille. Tarvittaessa opettaja voi täydentää haettua tietoa ja oppilaiden keskustelua.

Arviointikriteerit

Tavoitteena on kehittää oppilaan omaa ympäristötietoisuutta ja ymmärrystä siitä, miten ruokahävikki vaikuttaa ympäristöön: Miten oppilas voi omalla toiminnallaan vaikuttaa lähiympäristöön kestävän kehityksen edistämiseksi ja huomioida kestävän kehityksen merkitystä itselle ja maailmalle. (Ops 2014,240)

Opettaja arvioi:

Koko oppimisprosessia ja työskentelyä sen aikana.

Päätavoite:
T3: Miten oppilas on osoittanut ja pohtinut ympäristötietoisuuttaan (T3) ja ymmärtääkö oppilas ruokahävikki-käsitteen. 

Ja oheistavoitteet:

T5: Miten oppilas on onnistunut tutkimuksen tekemisessä; tekemään havaintoja eri aisteja ja omaa arviointia hyväksi käyttäen sekä täyttämään ruokahävikki-päiväkirjaa. (OPS 2014, 240.)

T6: Tunnistaako oppilas syy-seuraus-suhteita: ymmärtääkö oppilas, miten hän voi omalla toiminnallaan vaikuttaa ruokahävikin syntymiseen, miten hän pystyy tekemään johtopäätöksiä ja esittämään tutkimuksensa tuloksia muille. (OPS 2014, 240.)


Oppilaat arvioivat työskentelyään ja omaa oppimisprosessia itsearvioinnilla, jonka lomake on materiaali-osiossa.