Tehtävä 3

Otan selvää yhteiskunnallisista asioista lähinnä lukemalla ylen uutisia. Saan kuitenkin niistä tietoa myös Instagramin kautta, esimerkiksi siten, että joku seurattavistani kommentoi johonkin yhteiskunnalliseen keskusteluun tai jakaa jonkin jutun. En itse käytä oikein minkäänlaisia vaikuttamisen kanavia tuttujen kanssa keskustelua lukuun ottamatta. En koskaan esimerkiksi kommentoi lukemiani uutisia, tai yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuvia Instagram-julkaisuja. Huomaan lähipiiristäni sen, että monet ottavat vaikutteita hyvin epäluotettavista lähteistä eli eivät osaa olla kovin lähdekriittisiä lukemaansa ja kuulemaansa kohtaan.  

Opettajana lasten kanssa voisi katsoa uutisia ja keskustella ajankohtaisista asioista lastentasoisesti. Lasten voisi esimerkiksi pyytää vuorollaan tuomaan kouluun jonkin kiinnostavan uutisen, josta voitaisiin yhdessä sitten keskustella. Toisaalta lapset olisi hyvä tehdä tietoisiksi monenlaisista kanavista, joten esimerkiksi iltapäivälehtiä ja keskustelupalstoja voitaisiin koulussa tarkastella kriittisesti. 

 Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa ovat selvästi pinnalla korona ja koronarokotteet. Lähestyisin näitä asioita lasten kanssa neutraaliin, mutta informatiiviseen sävyyn ottaen huomioon sen, että oppilaiden lähipiiriin voi kuulua rokotevastaisia ihmisiä tai ihmisiä, jotka eivät terveydellisistä syistä voi ottaa koronarokotetta. Koronasta olisi hyvä keskustella lasten omat kokemukset sen vaikutuksista huomioiden ja liittäen keskusteluun toimia, joita lapset voivat tehdä tilanteen parantamiseksi. Opetuksessa voisi hyödyntää joitakin terveydenhuollon ammattilaisia tai biologeja tms., jotka osaisivat kertoa viruksista. Toisaalta joitakin yhteiskuntatieteilijöitä tai taloustieteilijöitä voitaisiin myös hyödyntää siten, että he voisivat kertoa koronan taloudellisista ja yhteiskunnallisista vaikutuksista.  

Yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa siksi, että ympäröivän yhteiskunnan tunteminen on tärkeää, jotta osaa toimia aktiivisena ja kunnollisena osana yhteiskuntaa. Ympäröivän yhteiskunnan tunteminen on tärkeä osa oppilaiden maailmankuvaa ja identiteettiä. Yhteiskuntaopissa opitaan paljon oppilaille arkielämässä vähintäänkin tulevaisuudessa tärkeitä ja hyödyllisiä asioita, esimerkiksi asumiseen, työntekoon ja kansalaisten perusoikeuksiin ja -velvollisuuksiin liittyen.  

Uskon, että yhteiskuntaopin opiskelu alkaa nykyään aikaisemmin siksi, että lapset halutaan jo varhaisemmassa iässä tietoisiksi ympäröivästä yhteiskunnasta, sillä he ovat sen jäseniä syntymästään saakka. Tietoisuus lisää ymmärrystä toimia oikein. Lisäksi 9. luokkalainen eli 15 vuotias on jo todella vanha siihen nähden, että hän on jo saanut paljon tietoa yhteiskunnallisista asioista ennen kuin niistä opetetaan kunnolla koulussa. On palvelevampaa, jos asioista opitaan koulussa muiden mahdollisesti virheellistä tietoa syöttävien lähteiden sijaan/ ohella. Lisäksi kiinnostus ympäröivää yhteiskuntaa kohtaan on varmasti herännyt jo paljon aikaisemmin. Ylipäätään oppilaat ovat monesti oppimishaluisempia ja innokkaampia syventymään uuteen aineeseen alkoulussa, kuin 9. luokalla. 

Yhteiskuntaopin opetuksesta alakoulussa tulee mieleen erilaiset toiminnalliset ja opettavat pelit ja leikit, joilla asioita pystytään tuomaan ilmi konkreettisemmin, mahdolliset vierailut esim. Eduskuntatalossa ja kunnanvaltuustossa, vierailijat, uutisten seuraaminen ja ajankohtaisista asioista keskustelu. Asioita voitaisiin käsitellä lasten kokemusten ja heidän elämäänsä koskettavien asioiden kautta, jolloin ne voisivat olla helpommin ymmärrettävissä.