päre

tiskejä pestiin vain kerran viikossa
astiat puisia
paljon torakoita ja russakoita ja heinäsirkkoja ja muita ötököitä, kirppuja
uloslämpiävä tupa
palvelustyttöjä käytettiin ojankaivu työssä kun miehet teki peltotöitä
naiset tekivät keväällä aitaa
käsityötaito erittäin tärkeää
toukomaa kylvettiin ns suvitouko ja erotettiin kesannosta
eri osa kesannosta eri alueet toukomaina eri vuosina
lypsäminen vaikeampaa kun lehmät oli heikompia
kerjuulla piti ottaa lisämaito
olkia ja sontaa ja virtaa ruokana lehmille
kesäisin lehmät liikkuivat metsissä
lasten elämä työntäyteisempää ja jopa lisääntyi 1870-luvulta lähtien
maatalouden tehostuessa ja kurjien 1860-luvun nälkävuosien jälkeen
lasten työtä lisättiin tehokkuusajattelun takia
heti kun lapsi pystyi oppimaan niin jo alle 10-vuotiaat maataloustöihin
hevoshommat miesten töitä
hevonen oli miehen mitta ja eläin
saunakestit asunnottomia ja pätkätyöläisiä, loisväkeen kuuluvaa
koturikeä
yksi maatalo koostui 40-50 hengestä ja muodosti paikallisyhteisön, perhe ja
maatalon työläiset ja palvelijat
ennen koneita maatalous oli hyvin työvoimavaltaista eli tarvittiin paljon
työvoimaa mm pelto ja metsähommissa
saunakestit pitivät saunaa koko ajan päällä
hygienia ihan toisenlaista silloin kuin nyt mutta saunominen ei lisännyt hygieniaa
perhe oli vahvasti vakiintunut ja sen lisäksi oli talon yhtenäinen joukko
kirkolliset juhlat kuten pyhäinpäivä oli koko yhteisöä yhdistävä
hyvin yleistä ottaa kasvattilapsia kun kuolleisuus oli suuri
miesten ja naisten omat asuin ja työtilat
lampuri serafiia
hoiti talojen lampaat, vanhapiika
eväspusseja lampaille
palkaksi ruokapalkka,
käsityö kaikessa, ei ollut koneita
pumppukaivo monasti ensimmäinen "kone"
silakkaa, joskus ligaa
voita harvoin
sikurijuurikahvia, juurikahveeta
kesäisin nuoret kedoilla piirileikkejä
helluntaina nuoret liikkuivat yhdessä
viiden penni herrasväkkii
ruisleipä ja ruis eri muodoissa
kalaa
sieniä ei syöty ei varsinkaan länsi suomessa