Emilia Autio
EP-POM1
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?
Samojen oppiaineiden sisällä voi olla isoja eroja niin opetuksen, että panotettujen asioiden suhteen. Suomessa todellakin historian opetus painottuu paljolti faktoihin ja niiden opetteluun. Tästä on runsaasti kokemusta omien historian tuntien kautta. Välillä syvennyttiin ja saatettiin tehdä esimerkiksi jonkinlainen ryhmätyö, mutta niissäkin suurimassa roolissa olivat faktat. Artikkelissa ja luennolla kuvattuen opiskelutapojen aktiivisuus oli kiehtovaa. Se varmasti innostaa oppilaita ja tukee myös oppimista. Toisinaan siinä kyllä varmasti jää jonkun verran vähemmälle faktojen oppiminen. Toisaalta ne voivat monet tulla konkreettisemmiksi ja saada yhdistettyä oikeisiin asioihin, jolloin tapahtuu syvempää oppimista.
Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?
Esimerkeissä korostuu ajatteleminen (erityisesti kriittinen ajattelu), ymmärtäminen, päätteleminen ja syy-seuraussuhteiden luominen. Oppilaiden tarvitsee ydistää monia taitojaan ja tutkailla tietoja useasta eri näkökulmasta löytääkseen mahdollisia teorioita. Tehtävissä vaaditaan myös luovuutta. Kaikkea ei voi suoraa lukea esimerkiksi kuvista vaan täytyy yksityiskohtien ja kokonaisuuksien avulla tehdä oivalluksia ja erilaisia skenaarioita. Tämä tukee ajatusta siitä, kuinka historiallinen tieto on usein tulkinnallista eikä varmuutta kaikesta voida välttämättä saada.
Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?
Näiden toteuttaminen vaatii vaivannäköä, mikä valitettavasti tuntuu monille opettajille olevan esteenä tällaisten tehtävien tekemiseen. Kuitenkin toisinaan on kyse ihan vain ajan puutteesta. Lisäksi täytyy olla tietoa tai perehtyä aiheeseen. Täytyy ymmärtää historiallisen tiedon luonnetta, kuinka muodostaa tehtävä joka innostaa oppilaita, samalla opettaa, mutta on myös mahdollista edetä jonkinlaiseen lopputulemaan tai opetukseen. Tehtävät vaativat myös luovuutta ja mahdollisesti mukavuusalueelta poistumista. Opettajan oma kiinnostus aiheesta ei myöskään ole pahitteeksi nimittäin tarinallisuus ja opettajan mielenkiinto vie herkemmin myös oppilaat aiheeseen ja tehtävään mukaan.
Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?
Samojen oppiaineiden sisällä voi olla isoja eroja niin opetuksen, että panotettujen asioiden suhteen. Suomessa todellakin historian opetus painottuu paljolti faktoihin ja niiden opetteluun. Tästä on runsaasti kokemusta omien historian tuntien kautta. Välillä syvennyttiin ja saatettiin tehdä esimerkiksi jonkinlainen ryhmätyö, mutta niissäkin suurimassa roolissa olivat faktat. Artikkelissa ja luennolla kuvattuen opiskelutapojen aktiivisuus oli kiehtovaa. Se varmasti innostaa oppilaita ja tukee myös oppimista. Toisinaan siinä kyllä varmasti jää jonkun verran vähemmälle faktojen oppiminen. Toisaalta ne voivat monet tulla konkreettisemmiksi ja saada yhdistettyä oikeisiin asioihin, jolloin tapahtuu syvempää oppimista.
Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?
Esimerkeissä korostuu ajatteleminen (erityisesti kriittinen ajattelu), ymmärtäminen, päätteleminen ja syy-seuraussuhteiden luominen. Oppilaiden tarvitsee ydistää monia taitojaan ja tutkailla tietoja useasta eri näkökulmasta löytääkseen mahdollisia teorioita. Tehtävissä vaaditaan myös luovuutta. Kaikkea ei voi suoraa lukea esimerkiksi kuvista vaan täytyy yksityiskohtien ja kokonaisuuksien avulla tehdä oivalluksia ja erilaisia skenaarioita. Tämä tukee ajatusta siitä, kuinka historiallinen tieto on usein tulkinnallista eikä varmuutta kaikesta voida välttämättä saada.
Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?
Näiden toteuttaminen vaatii vaivannäköä, mikä valitettavasti tuntuu monille opettajille olevan esteenä tällaisten tehtävien tekemiseen. Kuitenkin toisinaan on kyse ihan vain ajan puutteesta. Lisäksi täytyy olla tietoa tai perehtyä aiheeseen. Täytyy ymmärtää historiallisen tiedon luonnetta, kuinka muodostaa tehtävä joka innostaa oppilaita, samalla opettaa, mutta on myös mahdollista edetä jonkinlaiseen lopputulemaan tai opetukseen. Tehtävät vaativat myös luovuutta ja mahdollisesti mukavuusalueelta poistumista. Opettajan oma kiinnostus aiheesta ei myöskään ole pahitteeksi nimittäin tarinallisuus ja opettajan mielenkiinto vie herkemmin myös oppilaat aiheeseen ja tehtävään mukaan.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.