Maisterit -22
- Miten itse otat selvää yhteiskunnallisista asioista?

Tärkein media itselleni on painettu lehti (Savon Sanomat) kahvin kera aamulla. Lehdessä on mukavassa suhteessa paikallisia, kansallisia ja kansainvälisiä uutisia ja painettu lehti ohjaa helpommin lukemaan koko jutun otsikon alla. Helsingin Sanomien selailu puhelimella on enemmän otsikkotasoista, toki aina jokin juttu tulee luettuakin. Television uutislähetyksiä katson satunnaisesti. Sosiaalisessa mediassa en ole juurikaan mukana (en ole ihan varma, mikä kaikki tähän lasketaan).

- Millaisia vaikuttamisen kanavia itse käytät?

Lähiympäristöön ja välillä myös laajemmin vaikutan lähinnä töiden, harrastusten ja taloyhtiön kautta, melko suoraan. Töiden kautta vaikuttaminen on toki nyt opiskellessa huomattavasti vähäisempää kuin aiemmin. Aika herkästi puutun asioihin, jos näen epäkohtia. Sitten tietysti välillä pääsee vaikkapa äänestämään vaaleissa.

- Millaisia mahdollisuuksia vastaavia olisi hyödyntää osana opetusta?


Tällainen suora asioista keskustelu ja yhdessä päättäminen ovat varmasti hyvin luonteva osa koululuokan työskentelyä ja kouludemokratiaa.

- Mitkä teemat ovat pinnalla yhteiskunnallisessa keskustelussa?

Ukrainan sota, energian hinta ja riittävyys, inflaatio...

- Miten lähestyisit näitä asioita oppilaiden kanssa?

Ukrainan sodan alkaessa olin vielä päivittäin töissä ja asia tuli heti lasten puheisiin ja leikkeihin. Tärkeintä varmasti on tällaisessa asiassa olla lietsomatta ja pikemminkin liennyttää pelkoja tai tietyyn väestöön kohdistuvaa vihaa. Ikätason mukaan asian käsittely. Kuopiossa annettiin myös perheisiin kaupungin taholta neuvoja, kuinka asiaa kannattaa lasten kanssa käsitellä.

Nyt varmasti nämä energia-asiat ovat sellainen konkreettinen juttu, jonka kannattaa näkyä opetuksessa, koska asia on sellainen, jossa jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa.

- Millaisia kiinnostavia yhteistyötahoja havaitset ympärilläsi, joita voisit hyödyntää opetuksessa?

Energiaan liittyen esimerkiksi sähköyhtiöt tai verkkoyhtiöt olisivat kiinnostavia yhteistyötahoja. Myös vaikkapa kotimaisen ruoan tuotanto on ollut puheissa tavallista enemmän, joten vaikkapa jotain tähän liittyvää. Näissä ehkä meennään kuitenkin jo ympäristöopin puolelle, jos oppiainejaosta koettaa pitää kiinni.

Kirjoita näiden kysymysten pohjalta viikon aikana tekemiesi havaintojen ydinkohtia keskustelualueelle. Pohdi sen jälkeen myös seuraavia kysymyksiä:
- Miksi yhteiskuntaoppia opetetaan koulussa?

"Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi, vastuuntuntoisiksi
ja yritteliäiksi kansalaisiksi. Oppilaita ohjataan toimimaan erilaisuutta ymmärtävässä, ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa kunnioittavassa moniarvoisessa yhteiskunnassa demokratian arvojen ja periaatteiden mukaan. Oppiaineen tehtävänä on antaa yhteiskunnan toiminnasta ja kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista tiedollinen perusta sekä rohkaista oppilaita kehittymään oma-aloitteisiksi yhteiskunnallisiksi ja taloudellisiksi toimijoiksi.

Yhteiskuntaopin opetuksessa oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia kysymyksiä ja tapahtumia sekä ymmärtämään niiden yhteyksiä omaan elämään. Keskeistä on oppia hankkimaan ja
arvioimaan kriittisesti erityyppisten toimijoiden tuottamaa tietoa sekä soveltamaan sitä kohtaamissaan tilanteissa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan sekä toimimaan aktiivisesti ja rakentavasti
erilaisissa tilanteissa ja yhteisöissä. Heitä ohjataan ymmärtämään, että yhteiskunnallinen päätöksenteko perustuu valintoihin, joita tehdään vaihtoehtoisten mahdollisuuksien välillä pyrkimyksenä
löytää yhteisymmärrys.

Vuosiluokilla 4–6 yhteiskuntaopin opetuksen painopisteenä on perehtyminen yhteisölliseen
elämään ja rakentavaan vuorovaikutukseen. Oppilaita rohkaistaan kuuntelemaan muita, ilmaisemaan mielipiteitään ja perustelemaan näkemyksiään sekä löytämään omat vahvuutensa. Oppilaat
harjoittelevat päätöksentekoa ja vaikuttamisessa tarvittavia taitoja kouluyhteisössä sekä muiden
lähiyhteisön toimijoiden kanssa. Opetus vahvistaa oppilaiden kiinnostusta työtä, työelämää ja
yrittäjyyttä sekä eri ammatteja kohtaan. Oppilaat tutustuvat oman taloudenhoidon ja vastuullisen
kuluttamisen perusasioihin."

Mitäpä tuohon osaisi lisätä.

- Miksi uuden opetussuunnitelman myötä sen opiskelu alkaa jo alakoulussa aiemman 9.-luokan sijaan?

Yhteiskuntaopin sisältöjä tulee hyvin esiin jo luokan, koulun ja muun lähiyhteisön päätöksenteossa ja vaikuttamisessa. Ajattelisin itse, että koska näitä taitoja käyttävät myös lapset jatkuvasti, on niitä reilua päästä myös harjoittelemaan ja pohtimaan. Ajattelisin myös, että 4.-6. luokat ovat tavallaan keskimäärin aika rauhallinen ajankohta lapsen elämässä (ainakin verrattuna yhdeksänteen luokkaan), jolloin intoa esimerkiksi omassa kouluyhteisössä vaikuttamiseen voisi löytyä. Myös näkemys tiedon kumuloituvuudesta on tässä varmaan ollut ajatuksen taustalla. Taloudellisessa mielessä voisi olla kiva hetki vaikkapa valmistautua yhdessä luokkaretkeen tms.

- Millaisia ideoita mieleesi tulee, kun ajattelet yhteiskuntaopin opetusta alakoulussa?

Helposti näkisin tässä arkidemokratian käytänteiden peilaamista suomalaiseen yhteiskuntajärjestelmään. Yhdessä sopimisen ja yhteisten pelisääntöjen noudattamisen harjoittelua. Omia vaikutuskanavia ja mahdollisuuksia voisi havainnollistaa. Koulun oma lehti, jota voisi vaikka jokin luokka-aste ylläpitää.