Toimittaja: Mirelle Aalto
Kuva: Maijastiina Heikkilä

Vuoden 2027 alusta astuu voimaan kotoutumispalveluiden uudistus, johon liittyvät lakimuutokset koskevat myös vapaan sivistystyön koulutusta. Uudistuksen tavoitteena on kehittää kotoutumisen alkuvaiheen palveluja nykyistä kannustavammiksi ja velvoittavammiksi sekä vahvistaa maahanmuuttajan omaa vastuuta kotoutumisestaan. Tasavallan presidentti on vahvistanut kotoutumislain ja siihen liittyvien lakien muutokset. Kotoutumispalveluiden uudistus vaikuttaa kotoutumisen alkuvaiheen palveluihin, niiden järjestämiseen ja toimeenpanoon. Lakimuutokset koskevat muun muassa työvoimapalveluiden järjestämistä, työttömyysturvaa ja vapaan sivistystyön koulutusta. (kotoutuminen.fi)

Suomen kielen suunnittelijaopettaja Maijastiina Heikkilä kertoo, että Salon kansalaisopistolla kotoutumispalveluiden uudistus vahvistaa sellaisia toimintatapoja, jotka opiston kotoutumiskoulutuksessa ovat olleet jo käytössä.

Opistouutiset haastatteli Heikkilää, ja alkuun voisimme kerrata, millaisia koulutuksia Salon kansalaisopisto järjestää maahan muuttaneille.

– Työllisyyspalveluiden tilaamien kurssien lisäksi iso osa opetuksesta on aikuisten perusopetusta (aipe). Meillä voi siis opiskella suomea ja muita oppiaineita, jos ei ole käynyt kotimaassaan koulua tai ei ole saanut koko peruskoulua suoritettua. Kansalaisopistolla on aipen alkuvaihe ja Armfeltin koulussa voi opiskella päättövaiheen. Näiden lisäksi on vielä kaikille avoimia kursseja sekä päivisin että iltaisin. Päiväkurssit ovat yhteisiä aipen suomen kurssien kanssa. UMAKO-koulutus on päättynyt, mutta yhteistyössä työllisyyspalveluiden kanssa olemme jatkaneet tänäkin syksynä lukutaitokoulutusta, kertoo suunnittelijaopettaja Heikkilä.

Miten kotoutumispalveluiden muutokset sitten näkyvät tulevaisuudessa?

– Kotoutumispalveluiden uudistuksessa on jo vuodesta 2025 alkaen alettu huomioida enemmän muitakin ryhmiä kuin työttömiä työnhakijoita. Uudistus ottaa laajemmin huomioon myös esimerkiksi kotivanhemmat tai muut työvoiman ulkopuoliset henkilöt, joilla on halua kotoutua, mutta ei ainakaan vielä mahdollisuutta osallistua työelämään, aloittaa Heikkilä.

– Aikuisten perusopetus on suomen opetuksessamme eräänlainen selkäranka, koska se on lakisääteistä, ja vuosittain meillä opiskeleekin aipessa noin 30–40 opiskelijaa. Aipeen ei näillä näkymin ole tulossa muita muutoksia kuin ikäraja. Jatkossa aipe-opiskelijoiden yläikäraja tullee olemaan 40 vuotta. Meihin tällä ei ole suurta vaikutusta, sillä suurin osa opiskelijoistamme on 17–28-vuotiaita, Heikkilä jatkaa.

Mitkä ovat näkyvimmät muutokset Salon kansalaisopistolla? Muuttuuko opiskelijoiden arki uudistuksen myötä?

– Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen järjestämisen muutokset ovat isoimpia, joita meillä ensi vuonna näkyy. Koulutuksessa tullaan kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota digitaitoihin, joita toki nytkin on harjoiteltu. Meillä on luokissa nykyaikaiset älytaulut, joiden avulla opiskelijat voivat tehdä tehtäviä opettajan johdolla tai joskus itsenäisemminkin. Aiemmin UMAKO-koulutuksessa oli käytössä opetussuunnitelmasuositus, jatkossa luku- ja kirjoitustaidon koulutuksessa on opetussuunnitelma, josta laaditaan myös koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelma, Heikkilä valottaa.

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa kotoutujien valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa, ja samalla kunnilla on tehtävänä tukea perehtymistä yhteiskuntaan, työelämään ja palveluihin. Miten tämä näkyy Salon kansalaisopiston kursseilla?

– Meillä on kursseilla jo tällä hetkellä mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä muiden kaupungin toimijoiden ja toimialojen kanssa. Tällä viikolla kulttuuripalvelut vierailivat esittelemässä toimintaansa, syysloman jälkeen nuorisopalvelut käyvät esittäytymässä ja myöhemmin syksyllä saadaan toivottavasti liikuntapalveluidenkin esittely ohjelmaamme. Kursseilla opiskellaan suomalaisesta yhteiskunnasta ja Suomen historiasta, yhteiskunnan palveluista, oikeuksista ja velvollisuuksista ja työelämästä, Heikkilä kuvailee.

Uudistus korostaa maahan muuttaneen omaa vastuuta kotoutumisestaan. Miten tämä näkyy käytännössä? Miten opiskelijoita voidaan tukea ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja kotoutumisestaan?

– Korostamme opiskelijoille, että he ovat nyt “töissä”, kun he käyvät koulutuksessa. Toisin sanoen heidän velvollisuutensa on käydä koulua ja sillä tavoin parantaa mahdollisuuksiaan päästä eteenpäin yhteiskunnassa. Jatkossa luku- ja kirjoitustaidon koulutukseen osallistumisesta tulee myös hieman velvoittavampaa, kun koulutus on jatkossa työvoimakoulutusta eikä omaehtoista opiskelua. Meillä on jo vuosia ollut hyvää yhteistyötä työllisyyspalveluiden kanssa ja uskonkin, että hyvä yhteistyö jatkuu ja tulee jopa tiiviimmäksi, Heikkilä kertoo, ja valottaa vielä yhteistyömuotoja työllisyyspalvelujen kanssa:

– Meillä on tällä hetkellä useita työllisyyspalveluiden meiltä tilaamia suomen kursseja käynnissä. Yhteistyö niiden tiimoilta on jatkunut nyt jo monta vuotta. Kursseja on sekä vasta-alkajille että jo vähän pidemmälle päässeille. Suomen kurssi senioreille (yli 65-vuotiaille) on myös ollut hyvin suosittu. Lisäksi työllisyyspalvelut tilaavat meiltä silloin tällöin asiakkaidensa lukutaidon selvittämiseksi lukutaitotestausta.

Kun kotoutumispalvelut kohdistuvat jatkossa entistä moninaisemmalle opiskelijajoukolle, korostuu myös tarve huomioida opetuksessa erilaiset lähtötasot, oppimisvalmiudet ja tavoitteet.

– Aipeen tulevat opiskelijat testataan ennen kurssien alkua. Jaamme opiskelijat jokaisen tasolle sopivaan ryhmään. Opiskelijoiden tausta vaikuttaa toki vahvasti siihen, miten nopeasti opinnoissa voidaan edetä. Jos ei ole koskaan käynyt koulua, täytyy aloittaa opiskelutaidoista. Toisaalta meillä opiskelee myös esimerkiksi nuoria, joilla peruskoulu on jo takana, mutta he eivät vielä voi hakea toisen asteen opintoihin, koska suomen kielen taito vielä puuttuu. Heillä on kyllä opiskelutaitoja, mutta tällöin haasteena voi olla esimerkiksi englannin kielen käyttö. Suomessa helposti ”autetaan” suomen oppijoita vaihtamalla englantiin, mutta se voi joskus olla karhunpalvelus kielitaidon kehittymiselle, Heikkilä pohtii.

Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on kielitaidon ja yhteiskuntatuntemuksen vahvistamisen lisäksi tukea opiskelijoiden työllistymistä ja valmiuksia toimia suomalaisilla työmarkkinoilla. Maijastiina Heikkilä onkin päässyt näkemään kotoutumisen onnistumisia.

– Tavoitteenamme on auttaa maahan muuttaneita pääsemään osaksi suomalaista yhteiskuntaa ja oppimaan suomea niin, että he voivat jatkaa opiskelua suomeksi tai mennä töihin. Meiltä on siirrytty aipen päättövaiheeseen, kotoutumiskoulutukseen, ammattikoulutukseen, TUVA:an töihin ja harjoitteluun. Jokaisella on oma yksilöllinen polkunsa ja on hienoa nähdä kaupungilla tuttuja opiskelijoita vuosien takaa ja kuulla heidän edistymisestään.

Kuvassa: Kulttuuripalvelut vieraili työpajan merkeissä suomen opiskelijoiden luona 8.10.2026, ja työpajan lopuksi jokainen opiskelija sai kirjoittaa yhteiseen teokseen yhden sanan tai fraasin kuvailemaan tunnelmia, joita pajasta jäi.

Tietoa kotoutumispalveluiden uudistuksesta: valtioneuvosto.fi, kotoutuminen.fi