Maisterit -21 (2. tapaamisen tehtävä)

Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Opiskelutavat eroavat hyvin suuresti opetuksesta, jota itse olen saanut. Olin hyvin vaikuttunut ja innostunut näistä esittelyistä aktiivisista tavoista opettaa historiaa. Totta puhuen mieleeni ei ole koskaan tullut vastaavanlaiset tavat opettaa historiaa. Mietin myös, että olisipa oma historian opetus ollut yhtä innostavaa kuin kuvaillut opiskelutavat.

Olen myös yllättynyt, että Englannissa on niinkin kauan kuin vuodesta 1972 asti opetettu historiaa historian projektien ja aktiivisen lähestymistavan keinoin. Olin yllättynyt kuinka vanhanaikaisesti Suomessa on siis opetettu historiaa Englantiin verrattuna.

Artikkelin ja luennon opiskelutavat olivat hyvin mukaansatempaavia ja lapsilähtöisiä, joissa opettaja toimi enimmäkseen taka-alalle, oppilaiden ollessa aktiivisessa roolissa.

Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Esimerkeissä korostuu ajattelu-, päättelytaidot sekä ongelmanratkaisutaidot. Oppilaita rohkaistaan esittämään kysymyksiä samalla tavoitteena opettaa oppilaat ajattelemaan kriittisesti. Oppilaille annetaan tilaa ajatella ja motivoidaan oppilaita etsimään ja esittämään kysymyksiä ja niihin vastauksia, sen sijaan että opettaja kysyy kysymyksiä, joihin etsitään vastauksia oppikirjoista.

Oppilaille tarjotaan vihjeitä, joiden avulla lopulta tavoitteena on päästä oikeaan vastaukseen. Oppilaat oppivat myös perustelemaan päätöksiään sekä harjoittelemaan erilaisia tiedonhakutapoja. Oppiminen esimerkeissä tapahtuu pitkälti myös ryhmässä, yhdessä muiden kanssa.

Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Suunnitellakseen ”enquiry questions” tiedustelukysymyksiä historian opetukseen opettajan täytyy tuntea oppilaiden mielenkiinnonkohteet, jotta kysymys todella on oppilaista mielenkiintoinen. Toisekseen kysymys on osattava asettaa niin, että se sisältää historiallista ajattelua toiminnan keskiössä.  Kolmas kohta, joka opettajan on osattava ottaa huomioon suunnittelussa, on lopun tuotos, joka voi olla kirjoitelma tai video, mutta lopussa kysymykseen on saatava myös vastaus.

Opettajalta tämä vaatii ennen kaikkea mielikuvitusta, luovuutta, heittäytymistä, kykyä suunnitella kokonaisuuksia, rohkeutta sekä pyrkimystä pois opettajajohtoisesta opetustyylistä.

Mikä on tärkein omaan opettajuuteesi tai historian opetukseen liittyvä oivalluksesi/havaintosi/ihmetyksesi pamfletin perusteella?

Omat koulumuistoni historian opetuksesta on hyvin pitkälti faktojen ja vuosilukujen ulkoa opettelua. On syytä kuitenkin huomata, että tänä päivänä opetussuunnitelmat painottavat faktatietojen opettelun sijaan taitojen opettamista. Muutos on kuitenkin ollut hidasta, mikä kuulostaa huolestuttavalta.

Tänä päivänä historian ja yhteiskuntaopin tarkoituksena on ohjata oppilaita itse tutkimaan ja tulkitsemaan menneisyyttä ja mitä siellä tapahtui ja miksi. Historiassa on siis enemmänkin ymmärtämisestä kuin yksittäisten tapahtumien muistamisesta. Tämä on mielestäni yksi keskeinen asia huomioon otettavaksi historian opetuksessa.

On ollut myös mielenkiintoista oppia, miten sitten saada oppilaat aktiiviseen rooliin historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa. Miten asettaa kysymykset sellaiseen muotoon, että niitä voi tutkia ja vastauksia etsimällä edetä kohti oppimista oppilaiden mielenkiinto ja motivaatio säilyttäen. Oppiminen tapahtuu tällöin kuin huomaamatta verrattuna faktojen ulkoa opetteluun.

Historiaa opettaessa on myös hyvä hahmottaa ero menneen ja historian välillä. Itse voi myöntää ajatelleen näiden tarkoittavan samaa asiaa. Menneisyys on jotain jo tapahtunutta, johon emme aisteillamme enää ylety. Historia puolestaan ei ole mennyttä aikaa vaan menneisyydessä toimineen ihmisen tutkimista ja tulkintoja, joita siitä esitämme. Kun ”harjoitamme historiaa” luomme ja muokkaamme omia käsityksiämme menneestä. Kun kerromme menneisyydestä, esitämme vain oman tulkinnan siitä.

Pamfletin mukaan kouluissamme opiskelijat eivät pääse harjoittamaan historiaa, vaan he opettelevat toisten luoman historian tuloksia. Historian opetuksen tulisi tähdätä siihen, miten voisimme historian avulla oppia itsestämme, yhteisöstämme ja maailmastamme omaksuen taitoja toimia arjessamme.

En ole myöskään aiemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että historian opetus aloitetaan vasta viidennellä luokalla. Se tuntuu kyllä turhan myöhäiseltä ajankohdalta. Etenkin jos peilaa englannin mallin aktiiviseen tapaan opettaa historiaa, se sopisi mielestäni todella oivallisesti jo nuoremmillekin oppijoille. Oppiaineen aloittaminen nuorempana voisi myös synnyttää suurempaa motivaatiota ja sitoutumista oppiainetta kohtaan.