Terveellinen ravitsemus

Terveyttä ruoasta I


Kuva: Kotimaiset Kasvikser ry
Kasvikset, marjat ja hedelmät.
Kasvitieteellisen määritelmän mukaan kasviksilla tarkoitetaan ravintona käytettäviä meheviä kasvinosia. Erilaiset vihannekset, juurekset, peruna, marjat, hedelmät ja sienet ovat kaikki kasviksia.

Sesonkitaulukko

vuoden-
aika

kauden raaka-aineet
Kevät korvasienet
nokkonen
retiisi
villivihannekset
raparperi
hauki
lahna
Kesä varhaisperunat
mansikka
salaatit
sipuli
kurkku
tomaatti
herne
porkkana
yrtit
kesäkurpitsa
mustikka
vadelma
mustaviinimarja
punaviinimarja
Syksy kurkku
tomaatti
kurpitsat
tuoreet pavut
purjo
peruna
juurekset
mustikka
puolukka
karpalo
lakka
omena
luumu
sienet
riista
Talvi peruna
juurekset
kaali
kuivatut pavut ja herneet
idut
riista

Raparperi on kevään herkku.

Ruokatieto, raparperi, kuvittaja Tuija Fagerlund

Kesällä kypsyvät luonnonmarjat,
mm. mustikat.

Ruokatieto, mustikka, kuvittaja Tuija Fagerlund

Erilaiset sienet kuuluvat syksyn seosnkikalenteriin.

Ruokatieto, suppilovahvero, kuvittaja Tuija Fagerlund

Talvella metsästetään ja syödään riistaa.

Ruokatieto, hirvi, kuvittaja Tuija Fagerlund

Terveyttä ruoasta III


Kuva: Evira
Kala ja kalavalmisteet

Kalasta saat runsaasti hyvänlaatuista proteiinia sekä A- ja B-vitamiineja. Kala on erittäin tärkeä D-vitamiinin lähde ja se sisältää terveydelle hyödyllisiä n-3 rasvahappoja, joiden on osoitettu vähentävän sydän- ja verisuonitautiriskiä. Kala sisältää myös hyvin imeytyvää rautaa.

Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa

Kalaa tulisi syödä ainakin kaksi kertaa viikossa, ja suositeltavaa olisi käyttää vaihdellen eri kalalajeja. Runsassuolaisia kalavalmisteita kannattaa syödä vain harvoin.

Varmista kalan turvallinen käyttö

Lapsille, nuorille ja hedelmällisessä iässä oleville on annettu erityissuositukset kalan syöntiin, sillä hyvistä ravitsemuksellisista ominaisuuksista huolimatta Pohjanlahdesta ja Suomenlahdesta peräisin olevaa lohta, taimenta ja silakkaa syömällä voi altistua terveydelle haitallisille dioksiineille ja PCB-yhdisteille. Sisävesien petokaloista, kuten hauesta, voi saada tavanomaista suurempia määriä metyylielohopeaa.

Einesateria

Eineskirjolohikiusauksesta saat monipuolisen aterian, kun täydennät sitä kasviksilla, kasvirasvalevitteellä sipaistulla täysjyväleivällä, rasvattomalla maidolla sekä marjoilla tai hedelmillä

Terveyttä ruoasta I V


Maito ja maitovalmisteet

Maitovalmisteet ovat tärkeitä proteiinin, kalsiumin, kivennäisaineiden sekä B-vitamiinien lähteitä. Lisäksi D-vitaminoidut maitovalmisteet ovat välttämättömiä riittävän D-vitamiinin saannin turvaamiseksi.

Nauti rasvatonta maitoa tai piimää päivittäin, mutta janojuomaksi vettä

Paras janojuoma on vesi. Rasvaton maito tai piimä ovat hyviä ruokajuomia. Käytä niitä ja muita rasvattomia ja vähärasvaisia nestemäisiä maitovalmisteita, kuten jogurttia ja viiliä noin puoli litraa päivässä. Kiinnitä huomiota maustettujen jogurttien ja viilien sokeripitoisuuteen ja valitse vähemmän sokeria sisältäviä valmisteita. Valitse juustoista vähärasvaiset vaihtoehdot. Suosi ruoanvalmistuksessa vähärasvaisia maitovalmisteita. Käytä vain harvoin runsasrasvaisia kermoja ja juustoja, jäätelöä, myös kasvirasvajäätelöä, sekä vanukkaita ja vaahdotettavia kasvirasvavalmisteita, sillä ne sisältävät runsaasti kovaa rasvaa

Terveyttä ruoasta V


Liha, lihavalmisteet ja kananmuna

Terveyttä edistävä syöminen ja ruokavalio perustuu pääsääntöisesti kasvikunnan tuotteisiin eli täysjyväviljaan, kasviksiin, marjoihin ja hedelmiin. Lisäksi se sisältää kalaa, kasviöljyjä ja muita pehmeän rasvan lähteitä, kuten pähkinöitä ja siemeniä. Monipuoliseen kokonaisuuteen mahtuu kohtuullisesti siipikarjaa ja jonkin verran punaista lihaa. Näin koostetussa ruokavaliossa on runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita, kuitua ja sopivassa suhteessa hyvälaatuisia hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja.

Valitse vähärasvaisia ja vähäsuolaisia lihatuotteita

Punaisessa lihassa on erityisen runsaasti hyvin imeytyvää rautaa. Liha on myös tärkeä seleenin lähde. Punaista lihaa valitessa (naudan-, lampaan- ja sianliha) olisi hyvä suosia mahdollisimman vähärasvaisia lihatuotteita.

Lihavalmisteet (kuten erilaiset leikkeleet, makkarat ja pekoni) sisältävät useimmiten rasvan lisäksi runsaasi suolaa, joten terveyden kannata olisi tärkeää suosia mahdollisimman vähärasvaisia ja vähäsuolaisia lihavalmisteita.

Punaista lihaa ja lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 500 g (kypsäpaino) viikossa, ja punaisen lihan sijaan olisi suositeltavaa valita siipikarjan lihaa ruokalautaselle. Nahaton siipikarja – broileri ja kalkkuna – ovat vähärasvaisia, ja myös niiden rasvan laatu on parempi kuin naudan tai lampaan lihan.

Kananmuna sopii osaksi monipuolista ruokavaliota

Kananmuna sisältää monia ravintoaineita ja se on hyvä proteiinin lähde. Kananmunan keltuainen sisältää kuitenkin runsaasti kolesterolia ja perinnöllisistä tekijöistä johtuen osalla suomalaisista ravinnon kolesteroli imeytyy tehokkaammin kuin muilla länsimaalaisissa. Tämän vuoksi kananmunia suositellaan käytettäväksi 2-3 kappaletta viikossa erityisesti silloin, kun veren kolesteroli on kohonnut tai suvussa esiintyy korkeaa kolesterolia.

Terveyttä ruoasta VI


Sattumat

Ruokakolmion ylimmälle hyllylle nostetut ruoka-aineet eivät kuulu päivittäiseen terveyttä edistävään ruokavalioon. Ylähyllyn ruoka-aineissa on runsaasti rasvaa, sokeria, suolaa tai pelkkää valkoista viljaa. Ne huonontavat ruokavalion kokonaisuutta ja vievät tilaa tärkeiltä, ravintorikkailta ruoka-aineilta.

Sattumia ovat makeiset, suklaa, kakut, keksit, perunalastut, suolaiset ja rasvaiset juustot, suolakeksit, makkarat ja alkoholijuomat