EP-POM2

Matti Rautiaisen artikkeli ja Richard McFahnin luento toivat esille mielenkiintoisen kokemuksellisen opiskelutavan, joka eroaa hyvinkin paljon saamastani historian ja yhteiskuntaopin opetuksesta. Heidän esittelemä historian ja yhteiskuntaopin opetustapa sai itsenikin innostumaan ennen kovin kuivana näyttäytyneistä aineista. Saamani opetus on ollut opettajajohtoista, taululta kopioimista ja yksityiskohtien ulkoa opettelua, jossa on korostunut tiedon näyttäytyminen faktoina ja tulkinnallisuus, dialogisuus ja tutkiva ote uupuivat täysin. Tämä teki kuivasta aineesta entistä tylsemmän opiskella. Kokemuksellinen ja toiminallinen opetus muuttaa aiheen mielenkiintoiseksi ja opiskelun motivoivammaksi sekä on oppilaslähtöisempää ja tukee erilaisia oppijoita. Näin myös keskittyminen tunnin aiheeseen on helpompaa sekä ajatteluprosessit ja syy-seuraussuhteet avautuvat oppilaalle todennäköisesti paremmin. Toiminnallinen opetustyyli myös auttaa tiedon sisäistämistä ja kokonaisuuksien hahmottamista.

Esimerkeissä korostuu kriittinen ajattelu, syy-seuraussuhteiden pohtiminen, havainnointi ja omien mielipiteiden tekeminen sekä perustelu. Tehtävässä näkyi vahvasti tulkinnallisuus, kriittinen ajattelu sekä ajatusten prosessointi ja tietojen yhdistäminen. Lisäksi ryhmätyöskentelytaidot ovat tärkeitä tämän kaltaisessa opiskelussa.

Kokemuksellisen opetuksen toteuttaminen vaatii opettajalta enemmän panostusta, kiinnostusta ja etukäteisvalmisteluja kuin perinteinen opettajajohtoinen opettaminen, mutta on varmasti myös antoisampaa. Se vaatii myös heittäytymistä sekä kokonaisuuksien ja teoriatiedon hallitsemista sekä ryhmän tuntemusta ja tuen suunnittelua.