KOTITALOUS
| Suomalainen ruokakulttuuri Suomalaisissa raaka-aineissa maistuu pohjoisen luonnon maku. Metsiemme, peltojemme ja vesistöjemme aarteet antavat keittiöllemme ainutlaatuisen leiman. Suomalainen keittiö on perinteisesti saanut vaikutteita lännen keittiöistä, ja Itä-Suomessa erityisesti venäläisestä keittiöstä. Ilmaston ja harvalukuisen yläluokan vuoksi Suomessa on laitettu arkista, mutta energiapitoista ruokaa, pääasiassa aineksista, jotka säilyvät talven ylitse, kuten juureksista ja kaalista. Perinteisesti mausteita on käytetty hyvin niukasti, joskin suolaa melko paljon. Toki esimerkiksi Turun linnassa ja Viipurissa ylimystö söi keskieurooppalaiseen tyyliin kalliita tuontielintarvikkeita. Ruoan tuoreus ja sesonkiluonteisuus on suomalaista perinnettä, joka on globalisaation myötä hieman väistymässä. Kuitenkin, edelleen kesäisin syödään paljon kalaa, syksyllä on riista-aika yhdessä muiden sadonkorjuutuotteiden kanssa. Talvella syödään syksyllä saatua riistaa ja pakastettuja marjoja. Kevääseen antavat oman leimansa pääsiäinen mämmeineen sekä vappu, jolloin nautitaan munkkeja ja simaa. Suomessa jokaisella maakunnalla on omia perinteisiä ruokia. Lappiin kuuluu poronliha, riista, lakat sekä leipäjuusto. Savoon kuuluvat kukot, umpinaiset leivonnaiset, joista ylivoimaisesti tunnetuin muoto on kalakukko. Etelä-Pohjanmaan herkkuja ovat piimävelli ja monet muut piimäruoat kuten piimälimppu. Pohjois-Pohjanmaalla taas on syöty ohueksi leivottua rieskaa, veriruokia kuten veripalttua ja rannikolla nahkiaisia. Itä-Suomen herkkuja ovat myös monet leivät. Karjalan ruokaperinteeseen puolestaan kuuluvat monet piirakat, kuten karjalanpiirakka, sultsina ja perunapiirakka sekä karjalanpaisti. Etelä-Suomen erikoisuuksia ovat muun muassa ruisleipä, mämmi, sienet, marjat, suomalainen naudanliha sekä kalaruoat. Suomessa on noussut uusi suuntaus viime aikoina, jolle on annettu nimeksi "uusi suomalainen keittiö" eli la nouvelle cuisine finlandaise. Koska ruokakulttuuri on viime vuosikymmeninä tullut yhä tärkeämmäksi osaksi kansallista identiteettiä, on suomalaisista perinneruoistakin tai ainakin niissä käytetyistä raaka-aineista pyritty laatimaan sellaisia ateriakokonaisuuksia, joita voi viedä ulkomaille. Kansallisista erikoisuuksia ovat mm. leipäjuusto, lakat, poronlihan eri muodoissa, graavikala, puolukat, karpalot, riistalinnut, metsäsienet, hirvi ja karhun. Näitä raaka-aineita höystetään erilaisilla yrteillä sekä Suomen luonnosta saatavilla raaka-aineilla, kuten katajanmarjoilla ja kuusenkerkillä. |