Mannerlaatat

Törmäävät laatat

Maankuoren laattojen liikkeet toisiaan vasten synnyttävät poimuvuoria, tulivuoria, saaria tai syvänmeren hautoja mereen tai vain maanjäristyksiä. Tässä lisätieto-osiossa selitetään näiden ilmiöiden syntymistä.

Laattojen törmätessä toisiinsa laatan reunaa tuhoutuu. Koska näin ajatellen laattojen koko pienenisi koko ajan, mikä ei ole mahdollista, on jossakin synnyttävä myös uutta maankuorta samaa vauhtia. Näin tapahtuukin laattojen erkaantuessa valtamerten keskiselänteillä.

Kun laatat törmäävät toisiinsa, toinen laatta työntyy yleensä toisen alle. Tätä kutsutaan  alityönnöksi. Laatan työntyessä maan sisälle vaippakerrokseen esiintyy maanjäristyksiä syvällä maan uumenissa. Maan sisälle työntyvästä laatasta osa sulaa vaippakerrokseen ja osa purkautuu tulivuoren purkauksessa maanpinnalle.

Laattojen törmäystyypppejä on kolmenlaisia riippuen siitä millaiset ja miten laattojen reunat törmäävät toisiinsa.

Andit
Guatemalan tulivuoret

Mereisen ja mantereisen laatan törmääminen

ge7_mer_man_vyohuyke_jlievemaa.png Kun merellinen ja mantereinen laatta törmäävät, painuu raskaampi merellinen laatta mantereisen laatan alle. Tämä tapahtuma aiheuttaa maanjäristyksiä, mantereisen laatan poimuttumista ja laatan reunan sulamista syvälle maan sisälle.

Näkyvin ilmiö on poimuvuoristojen ja tulivuorien syntyminen. Muun muassa Andit on syntynyt mereisen ja mantereisen laatan törmäämisen seurauksena.

Merellisen ja mantereisen laattojen törmäyskohdan reunalle muodostuu vedenalaisia syviä hautoja. Esimerkki tästä on  Perun-Chilen hautavajoama, joka on maailman pisin hautavajoama Nazca-laatan ja Etelä-Amerikan laatan alueella. Tämä hautavajoama kuuluu niin sanottuun Tyynenmeren tulirenkaaseen. Tulirenkaan nimi on saanut alkunsa, koska alueella havaitaan suurin osa kaikista maapallon vuosittaisista maanjäristyksistä ja aktiivisista ja nukkuvista tulivuorista.

Aktiivinen tulivuori on tulivuori, joka on purkautumassa tai purkautunut joskus historiassa. Nukkuva tulivuori puolestaan ei ole juuri purkautumassa, mutta tulivuorien purkautuminen voi yllättää todella pitkienkin aikojen kuluttua, joten on vaikea sanoa, milloin kyseessä olisi sammunut tulivuori.


Kahden mantereisen laatan törmääminen

ge_7__mannermanner_jlievemaa.jpg

Kahden mantereisen laatan törmätessä kumpikaan ei painu toisen alle, koska kumpikaan ei ole toista painavampi. Näin ollen mantereisten laattojen törmäysvyöhykkeille syntyy poimuvuoristoja. 

Euroopan Alpit ja Aasian Himalaja ovat syntyneet näin.



Kahden mereisen laatan törmääminen

Kahden merellisen laatan törmätessä syntyy vulkaanisia eli tuliperäisiä saarikaaria ja syvänmerenhautoja. Kun  toinen laatta työntyy toisen alle, syntyy maan sisälle painetta. Paine purkautuu muodostaen vedenalaisia tulivuoria. Nämä tulivuoret kasvavat veden alla ja voivat saavuttaa myöhemmin niin suuren korkeuden, että näkyvät merenpinnalla saarina. Näiden saarikaarien lähelle syntyy kapeita ja syviä syvänmerenhautoja.

Syvänmeren hauta on syvä painauma merenpohjassa alityöntökohdassa, jossa toinen laatta on painunut toisen alle. Syvänmeren haudan kohdalla veden syvyys voi olla jopa yli 10 km, kuten Mariaanien haudalla.


Laattojen sivuttaissiirros

ge7_san_andreasin_siirros_eoppi_1612.png

Törmäämisen ja erkanemisen lisäksi laatat voivat myös siirtyä eri tavoin suhteessa toisiinsa. Tällöin puhutaan erilaisista siirroksista. Sivuttaissiirroksessa laatat liukuvat eri suuntiin suhteessa toisiinsa, eikä sen seurauksena synny tai tuhoudu maankuorta. Sivuttaissiirrokset aiheuttavat maanjäristyksiä, koska laattojen reunat ovat epätasaisia ja ne jumittuvat toisiinsa liikkuessaan.

Hyvä esimerkki sivuttaisesta siirtymisestä on 1300 kilometriä pitkä San Andreaksen siirros Pohjois-Amerikan ja Tyynenmeren laatan rajalla. Tämä laattojen sivuttainen liike aiheuttaa lukuisia maanjäristyksiä San Franciscon ja Los Angelesin kaupungeissa.


Maanjäristykset maapallolla

 

Erkanevat laatat

Tyynenmeren itäpuolella, paikoin jopa lähellä Pohjois-Amerikan rannikkoa, on laattojen erkanemisvyöhykkeiden alueita. Samoin Atlantin keskellä kulkee samankaltainen erkanemisvyöhyke.

Erkanemisvyöhykkeillä eli valtamerten keskiselänteillä syntyy jatkuvasti uutta merenalaista vuoristoa. Keskellä keskiselännettä eli repeämissaumaa on kapea ja syvä alue, murroslaakso, jossa tapahtuu toistuvasti maanjäristyksiä ja tulivuorenpurkauksia. Tästä murroslaakson keskeltä työntyy ulos sulaa kiveä eli magmaa, joka jähmettyy. Jähmettynyt magma työntyy sivumpaan, kun uutta magmaa työntyy edelleen kohti pintaa. Näin merenpohjassa syntyy uutta maankuorta. Laattojen erkanemisvauhti maapallolla vaihtelee parista senttimetristä jopa pariin kymmeneen senttimetriin.

 ge7_erkanevat_laatat_shutterstock_73882840_peda.jpg
Atlantin valtameren keskiselänteellä on erkanevien laattojen reuna. Siellä syntyy uutta merenpohjaa.

Tehtävä laattojen liikkeistä

Kerro miten on syntynyt tai mistä johtuu


a) Andit, jossa on paljon tulivuoria

b) Alpit, jossa ei ole tulivuoria

c) Maanjäristykset Kaliforniassa
  • Palauta kuva tai muu tiedosto
  • Palauta merkintä
  • Palauta linkki

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia lähettää mitään.