(16.11.2015 hissa 7b kpl 7 kansan arki ja juhla
1800-luvulla, joitakin pointteja ja lisätietoja)

7D hissa menüü
1. Lue kpl 7
2. Vihkoon / padille 12 tärkeää asiaa mielestäsi... ja purku taululle

[oppilaiden vastauksia, hakasulkeissa open täydennyksiä...]

- 1700-luvulla alkoi väestönkasvu

[maataloutta kehitettiin]

- 1800-luvulla tavallisen suomalaisperheen ruokavalio
oli yksinkertainen

[luonnon antimet, ei nykyajan tyylisesti... viljaa, lihaa vain
juhlapäivinä... rikkailla lihaa]

- rikkaimmat saattoivat nauttia paremmista pöydän antimista

[- sama edelleen nykyään, varakkaat syövät terveellisesti...
mutta nykyään toisin päin: varakkaat syövät enemmän kasviksia,
toisin kuin ennen oli...]

- 1800-luvun kuluessa yleinen hygienian paraneminen ja
lapsikuolleisuuden aleneminen lisäsivät väestönkasvua

[1700-luvun valistusaate myös auttoi ihmisiä oppimaan
terveellisemmät ja siistimmät elämäntavat, esim.
ruokailuvälineiden käyttö]

- 1800-luvulla taloihin alettiin rakentamaan kivijalat, koska
talo oli silloin lämpimämpi ja terveellisempi

[Talonrakennus kansan keskuudessa ollut vuosisatojen ajan
ns. väliaikaisrakentamista, koska köyhää, turvatonta ja elinolot
ankarat, köyhien keskuudessa asunnottomuus yleistä (vrt. loiset
ja palvelijat) --> ei kannattanut rakentaa kestämään, jos kohta
kuoltiin... sen sijaan varakkailla ja säätyläisillä tarve rakentaa
kestävästi ja komeasti...]

- suuret nälkävuodet 1866-68

[oikeastaan vielä 1869 myös... yli 15% väestöstä kuoli nälkään
ja tauteihin...]

[kaksi keskeistä syytä: vanhentunut maatalous, joka oli peräisin
feodalistiselta ajalta; tehottomat maanviljelymenetelmät antoivat
huonoja satoja... toisena syynä valtaapitävien kyvyttömyys ja
haluttomuus auttaa, esim. Snellman ei halunnut viljaa ostettavan
ulkomailta, koska se oli vastoin fennomanian ideologiaa...]

- 1800-luvun alussa Suomessa oli noin 900 000 asukasta

[vuonna 1812 ns. Vanhan Suomen eli Karjalan saaminen takaisin
Venäjältä nosti Suomen väkiluvun yli yhden miljoonan]

[Pääosin väestö oli Etelä-Suomessa.]

- lapset seurasivat vanhempiensa jalanjälkiä ammatinvalinnassa

[jotkut ammatit pysyivät suvussa ja suorastaan periytyivät
sukupolvelta toiselle... tämmöinen jähmeys esti yhteiskuntaa
kehittymästä ja yksilöitä antamaan parhaimpia tehojaan...]

- mies oli perheen pää, joka päätti perheen asioista

[patriarkaalisuus eli isänvalta]

[ns. kolmikantaoppi: hengellinen esivalta (Jumala), maallinen
esivalta (hallitsija), ns. "huoneenhallitus" (kodeissa perheen
isä tai suvun vanhin)]

[tämmöisessä hierarkkisessa, autoritaarisessa, konservatiivisessa,
staattisessa, patriarkaalisessa, agraarisessa, uskonnollisessa
yhteiskunnassa ei ollut mitään vapautta eikä sitä tarvittu eikä
sitä edes koettu tarpeelliseksi]

[vapautta ja vallankumouksellisuutta pidettiin syntinä]

[jokaisella oli joku ylempi, jota piti totella ja joku alempi,
jota sai käskeä ja kontrolloida]

[jokaisen täytyi tiukasti pysyä säädyssään ja ryhmässään,
sekä ulkoisesti että käyttäytymisessään ja mielipiteissään,
mutta jokaisen säädynkin sisällä oli arvojärjestyksiä, hierarkioita]

- naiset synnyttivät keskimäärin 8 lasta, joista vain noin puolet
selvisivät aikuisikään asti

[Arvomaailma perhekeskeinen, jo pelkästään uskonto käski
perustaa perhe... lapset olivat työvoimaa ja omaisuutta
työvaltaisessa maataloudessa, aikana, jolloin ei ollut koneita]

[Kirkon intressissä oli kastaa ja siten "pelastaa" mahdollisimman
monta lasta, vaikka monet näistä kuoli jo pian syntymänsä jälkeen...]

- köyhät perheet lähettivät lapsensa jo nuorina varakkaiden
säätyläisperheiden palvelukseen

[Tämä kertoo absoluuttisesta köyhyydestä tavallisen kansan eli
rahvaan keskuudessa... ns. huutolaislapset huutokaupattiin
halvimpaan hintaan sille talolliselle, joka suostui ottamaan
huutolaislapsen huostaansa alimpaa korvausta vastaan]

[Huutolaislasten kohdalla näkyy ns. suojelupakko-periaate:
jokaisella tavallisen kansan ihmisellä piti olla jokin herra
esimiehenä "suojelemassa"... täten kansalla ei ollut
henkilökohtaista vapautta lainkaan, esim. ei vapautta
liikkua paikkakunnalta toiselle vaikkapa työtä ja parempaa
elantoa etsimässä]