15.4.6 MAANTIETO

Forssan seudun maantiedon OPS (7.-9.lk)

Maantiedon tavoitteet 7. vuosiluokalla

Opetuksen tavoitteet	Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet	Laaja-alainen osaaminen
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys
T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta	S1-S6	L1, L4, L5
T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia Suomessa ja muualla maapallolla	S1-S4, S6	L4, L5
T3 ohjata oppilasta tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää Suomessa ja maapallon eri alueilla	S1-S6	L2, L4
T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön merkitys	S1-S6	L7
Maantieteelliset taidot
T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä	S1-S6	L1
T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä	S1-S6	L4, L5
T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä	S1-S6	L5, L6
T8 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja	S1-S6	L1
T9 harjaannuttaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä, Suomessa ja koko maailmassa	S1-S6	L4
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa	S1-S6	L2
T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja	S1-S6	L7
Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet
T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi	S1-S6	L7
T13 ohjata oppilasta arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa	S1-S6	L3, L7

Maantiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 7

Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat tavoitteiden saavuttamista ja hyödyntävät paikallisia mahdollisuuksia. Sisällöt liittyvät toisiinsa siten, että maapallon karttakuvan kehittäminen (S1) ja ajankohtaisen maailman seuraaminen (S2) sisällytetään muihin sisältöalueisiin. Sisältöalueista muodostetaan kokonaisuuksia eri vuosiluokille.

S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee. Sisällöissä keskitytään koko maailman hahmottamiseen sekä Suomen, Euroopan ja maailman keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.

- maapallo, maanosat, valtameret
- ilmansuunnat, mittakaava, asteverkko

S2 AjankohtainenS1 Maapallon karttakuva ja alueet: Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee. Sisällöissä keskitytään koko maailman hahmottamiseen sekä Suomen, Euroopan ja maailman keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun. muuttuva maailma: Seurataan ajankohtaisia uutisia maailman eri alueilta ja sijoitetaan uutiset kartalle. Pohditaan kriittisesti uutistapahtumien taustoja ja alueellisia merkityksiä. Uutisseuranta yhdistetään maantiedon muiden sisältöjen opiskeluun. Tutustutaan työelämässä ja yhteiskunnan eri osa-alueilla tarvittavaan maantieteelliseen osaamiseen.

- ajankohtaisten uutisten seuraaminen ja niiden sijoittaminen kartalle

S3 Elämän perusedellytykset maapallolla: Sisällöt liittyvät planetaarisuuteen ja sen vaikutuksiin maapallolla. Käsitellään vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelua sekä ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä. Tarkastellaan elämän perusedellytyksiä kuten puhdasta ilmaa, vettä ja ravintoa, niiden esiintymistä ja kestävää käyttöä.

- maan planetaarisuus, vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelu
- vesikehä
- ilmakehä
- kivikehä

S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö: Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön ja biotalouden mahdollisuuksiin Suomessa ja muualla maailmassa. Tutkitaan tuotteiden elinkaaria sekä pohditaan omia kulutusvalintoja ja toimintaa vastuullisena kansalaisena. Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Käsitellään ympäristön tilaa ja yhteistyömahdollisuuksia Itämeren alueella. Pohditaan esimerkkien avulla globalisaation vaikutuksia ja alueellisia kehityskysymyksiä.

-ilmastonmuutos

Päättöarvioinnin kriteerit maantiedon arvosanalle 8 näiden sisältöalueiden osalta

Oppilas hahmottaa maapallon karttakuvan peruspiirteet sekä tietää keskeisten kohteiden sijainnin ja nimistön. L3, L4, L5,

Oppilas osaa selittää esimerkkien avulla Maan planetaarisuuden, vuorokauden- ja vuodenaikojen vaihtelun sekä hahmottaa maapallon kehät ja vyöhykkeisyyden. Oppilas osaa tunnistaa ja kuvailla luonnonmaisemia Suomessa ja maapallolla sekä osaa tuoda esille joitakin niiden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä. L1, L3,

Oppilas osaa kuvata ihmisten elämän ja kulttuurien piirteiden sekä kulttuurimaisemien vaihtelua Suomessa ja muualla maailmassa. L1, L2, L6, L7

Oppilas osaa selittää että maantiedossa tutkitaan alueita ja alueiden välisiä eroja sekä hahmottaa kartoilta eri aluetasot: oma lähiympäristö, kunta, Suomi, Eurooppa ja koko maailma. Oppilas osaa esittää maantieteellisiä kysymyksiä ja pohtia vastauksia niihin. L1, L4, L5,

Oppilas osaa mitata sekä jana- että suhdelukumittakaavan avulla etäisyyksiä kartalla ja suunnata kartan todellisuuden mukaisesti. L1, L3, L4, L5, L6

Tavoitteet ja sisällöt 8. vuosiluokalla

Maantiedon tavoitteet 8. vuosiluokalla

Opetuksen tavoitteet	Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet	Laaja-alainen osaaminen
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys
T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta	S1-S6	L1, L4, L5
T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia Suomessa ja muualla maapallolla	S1-S4, S6	L4, L5
T3 ohjata oppilasta tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää Suomessa ja maapallon eri alueilla	S1-S6	L2, L4
T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön merkitys	S1-S6	L7
Maantieteelliset taidot
T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä	S1-S6	L1
T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä	S1-S6	L4, L5
T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä	S1-S6	L5, L6
T8 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja	S1-S6	L1
T9 harjaannuttaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä, Suomessa ja koko maailmassa	S1-S6	L4
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa	S1-S6	L2
T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja	S1-S6	L7
Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet
T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi	S1-S6	L7
T13 ohjata oppilasta arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa	S1-S6	L3, L7

Maantiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 8

S1 Maapallon karttakuva ja alueet: Sisällöt valitaan siten, että oppilaiden ymmärrys kartan peruskäsitteistä sekä erilaisista maasto- ja teemakartoista syvenee. Sisällöissä keskitytään koko maailman hahmottamiseen sekä Suomen, Euroopan ja maailman keskeisen paikannimistön omaksumiseen. Karttojen, paikkatiedon ja muun geomedian käyttö yhdistetään maantiedon kaikkien muiden sisältöjen opiskeluun.

- Teemakartan ja erilaisten diagrammien laadinta (lähiympäristö, oma identiteetti -kurssi)
- maastokartta (lähiympäristö, oma identiteetti -kurssi)

S4 Muuttuvat maisemat ja elinympäristöt: Tarkastellaan oman kotiseudun erityispiirteitä sekä Suomen maisema-alueita. Tehdään kenttätutkimuksia omassa lähiympäristössä. Osallistutaan oman lähiympäristön monimuotoisuuden vaalimiseen sekä sen viihtyisyyden ja turvallisuuden suunnitteluun ja parantamiseen. Tutkitaan esimerkkien avulla maailman eri alueiden luonnon- ja kulttuurimaisemia.

- Maantieteellisen tutkimuksen suorittaminen (lähiympäristö, oma identiteetti -kurssi)

S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Tutustutaan kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja elinkeinoihin Suomessa, Euroopassa ja eri puolilla maailmaa. Tarkastellaan esimerkkien avulla, miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan. Pohditaan ihmisoikeuksia ja hyvän elämän edellytyksiä erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta.

- Väestö ja asutus, ihmisten ja kulttuurien sijoittuminen maapallolla (lähiympäristö, oma identiteetti -kurssi)
- Muuttoliike (lähiympäristö, oma identiteetti -kurssi)
-Elinkeinot, (lähiympäristö, oma identiteetti -kurssi)
- ympäristön vaikutus elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan (yhteiskunta, globaalisuus -kurssi)
- Ihmisoikeudet (yhteiskunta, globaalisuus -kurssi)
- Aluesuunnittelu (yhteiskunta, globaalisuus -kurssi

S6 Kestävä elämäntapa ja luonnonvarojen kestävä käyttö: Keskitytään luonnonvarojen kestävään käyttöön ja biotalouden mahdollisuuksiin Suomessa ja muualla maailmassa. Tutkitaan tuotteiden elinkaaria sekä pohditaan omia kulutusvalintoja ja toimintaa vastuullisena kansalaisena. Perehdytään ympäristönmuutoksiin, erityisesti ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiseen. Käsitellään ympäristön tilaa ja yhteistyömahdollisuuksia Itämeren alueella. Pohditaan esimerkkien avulla globalisaation vaikutuksia ja alueellisia kehityskysymyksiä.

- Biotalous (yhteiskunta, globaalisuus -kurssi)
- Kestävä kehitys (yhteiskunta, globaalisuus -kurssi)
- Köyhät ja rikkaat maat (yhteiskunta, globaalisuus -kurssi)

Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 kahdeksannella luokalla opiskeltaviin sisältöihin liittyen jaoteltuina kursseittain

Lähiympäristö, oma identiteetti

Oppilas osaa käyttää kuvia, karttoja, karttapalveluja sekä muuta geomediaa maantiedon sisältöjen opiskelussa sekä arkielämässä. Oppilas osaa laatia yksinkertaisia karttoja, diagrammeja sekä muita maantieteellisiä malleja. L1, L3, L4, L5

Oppilas osaa toteuttaa pienimuotoisen maantieteellisen tutkimuksen. Oppilas osaa havainnollistaa tutkimustuloksia geomedian avulla sekä esittää tutkimustulokset suullisesti. L1, L2, L4, L5, L7

Oppilas osaa toimia ryhmän jäsenenä ja arvioida omaa toimintaansa ryhmässä. Oppilas osaa esittää mielipiteitä maantieteellisistä asioista sekä kuunnella ja suhtautua rakentavasti erilaisiin näkemyksiin. L1, L2, L7

Oppilas toimii projektissa, jossa yhdessä muiden kanssa vaikutetaan lähiympäristön viihtyisyyden parantamiseen tai ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen. Oppilas ymmärtää ja osaa kuvata globaalin vastuun merkitystä omassa toiminnassaan. L1, L2, L5, L7,

Oppilas osaa luonnehtia omaan alueelliseen identiteettiinsä vaikuttavia tekijöitä sekä osaa kuvata lähiympäristön ja sen monimuotoisuuden merkitystä. Oppilas osaa kuvata kulttuurien ja ihmisten moninaisuuden merkitystä sekä osaa tarkastella yhteiskunnan ilmiöitä ihmisoikeuksien näkökulmasta. L1, L2, L3, L4, L7,

Yhteiskunta, globaalisuus

Oppilas osaa kuvata ihmisten elämän ja kulttuurien piirteiden sekä kulttuurimaisemien vaihtelua Suomessa ja muualla maailmassa L1, L2, L5, L7

Oppilas osaa kuvata, miten luonnonympäristö vaikuttaa ihmisten elämään ja elinkeinoihin sekä millaisia vaikutuksia ihmisen toiminnalla on luonnonympäristön tilaan Suomessa ja eri puolilla maapalloa. Oppilas osaa kertoa, miksi luonnonvarojen kestävä käyttö on tärkeää. L1, L2, L4, L6, L7,

Oppilas osaa selittää että maantiedossa tutkitaan alueita ja alueiden välisiä eroja sekä hahmottaa kartoilta eri aluetasot: oma lähiympäristö, kunta, Suomi, Eurooppa ja koko maailma. Oppilas osaa liikkua maastossa kartan avulla. Oppilas osaa esittää maantieteellisiä kysymyksiä ja pohtia vastauksia niihin. L1, L4, L5

Oppilas osaa havainnoida lähiympäristön muutoksia, osaa antaa esimerkkejä Suomessa ja muualla maailmassa tapahtuvista ympäristön muutoksista ja osaa nimetä keskeisiä muutoksia aiheuttavia tekijöitä. Oppilas osaa tuoda esille maantieteellisiin ilmiöihin liittyvää ajankohtaista uutisointia ja osaa selittää tapahtumien taustoja. L1, L2, L4, L5, L7

Oppilas osaa kertoa, miten toimitaan vastuullisesti koulussa ja koulun ulkopuolella. Oppilas osaa ottaa kantaa kestävän kehityksen kysymyksiin ja osaa antaa esimerkkejä miten toimitaan kestävän elämäntavan mukaisesti. L2. L3, L7

Arviointi

Arvioinnissa noudatetaan Opetushallituksen valtakunnallisia kriteereitä:

Opetushallituksen päättöarvioinnin kriteerit

Opetuksen hyvät käytännöt

Tähän ryhmämuistioon keräämme hyviä käytäntöjä (projekteja, tuntisuunnitelmia, vierailukohteita...) liittyen valtakunnallisen OPSin opetuksen tavoitteisiin ja sisältöihin. Kussakin esimerkissä on kirjattuna siinä käytettävät laaja-alaisen oppimisen alueet.

T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta

T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia Suomessa ja muualla maapallolla

T3 ohjata oppilasta tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää Suomessa ja maapallon eri alueilla

T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön merkitys

T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä
S1-S6 / L1)
KYSELYYN HARJAANNUTTAMINEN
Maantiedon (luonnon- tai kulttuurimaantieto) käsitteiden ja ilmiöidenopiskelu pienryhmässä tai koko luokan kanssa. Työtapaa voi soveltaa uuden asianyhteydessä, motivoinnissa, kertaamisessa, oppitunnin kevennyksenä. Luokanoppilaat jaetaan 4-6 henkilön ryhmiin. Jokaiselle ryhmänjohtajalle kerrotaanpääteltävä käsite. Kaikilla ryhmillä sama tehtävä. Oppilaat esittävätkysymyksiä vuorollaan/ tai saa esittää vain kaksi. Jokaisen kysymyksen onvalotettava uutta piirrettä kohteesta. Kysymykset kirjallisina, ryhmänjohtajanumeroi ne järjestyksessä -> kyselyn kulun tutkiminen jälkeenpäin.
Ryhmät voivat myös kilpailla, kuinka harvoilla kysymyksillä vastapuolenkohteen saa selville. Kysymykseen voi vastata: kyllä, ei, en osaa sanoa. Kysymysten tekoon voi käyttääoppikirjaa apuna. Lopuksi tarkastellaan, kuinka kysymykset ovat johtaneetlopputulokseen. Keskustelua ja pohdintaa lopputulokseen pääsemisestä ja miksiitse kukin esitti juuri tietyn kysymyksen. Tässä yhteydessä voidaan pohtia,millaisin kysymyksin olisi päästy nopeammin lopputulokseen.
Loogisen ajattelun kehittäminen leikinomaisessa kehyksessä, sisältäensosiaalisen kasvattamisen näkökulman.

T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä
(S1, L4, L5)
KARTTAPAIKKA -sovellusapuna kartanlukutaidon harjoittamisessa
Oppimisympäristötarjoaa käyttöön monipuolisia työkaluja, aineistoja ja tehtäviä kartanperusteiden opetukseen sekä oman lähiympäristön tutkimiseen digitaalista kartta-alustaahyödyntäen.
KARTTAPAIKKAsovelluksen tehtävissä harjoitellaan mm. paikan etsintää ja etäisyyden mittaamista erimittakaavaisilta kartoilta, osoitteen etsintää kartalta, karttatulkintaa;tietyn alueen tarkempi kartta-analyysi (karttasymbolit, maastonkorkeus,kasvillisuus, ilmansuunnat, etäisyyden mittaaminen, alueen nimistö)esimerkkialueina Jämsä ja Sallatunturi, koordinaatit jakoordinaattijärjestelmät, erilaiset karttalehtijaot, karttakuvan ja ilmakuvanvertailu.
LÄHDE:   http://www.maanmittauslaitos.fi/kartat

T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä

(S2 /L1 /L4, L5 )
UUTISSEURANTA-tehtävä
1.    Seuraa esim. Euroopan alueen tuoreita uutisiayhden viikon/kuukauden ajan.
o   etsi uutisiasanomalehdistä, lehdistä, internetistä, tv:stä tai muista tietolähteistä
2.    Etsi tänä aikana vähintään neljä erilaista uutistaEuroopasta
o   HUOM! laajasti kokoEuroopan alueelta
3.    Kopioi uutiset ja uutiskuvat tiedostoksi(esim. word), skannaa tai liitä (kuvankaappaus) -toiminnolla esim. wordiin.(Muista liittää mukaan ALKUPERÄINEN UUTINEN!)
4.    Jokaisen uutisen yhteyteen kirjoita omat KOMMENTTISI.
o   Lyhyttiivistelmä, mistä jutussa kerrottiin. Esim. millaisia yhteiskunnallisia,kulttuurisia tai luonnonolosuhteisiin liittyviä asioita on uutisen taustalla?,Millaisen kuvan uutinen välittää asiasta?, Miten uutisen tapahtumat vaikuttavatelämään kyseisessä maassa/alueella?, Miten uutisoidut tapahtumat vaikuttavatSuomeen?
o   Oma mielipiteesiasiasta (mitä vaikutuksia asialla on nyt ja tulevaisuudessa, onko sille mitääntehtävissä jne.)

5.    Palautus:
o   Palautuspäivämäärä:_______________
o   Opettajan sähköpostiin_____________ , tai
o   Muistitikulla, tai
o   Tulostettunapaperiversiona.
6.    Arviointi:
o   Opettaja antaatyöstä arvion
o   Palauttamatontyö on hylätty (= 4)
o   Jos haluatkiitettävän arvion, liitä juttuja useampi kuin neljä!

T8 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja

(S1-S6/ L1)
Kasvio kartalla

Luokan yhteinenkasvio

Projektityössä toteutetaan luokanyhteinen kasvio oman koulun lähiympäristöstä. Kasvion kasvihavainnottallennetaan PaikkaOpin karttapalveluun, josta kohteisiin liitetyt tiedotvoidaan jakaa muille käyttäjille. Näin saadaan aikaan oman koulun lähialueenkasvillisuutta esittelevä työkokonaisuus.

Projektityöntoteutus
Työskentely voi tapahtua yksittäin,koko luokan voimin tai pienryhmissä, joista jokainen tutkii esimerkiksi tiettyäoman koulun ympäristön aluetta. Projektin aikana työskentely tapahtuu sekäluokassa että ulkona. Ulos suuntautuvilla havaintoretkillä tehdään havaintojavalitun tutkimusalueen kasvillisuudesta, kirjataan ne ylös havaintolomakkeisiinsekä otetaan valokuvia
kasvihavainnoista. Havaintoretkilläkäytössä voi olla myös GPS-vastaanotin, jolla tallennetaan kasvihavaintojensijaintitiedot. Havaintoretkien jälkeen tehdyt havainnot tallennetaanPaikkaOpin oppimisympäristön kartta-alustalle. Kohdetietoihin voidaan liittäämyös kohteista otetut valokuvat. Jokainen ryhmä voi luoda PaikkaOpintehtäväkirjaan oman kasviosivun, jonne laaditaan esittelytekstit kasveista jaliitetään karttalinkit, joiden kautta havainnot voidaan avata suoraan kartalta.

Ohjeita projektityöntoteutukseen
Opettajalla jaoppilaille/oppilasryhmillä tulee olla käytössä tunnukset PaikkaOpinoppimisympäristön käyttöön. Oppilaat voivat myös käyttää yhteistä tunnusta, jonkaopettaja voi luoda palvelun käyttäjänhallinnan kautta.
Opettaja voi luodaprojektia varten palvelun käyttäjänhallinnasta oman kurssitiedon, johon kaikkioppilaat liittyvät. Näin tallennetut kohteet voidaan jakaa helposti omankurssien jäsenille.
Sopikaan yhdessäalue, jolta kasvihavainnot kerätään. Voitte tutustua alueeseen ensin karttojenja ilmakuvien avulla. Pohtikaan esimerkiksi maaperäaineiston avulla, millaisiakasvihavaintoja alueelta on mahdollista löytää.
Havaintoretkienaikana kasvien tunnistamisessa on hyvä käyttää apuna kasviokirjaa. Jokaisenhavainnon yhteyteen voidaan kirjata esimerkiksi kasvin suomenkielinen nimi,latinankielinen nimi, keskeisimmät tuntomerkit sekä kasvin yleisyys jalevinneisyys. Lisäksi havaintoon voidaan liittää tietoa havaintopaikasta, esimerkiksisen suuntautuneisuus ilmansuuntien mukaan.
Kirjatkaahavaintoretken aikana tekemänne kohdehavainnot havaintolomakkeeseen. Joskäytössänne on GPS-laite, kirjatkaa lomakkeen kohtaan ”Kohdenumero” esimerkiksiGPS-laitteen antama kohdenumero, jotta voitte myöhemmin yhdistää kirjaamannehavaintotiedot oikeaan kohteeseen kartta-alustalla. Opetelkaa yhdessälaitteiden käyttö ja varmistakaan, että laitteet ovat yhteensopivia PaikkaOpinoppimisympäristön kanssa.
Mikäli käytössänne eiole GPS-laitetta, ottakaa havaintoretkelle mukaan karttatulostetutkimusalueesta.
Merkitkäähavaintojenne sijainti karttapohjalle retken aikana. Numeroikaa kohteet niin,että voitte yhdistää karttapohjalle merkityt kohteet ja havaintolomakkeellekirjatut havaintotiedot. Havaintoretken jälkeen lisätkää kohteet PaikkaOpinkartta-alustalle piirtotyökaluilla (digitointityökalut) karttatulostetta apuna käyttäen.
Tallentakaahavaintopisteet kartta-alustalle ja valitkaa kohteiden kategoriaksi ”Luonto- ja
ympäristöhavainnot”ja luokaksi kategorian sisältä ”Kasvihavainnot”.
Kun kaikki ryhmänkasvihavainnot on tallennettu kartta-alustalla, tallentakaa karttanäkymätyötilaksi. Liittäkää työtilan linkki tehtäväkirjaan, jonne jokainen ryhmä voiluoda oman kasviosivun, jonne laaditaan laajemmat esittelytekstit kasveista.Karttalinkin kautta havainnot voidaan avata suoraan kartalta.

Lähde: Paikkaoppi/Projektimallit/Kasvio kartalle

T9 harjaannuttaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä, Suomessa ja koko maailmassa

AIKATILAPOLKU:
yksi vuorokausi, jolloin havainnoidaan 6-10 tilannetta / paikkaa ja otetaan kuva sekä kirjoitetaan ylös
*kellonaika
*mitä tapahtuu
*mitä lähiympäristössä on
*säätyyppi tai muu ilmiö ko. Paikassa

-puretaan aikatilapolut näyttelyksi seinälle, verkkoon tai esityksiksi
-mahdollisuus liittää tarkastelu esim. ulkomailla tai toisella paikkakunnalla olevan koulun kanssa: oppilaat tekevät samasta päivästä aikatilapolut

T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa

aihealueina esim. väestön kehitys tietyllä paikkakunnalla
Tehdään ryhmätyö, missä tiedonhaku jaetaan ryhmän kesken eri aikakausina ja tuloksista tehdään kuvaajia, taulukoita
Tulokset kootaan Pedanet-sivuille kommentoitaviksi ja kaikkien näkyville
*Vielä lopuksi esitykset luokassa tai seinille postereiksi

T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja

Yhteistyöprojekti jonkin kunnan toimijan kanssa: korjataan talkoilla, kerätään varoja, järjestetään tempaus esim. lähiympäristön roskien keruu ja maalausprojekti
*Tempaus kannattaa kuvata sekä koulun nettisivuille / koulun lehteen että kertoa asiasta paikallislehteen

T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi

sisältö 6
Koulussa kulutettu energia

Koulujen osuus kuntien kiinteistöjen energiankulutuksesta on suuri, koska ne muodostavat kuntien kiinteistöistä suurimman yksittäisen ryhmän. Suomessa koulurakennuksen lämmitysenergiankulutuksesta ilmanvaihdon osuus on yli puolet. Koulun energiankulutuksesta veden lämmittämisen osuus on noin 5-10 prosenttia.

Koulun sähkönkäytöstä valaistuksen osuus on 45-55 prosenttia. Keittiön osuus sähkönkulutuksesta on vaihdellut tutkimusten mukaan 10-15 prosentin välillä. Pistorasiakuormien sähkönkulutus riippuu koulun atk-varustuksen tasosta sekä muusta sähköä käyttävästä laite- ja konetekniikan määrästä.

Työ tehdään 3-4 oppilaan ryhmissä. Kullekin ryhmälle sovitaan tarkastelualue. Ryhmät tarkastelevat eri toimintoja ja miettivät niiden vaikutuksia ympäristöongelmiin ja -haittoihin sekä miettivät parannusehdotuksia siihen, kuinka toimintaa voidaan muuttaa ympäristöä vähemmän kuormittavaksi. Ryhmät tekevät myös ehdotuksia, miten oppilaat ja koulun henkilökunta saadaan paremmin noudattamaan ohjeita. Tavoitteena on säilyttää hyvät työolosuhteet ja karsia turhaa energiankulutusta.

Energiakatselmus
1. Suora eli välitön energiankulutus
Sähkönkulutus:

Tarkastelualueelta kirjataan tilat (myös päivämäärä ja kellonaika), joissa valot palavat tarpeettomasti (tyhjä tila, päivänvaloa riittävästi tai verhot edessä).
Koneellinen ilmanvaihto: Ilmanvaihdon tehokkuuden mittaamiseksi tunnin päätteeksi luokassa mitataan hiilidioksidipitoisuus. Kirjataan tilat, opiskelijamäärä, päivämäärä ja kellonaika.

Lämmönkulutus:

Mitataan lämpötila (tilat, päivämäärä ja kellonaika).
Arvioidaan lämpötilamäärän sopivuutta.
Arvioidaan mahdollisen vetoisuuden syitä (ilmanvaihto ja ikkunat).
Arvioidaan vetoisuuden vaikutusta lämpötilaan.
Arvioidaan tai mitataan ilmastointilaitteiden äänen voimakkuutta (ei häiritsevä/häiritsevä).
Tehdään "Työympäristön viihtyisyys" -kysely. Kukin ryhmä tekee yhteenvedon.

Vedenkulutus:

Seurataan 10 opiskelijan vedenkäyttöä naisten/miestenhuoneessa. – Valuuko vesi käsienpesun ajan tai unohtuiko hana auki esimerkiksi hiusten kampaamisen ajaksi?
Havaitaanko vuotavia hanoja tai WC-istuimia?
Tehdään tarkistuskierros myös liikuntatiloissa.

2. Välillinen energiankulutus
Kopio- ja tulostuspaperin käyttö:

Seurataan kopiokoneen/tulostimen luona ottavatko käyttäjät yksi- vai kaksipuoleisia kopioita/tulosteita.

Työn raportointiJokainen ryhmässä antaa sekä kirjallisen että suullisen raportin, josta ilmenevät:

Katselmustulokset.
Parannusehdotukset.
Ehdotukset menettelyohjeiksi opiskelijoille/henkilökunnalle.

Katselmus kannattaa toistaa vuosittain ja verrata tuloksia edellisten vuosien katselmustuloksiin. Muutosten syitä ja toimenpide-ehdotuksia pohditaan työn tehneen oppilasryhmän kanssa ja koulun ympäristö- tai energiatiimin kanssa. Tuloksista tiedotetaan koko koululle.

Lähde: Motiva.fi/energiakatselmus

T13 ohjata oppilasta arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa
sisältö 5

Oppilaat tekevät yhdestä arkipäivästään aikatilapolun.
Aikatilapolut jaetaan seudun koulujen kesken, jolloin voidaan etsiä mahdollisia eroavuuksia eri ympäristöissä asuvien nuorten välillä.

Ohjeet aikatilapolkuun:
Aikatilapolku_opettaja.pdf

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet

Oppiaineen tehtävä

Maantiedon opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden maailmankuvan rakentumista. Oppilaita ohjataan seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä ja koko maailmassa sekä autetaan oppilaita sijoittamaan uutiset maailman tapahtumista maantiedon opetuksessa saamaansa alueelliseen kehikkoon.

Maantieto on monitieteinen ja eri tiedonaloja integroiva oppiaine, jossa tutkitaan maapalloa ja sen alueita, luontoa, ihmisen toimintaa sekä erilaisia kulttuureita. Maantiedon opetuksessa otetaan huomioon luonnontieteiden, ihmistieteiden ja yhteiskuntatieteiden näkökulmat. Näin rakennetaan eheää kokonaiskuvaa monimuotoisesta maailmasta ja sen toiminnasta.

Maantiedon opetuksessa käsitellään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta ja sen yhteyttä ympäristön tilaan sekä luodaan perustaa ymmärtää erilaisia alueellisia näkökulmia ja ristiriitoja maapallolla. Maantieteellisten syy- ja seuraussuhteiden sekä ympäristönmuutosten ymmärtäminen ja analysointi aktivoivat oppilasta toimimaan vastuullisesti omassa arjessa.

Maantiedon opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden oma elämismaailma. Opetus tarjoaa toiminnallisia kokemuksia erilaisissa oppimisympäristöissä, joissa oppilaat tekevät havaintoja ja tutkimuksia. Opiskelussa hyödynnetään monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa. Teknologian käyttö edistää myös oppilaiden yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa oppimisessa.

Maantiedon opetuksessa vahvistetaan oppilaiden valmiuksia kestävää kehitystä edistävään toimintatapaan. Opetus harjaannuttaa oppilaiden osallistumis- ja vaikuttamistaitoja ja antaa oppilaille keinoja aktiiviseen kansalaisuuteen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.

Maantiedon opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9

Opetuksen tavoitteet	Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet	Laaja-alainen osaaminen
Maantieteellinen tieto ja ymmärrys
T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta	S1-S6	L1, L4, L5
T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä sekä vertailemaan luonnonmaisemia Suomessa ja muualla maapallolla	S1-S4, S6	L4, L5
T3 ohjata oppilasta tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureita, elinkeinoja ja ihmisten elämää Suomessa ja maapallon eri alueilla	S1-S6	L2, L4
T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön merkitys	S1-S6	L7
Maantieteelliset taidot
T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä	S1-S6	L1
T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä	S1-S6	L4, L5
T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä	S1-S6	L5, L6
T8 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja	S1-S6	L1
T9 harjaannuttaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä, Suomessa ja koko maailmassa	S1-S6	L4
T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa	S1-S6	L2
T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja	S1-S6	L7
Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet
T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi	S1-S6	L7
T13 ohjata oppilasta arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta sekä kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa	S1-S6	L3, L7

Maantiedon tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9

S2 Ajankohtainen muuttuva maailma: Seurataan ajankohtaisia uutisia maailman eri alueilta ja sijoitetaan uutiset kartalle. Pohditaan kriittisesti uutistapahtumien taustoja ja alueellisia merkityksiä. Uutisseuranta yhdistetään maantiedon muiden sisältöjen opiskeluun. Tutustutaan työelämässä ja yhteiskunnan eri osa-alueilla tarvittavaan maantieteelliseen osaamiseen.

S5 Ihmiset ja kulttuurit maapallolla: Tutustutaan kulttuureihin, ihmisten elämään, asumiseen ja elinkeinoihin Suomessa, Euroopassa ja eri puolilla maailmaa. Tarkastellaan esimerkkien avulla, miten ympäristö vaikuttaa elinkeinoihin, asumiseen ja muuhun ihmisen toimintaan. Pohditaan ihmisoikeuksia ja hyvän elämän edellytyksiä erityisesti lasten ja nuorten näkökulmasta.

Maantiedon oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokalla 7-9

Maantiedon opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on käyttää monipuolisia oppimisympäristöjä sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Maastotyöskentely, kenttäretket luonnossa ja rakennetussa ympäristössä sekä sähköisten oppimisympäristöjen ja paikkatiedon käyttö ovat olennainen osa maantiedon opetusta. Pelillisyys lisää oppilaiden motivaatiota. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee maantieteellisen ajattelun sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen kehittymistä sekä edistää yhteisöllistä ja vuorovaikutteista työskentelyä.

Opetuksessa seurataan ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä lähiympäristössä ja muualla maailmassa. Työtapoja valittaessa otetaan huomioon oppilaiden elämismaailma, kansainvälisyys ja yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Opetuksessa annetaan aikaa oppilaiden ajattelulle, luovuudelle ja toiminnalle.

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki maantiedossa vuosiluokilla 7-9

Maantiedon opetuksen tavoitteiden kannalta keskeistä on ohjata oppilaita hahmottamaan ympäröivää maailmaa ja ymmärtämään sen ilmiöitä. Ajankohtaisella uutisseurannalla tuetaan kunkin oppilaan maailmankuvan rakentumista. Kenttäopetuksessa lähiympäristöä tulkitaan kaikkia aisteja hyväksi käyttäen ja jaetaan kokemuksia oppilaiden ja opettajan välillä. Maantiedon tavoitteiden kannalta tuen järjestämisessä on keskeistä tiedostaa oppilaiden spatiaalisen hahmottamisen vaikeudet ja erityisesti vaikeudet kartanluvussa ja karttatulkinnassa. Oppilaita ohjataan ja tuetaan käyttämään paikkatietoa ja muuta geomediaa arjen tilanteissa. Jokaisen oppilaan taitoja hahmottaa lähiympäristöä ja maailmaa harjaannutetaan tukemalla ja kannustamalla oppilasta hänen omien vahvuuksiensa pohjalta sekä tarvittaessa vahvistamalla oppilaan taitoja eri tukimuotoja hyödyntäen. Eriyttämistä voi toteuttaa tutkimustehtävissä, joissa oppilaat voivat toimia erilaisissa rooleissa sekä harjoituksissa, joissa on mahdollista edetä yksilöllisesti ajattelun taitojen eri tasoille.

Oppilaan oppimisen arviointi maantiedossa vuosiluokilla 7-9

Maantiedon opetuksessa kannustava ja rakentava palaute eli formatiivinen arviointi tukee opintojen aikana oppilaiden motivaation rakentumista, tutkimustaitojen kehittymistä sekä auttaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa. Oppilaille annetaan säännöllisesti tietoa oppimisen edistymisestä ja suoriutumisesta suhteessa asetettuihin maantiedon tavoitteisiin. Palautteen avulla oppilaita rohkaistaan toimimaan aktiivisesti ja vastuullisesti omassa lähiympäristössä ja soveltamaan käytännössä oppimaansa tietoa. Maantiedon summatiivisessa arvioinnissa oppilailla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisesti. Arviointi kohdistuu sekä oppilaiden tiedolliseen osaamiseen että maantiedon taitoihin, kuten geomediataitoihin ja tiedon kriittiseen arviointitaitoon. Lisäksi arvioidaan taitoa käyttää maantiedolle ominaista välineistöä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa. Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on osaltaan kehittää jokaisen oppilaan työskentelytaitoja

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona maantiedon opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena vuosiluokilla 7, 8 tai 9 paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyn ja kuvatun tuntijaon mukaisesti. Päättöarviointi kuvaa sitä, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut maantiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt maantiedon tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Päättöarvosana on maantiedon tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Oppilas on saavuttanut oppimäärän tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan maantiedon oppimäärän tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin
päättöarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy maantiedon päättöarviointiin ja siitä muodostettavaan päättöarvosanaan.

Maantiedossa oppilaan osaaminen kehittyy yleensä eri tavoitealueilla oppimäärän päättövaiheeseen saakka. Oppilaan työskentelyn ohjaamisella maantiedossa tarkoitetaan esimerkiksi suullisten lisäohjeiden antamista, ohjaavien kysymysten esittämistä, välineillä havainnollistamista tai vastaavien esimerkkien antamista työskentelyn aikana. Kriteerikuvauksissa alempien arvosanojen osaamisen kuvaukset sisältyvät ylemmän arvosanan kuvauksiin.

Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit, GE.pdf