Teimme tutkimuksen Uskonnot ja media –kurssilla, jossa selvitimme uskonnon ja median suhdetta nuorten näkökulmasta. Tutkimusmenetelmämme oli kyselylomake, joka lähetettiin 84 Ivalon lukion opiskelijalle. Vastaukset saimme 52 ihmiseltä, eli vastausprosentti on 61,9%. Avoimissa kysymyksissä vastauksia saimme molemmista ns. ääripäistä.

Yksi kyselyn kysymyksistä kuului: ‘’Kuinka usein koet törmääväsi uskontoa käsitteleviin uutisiin?’’ Vain yksi vastaajista oli vastannut usein, kun taas toisessa ääripäässä eli ‘’ei lainkaan” –vastanneita oli 6. Kaiken kaikkiaan yhteensä 38 ihmistä kertoi törmänneensä uskonnollisiin uutisiin edes jossain määrin.

Lukevatko nuoret ylipäätään uutisia?

“Maahanmuuttajista tulee mieleen pizzeria” - tällaisia asioita nuorille tulee ensimmäisenä mieleen käsitteestä maahanmuuttaja.

Suomessa vihapuhetta kokevat eniten muslimit, evankelis-luterilaisen kirkon herätysliikkeisiin kuuluvat ja juutalaiset. Internetin lisäksi vihapuhetta ilmenee julkisilla paikoilla ja työpaikoilla. Tiedetään, että muslimien määrä Suomessa on kasvanut voimakkaasti, koska turvapaikanhakijoita on tullut Suomeen viime vuosina aiempaa enemmän.

Jollekin maahanmuuttajasta tulee mieleen “ihminen, joka on tullut maahani”, kun taas jollekin toiselle “henkilö, joka on muuttanut maasta toiseen esim. työn perässä (eli ei pakolainen).’’ Kumpi vastauksista kuvaa sinusta paremmin maahanmuuttajia? Onko tämä maa sinun maasi? Eikö meidän tulisi sallia kulttuurien kohtaamista? 

Negatiiviset ennakkoluulot saattavat tulla jostakin muualta kuin uutisista ja lehdistä. Miksi nuoret tyytyvät mediasta saamaansa tietoon, vaikka se saattaisi olla turhan negatiivista tai jopa virheellistä?

 

Oletko koskaan haaveillut ulkomailla opiskelusta tai vaikka ammattijääkiekkoilijan urasta esimerkiksi Yhdysvalloissa? Oletko tullut ajatelleeksi, että silloin sinustakin tulee maahanmuuttaja? Eivätkö kristilliset herätysliikkeet Amerikoissa pelota? Entäpä poliisiväkivalta ja kouluampumiset? Rikoksia sekä väkivaltaisia tekoja esiintyy kaikissa uskontokunnissa, kaikissa maissa ja etnisestä taustasta riippumatta. Suomalainen voi olla muslimi tai vaikka juutalainen, jos sen kokee oikeaksi itselleen. Meillä on uskonnonvapaus. 

Eräs henkilö kertoi, että maahanmuuttajista tulee mieleen “mamu”. Jäi mietityttämään, tarkoittiko vastaaja sanalla mamu maahanmuuttajia, vai kansaa ja aluetta Australiassa, Queenslandissa, Far North Queenslandin alueella. Joillekin jopa tuli mieleen paha ihminen ja varkaat.

Ennakkoluulojen vastakkainasetteluna voidaan nähdä seuraavat ajatukset ‘’stereotyyppisesti nuori muslimimies tai -nainen, mutta ajatus maahanmuuttajista ei ole kovin negatiivinen” vastaan ‘’maahantunkeutujat, jotka eivät hae töitä, sopeudu maan kulttuuriin ja raiskaavat naisia ja pieniä lapsia’’. Mitä tämä kertoo meidän koulustamme ja opiskelijoistamme?

Monet kertoivat, että media on antanut tällaisen mielikuvan, vaikka sitä ei haluaisi, tai että vaikka ensimmäinen ajatus käsitteestä ‘’maahanmuuttaja’’ on islaminuskoinen, ei mielikuva silti ole negatiivinen. Moni kertoo myös, että pyrkii olemaan kriittinen ympäristön mahdollisia vaikutuksia kohtaan, sekä ennakkoluuloton muita kohtaan.

Ylläolevat ympyrädiagrammit antavat pohjaa sille, millaiseksi nuoret kokevat median ja uskonnon yhteyden. Diagrammien mukaan opiskelijoiden mielestä uutiset ovat enimmäkseen islampainotteisia kuin kristinuskopainotteisia. Herää kysymys, vaikuttiko vastauksiin se, mitä vastaaja on itse halunnut lukea? Entä jos nykypäivän suomalainen nuori ei vain tajua uutisten kristinuskoisuutta, koska se on Suomessa yleisin uskonto ja siihen ollaan niin tottuneita? Kannattaisiko jatkossa alkaa kiinnittämään enemmän huomiota?

32,7% Vastaajista pitää vastamedioita luotettavina tiedonlähteinä

Oppilaille tulisi opettaa medialukutaitoa ja -kriittisyyttä siitä lähtien, kun aletaan miettimään sosiaalisen median käyttöä. Vastaajista 76 % (n=39) sanoo olevansa mediakriittinen. Ovatko mediakriittisiä he, jotka ajattelevat esimerkiksi vastamediasivusto MV-lehden olevan luotettava tiedonlähde? 

Mediakriittisyys on tärkeä taito yhä enemmän digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Media ei aina erottele selvästi pakolaista, maahanmuuttajaa ja ulkomaalaistaustaista henkilöä. Media on saattanut asettaa nuorille mielikuvan, että nämä kolme asiaa liittyisivät kaikki mahdollisesti toisiinsa tai Lähi-Idästä paenneisiin henkilöihin.

“Maahanmuuttaja on myös ihminen siinä missä me muutkin ja aivan yhtä arvokas.”

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että toivo ei ole kokonaan menetetty. Loppujen lopuksi suurin osa vastaajista olivat valveutuneita nuoria; he seuraavat uskontoa ja mediaa, ovat mediakriittisiä, tuntevat käsitteiden todelliset sisällöt ja heillä on rakentavia mielipiteitä. Joidenkin meistä olisi kuitenkin syytä alkaa käyttämään omia aivojaan ja seuraamaan mediaa aktiivisemmin.

 

Kirjoittanut: Meiju Pelto-Ääri ja Emma Puttonen