Oppilaan ennakkokäsitys ja asiantuntijan haastattelu 

Ennakkokäsitys: 

Haastattelimme tehtävää varten 5-luokalla olevaa tyttöä ja poikaa sekä kahta 7-luokkalaista poikaa. Oppilaat ovat eri kouluissa. Kysyimme oppilaita: 

1. Miten voit välttää hävikkiruuan syntymisen?
2. Mitä hyötyä siitä on, että hävikkiruokaa ei synny?
3. Miten “vanhaa” ruokaa voi käyttää hyödyksi ja välttää hävikkiruuan syntymistä?

Haastateltavista 5.-luokkalainen poika ei tiennyt käsitettä hävikkiruoka. Hän kysyi, mitä hävikki on. Biojäte oli hänelle tutumpi käsite. Sen pohjalta hän vastasi seuraavasti:

1. “Sillein, että ottaa niin paljon kun pystyy syömään. Ottaa aluksi pieniä annoksia ja sitten voi hakea lisää, jos on vielä nälkä.
2. “Ei mene turhaa ruokaa roskikseen ettei kaatopaikat täyty.”
3. “Syödään vanhaa ruokaa ettei tarvitse tehdä lisää ruokaa. Ei mene eläimiä hukkaan eikä eläimet vähene. Ei tartte tehdä lisää ruokaa ja samalla säästää ruokaa ja eläimiä.”

7.-luokkalainen tiesi käsitteen hävikkiruoka, mutta hänen vastauksensa olivat enemmän yksilönäkökulmasta.

1. “Ottamalla sen verran ruokaa mitä jaksaa syödä.”
2. “En tiiä, ei tarvi viedä roskia.”
3. “Sillein, että voisi tehdä siitä uutta ruokaa ja ei heitä roskiin vaan syö kaiken.”

5-luokkalainen tyttö ei myöskään tiennyt mitä hävikkiruoka tarkoittaa. “Onko se sellainen turha, pilalle mennyt ruoka? “ Hänen vastauksensa olivat:

1. “Ottamalla ruokaa sen verran kuin jaksaa syödä. Ei osta mitään turhaa.Esim. jos on leipää, pitää syödä ne kaikki loppuun ennen kuin aloittaa uuden.”
2. “Ei mene ruokaa hukkaan. Kaikki ainekset menee hyvään käyttöön. Ei tule roskaa niin paljon.”
3. “Esim. leipää voi syöttää hevosille.”

7-luokkalaisen pojan vastaukset olivat:

1. “Mikä on hävikkiruoka? Onko se ruokaa, joka hävitetään? Ottaa eka vähemmän ja sitten lisää jos jaksaa.” 
2. “Riittää enemmän ruokaa, ja sitä ei mene hukkaan.” 
3. “Ei heitä ruokaa pois, vaan antaa sitä muille. Säästää ruokaa seuraavalle päivälle.”

Asiantuntija: Jyväskylän kaupungin ympäristöterveyshuollon ympäristöterveystarkastaja Piia Kepanen.

1. Miten voi välttää ruokahävikin syntymisen? - Ruokahävikin synnyn ennaltaehkäisyä voidaan tehdä eri vaiheessa koko ruuantuotantoketjussa aina alkutuotannosta kuluttajan pöytään saakka. Yksittäinen kuluttaja voi vaikuttaa ruokahävikin muodostumiseen siten, että ensisijaisesti kaikki hankittavat raaka-aineet ja valmistettava ruoka käytetään lähtökohtaisesti ravinnoksi eli sitä valmistetaan tarvittava määrä. On huomattava, että ruokahävikkiä mitataan siten, että mikä osuus alunperin syömäkelpoisesta ruuasta päätyy hävikkiin. On siis tärkeää huomata, että raaka-aineiden kaikki syömäkelpoiset osat käytettäisiin syötäväksi. Ruuanvalmistusta kannattaa suunnitella etukäteen, jotta kaikki hankitut raaka-aineet todella tulisi käyttöön. Lisäksi ruokien oikeanlainen säilytys varmistaa tuotteiden säilyvyyden mahdollisimman pitkään. On hyvä tiedostaa kullekin elintarvikkeelle oikeat säilytysolosuhteet, jotta raaka-aineet tai ruuat eivät pilaannu ennen aikojaan. Ruuanvalmistuksessa kannattaa myös huomioida, että valmistaa aina helposti pilaantuvat elintarvikkeet nopeasti niiden hankkimisen jälkeen. Ylijääneet valmistetut ruuat kannattaa myös hyödyntää seuraavana päivänä esim. eväinä.

2. Mitä hyötyä siitä on, että hävikkiruokaa ei synny? - Kun hävikkiruokaa muodostuu, on ruuan tuotantoon ja valmistamiseen käytetyt luonnonvarat menneet siltä osin hukkaan ja valmistuksessa muodostuneet ympäristövaikutukset muodostuneet turhaan. Ruuantuotannolla on merkittäviä vaikutuksia mm. maankäyttöön ja vedenkulutukseen ja siinä muodostuu erilaisia päästöjä esim. vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä sekä kasvihuonekaasuja. Kun hävikkiruoan muodostumista vähennetään, myös ympäristövaikutukset vähenevät.

3.Miten “vanhaa” ruokaa voi käyttää hyödyksi ja välttää hävikkiruuan syntymistä? - Vanhaa ruokaa voidaan jakaa eteenpäin, jos sitä on jäänyt omien tarpeiden yli. Jos ruoka ei enää kelpaa ihmisravinnoksi, se voi kuitenkin kelvata eläinrehuksi ja se on ympäristövaikutusten kannalta parempi kuin hävikkiruuan päätyminen energiatuotantokäyttöön. Vanhan ruuan hyödyntämisessä tulee kuitenkin muistaaelintarviketurvallisuus; kaikki vanha ruoka ei ole automaattisesti hyödynnettävissä ravinnoksi niiden mahdollisten sisältämien taudinaiheuttajien tai mikrobien tuottamien toksiinien (myrkkyjen) vuoksi. Suomessa on nykyään ruokahävikkiterminaaleja, joissa edelleen jakaminen on koordinoidusti järjestetty kyten esim. Vantaalla.