Amerikan-siirtolaisuuden jälkeen seuraava suuri muuttoaalto aiheutui siirtoväen eli evakkojen asuttamisesta talvi- ja jatkosotien aikana ja näiden jälkeen. Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta muutti 430 000 siirtolaista, lähinnä karjalaista, jäljelle jääneeseen Suomeen. Muuttoliike jatkui vielä varsinaisen evakuoinnin jälkeenkin. Vuoteen 1949 mennessä 80 000 Vaasan läänin alueelle asutettua muutti pois. Jäljelle jäi 35 000.

Kotiseudultaan poistumaan joutuneille evakoille oman kulttuurisen identiteetin ja rakkaiden muistojen vaaliminen on ymmärrettävästi tärkeää. Vuonna 1990 Mikkeliin perustettiin Karjala-tietokantasäätiö edistämään luovutetun Karjalan väestötietoaineiston saatavuutta. Säätiön tärkein saavutus on Karjala-tietokanta, jonka avulla voi tehdä tekstihakuja niin rippi- kuin historiakirjoihin. Kuten Kirkonkirjat sukututkijan käytössä​ -otsikon alla mainittiin, tietokannan tiedot ulottuvat jopa vuoteen 1949. Avoimessa Internetissä voi tehdä hakuja sataa vuotta vanhempiin tietoihin. Mikkelin maakunta-arkistossa voi tehdä hakuja koko tietokantaan. Osa tietokannassa olevasta historiakirja-aineistosta on haettavissa myös Sukututkimusseuran Hiski-palvelussa.

Tässä osiossa selvitetään esimerkkinä suistamolaisen Arvi Näätäsen (s. 28.3.1911) esipolvia. Ajatuksena on havainnollistaa Karjala-tietokannan käyttöä yhdessä muiden tietolähteiden kanssa. Osiossa ei käsitellä Karjalan alueella yleisten ortodoksiseurakuntien aineistoja.
Kuva: Arvi Näätäsen ja Impi Johanna Paavilaisen hautakivi.