Otan selvää yhteiskunnallisista asioista lukemalla uutiset, lähinnä Helsingin sanomat. Jonkin verran myös seuraan puoli yhdeksän tai kello kymmenen uutisia teeveestä. Joihinkin yhteiskunnallisiin asioihin tulee myös perehdyttyä hieman paremmin lukemalla kirjallisuutta. Yhteiskunnallisiin asioihin perehtyminen vaihtelee paljon oman kiinnostuksen mukaan. Esimerkiksi Helsingin sanomista seuraan melko tiivisti Visio-osiota, koska sijoittaminen, talous, johtaminen ja uudet teknologiat kiinnostavat kovasti. Tarkemminkin voisin siis uutisointia seurata, ja eri lähteistä.

Toistaiseksi omat vaikuttamisen kanavat ovat melko vähäiset. Vaaleissa toki äänestän, mutta mielipide vaikuttamiseen en ole kovin innostunut. Seuraan jonkin verran uutisoinnista käytävää keskustelua, mutta en ole kokenut tarpeelliseksi kommentoida. Ajattelen, että ensin on parempi hankkia tietoa ja erilaisia näkemyksiä siitä mitä haluaa sanoa, ja taitoa esittää asia rakentavalla tavalla. Toistaiseksi olen siis nähnyt paremmaksi pitää suuni kiinni keskustelupalstoilla, mutta toisaalta kriittisellä silmällä koittanut seurata erilaisia näkemyksiä keskustelussa. Sosiaalisen median kanavia en juurikaan käytä, koska olen mieltänyt ne liian aikaa vieviksi, addiktoiviksi, vastakkain asettelua lietsoviksi, pinnallisiksi ympäristöiksi, joiden palkitsemisjärjestelmä on hyvin epäterveellinen. Ehkä omassa ajattelussa on aika paljon parantamisen varaa varsinkin, kun sosiaalinen media tuskin on mihinkään häviämässä. Toki tavoitteenani onkin löytää parempia keinoja hyödyntää sosiaalista mediaa. Jatkoa ajatellen olisi kiinnostavaa perehtyä sosiaalisen median alustoihin, joilla yhteistyö, uusista asioista innostuminen ja rakentava keskustelu olisivat enemmän läsnä arjessa.

Sosiaalisen median käyttömahdollisuuksista koulussa en osaa juurikaan kommentoida. Mutta jos vaikuttamisen kanavia mietitään, niin olisi mielenkiintoista visioida tulevaisuuden koulua enemmän ja enemmän demokraattisten periaatteitten suuntaan niin, että oppilaalla olisi merkittävä rooli kaikessa: opintosuunnitelman laatimisessa, opetuksen järjestelyissä, aikataulutuksessa. Toki niin, että vastuu kasvaa pienissä erissä iän karttuessa ala-asteelta lukioon asti.

Tällä hetkellä yhteiskunnallisessa keskustelussa pinnalla ovat mm. Kiinan ja Yhdysvaltojen johtajien kohtaaminen etäyhteydellä, valkovenäjän hybridi vaikuttaminen ja EU:n reagointi asiaan pakotepakettien kautta, yksi Suomen historian suurimmista kokaiini takavarikoinneista (11kg) ja siitä annettu tuomio,  Glasgown ilmastokokouksen lopputuloksen puinti, keskustelu palkka-avoimuudesta, sote-uudistus jne. Lisäksi tietysti koronavirus;  eilen näkökulmaa oli jo haettu siitä, että Korona-aika voi näkyä koirissakin (koiranomistajilla ollut nyt paljon etätyöaikaa, jatkossa omistajat vähemmän töissä kotona). Jos näitä teemoja lähtisi käsittelemään oppilaiden kanssa, täytyy ottaa huomioon jo läpi käyty tieto ja käsitteistö ja myös varata tarpeeksi aikaa käsitteistön ymmärtämiseen ja asiayhteyksien ymmärtämiseen. Kiinan ja Yhdysvaltojen tapaamista voisi pohjustaa maiden välisten suhteiden kehittymisellä ja nykytilanteella. Glasgown ilmastokokouksen lopputuloksesta voisi keskustella ilmastonmuutoksen käsittelyn kautta. Yksittäisistä pinnalla olevista aiheista voi keskustella oppilaiden kanssa, minkälaisia ajatuksia uutiset herättävät, mutta olisi hyvä, jos uutiset voisi liittää osaksi suurempia kokonaisuuksia ja koulussa käsiteltäviä teemoja. Lisäksi opetuksessa voisi hyödyntää erilaisia järjestöjä, poliitikkoja, yrittäjiä, asiantuntijoita jne. Esimerkiksi, jos aiheena on ilmaston muutos, niin yhtenä esimerkkinä voisi kutsua kouluun esittelijän yrityksestä, jonka tuottamilla ratkaisuilla pyritään vähentämään päästöjä ( Esim startup-yritys Magsort, joka kehittää murskainta, joka vähentää kaivospäästöjä.)

Yhteiskuntaopin tarkoitus on perehdyttää oppilas omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa ja toimia yhteiskunnassa. Yhteiskunta rakenteen ymmärtäminen luo turvallisuuden tunnetta; rikoksen tekijöitä rangaistaan sakoilla tai vankilatuomiolla, sairaana on mahdollista saada hoitoa, koulutus yleissivistää ja luo pohjaa työelämälle jne. Lisäksi yhteiskuntaopin avulla voidaan opettaa hyvin konkreettisia arkea tukevia taitoja, kuten oman talouden ymmärtämistä tai työelämässä tarvittavia taitoja. Luulisin, että yhteiskuntaopin opiskelu aloitetaan nykyään jo ala-asteella juuri siitä syystä, että oppilas ymmärtäisi oman osallisuutensa ja vaikuttamisensa mahdollisuuden, ja sen merkityksen jo mahdollisimman varhaisella iällä. Näkisin, että yhteiskuntaopin opiskelussa alakoulussa tulisi korostaa pikkuhiljaa enemmän ja enemmän opiskelijan vastuuta, ja oppilaiden mahdollisuuksia vaikuttaa ja päättää, ja myös tasavertaista keskustelua seuraamuksista. Vastuuta ja vaikuttamista voisi harjoitella myös erilaisten roolileikkien ja eläytymisen kautta, kuitenkin niin, että oppilaat saisivat harjoituksen lopuksi pohtia kokemaansa ja erilaisia rooleja, opettajan ohjaillessa keskustelua. Erilaisten vierailujen hyödyntäminen avaisi myös oppilaille silmiä millaista työelämä voisi olla.