Tunne- ja vuorovaikutustaidot

Integroiva oppimiskokonaisuus: tunteiden ja vahvuuksien tunnistaminen, ilmapiirin ja yhteishengen vahvistaminen.

kuva: pixabay.com

Tämä on oppiaineita integroivan oppimiskokonaisuuden suunnitelma. Tuntisuunnitelma käsittää 4 oppitunnin kokonaisuuden, jonka voi jakaa myös useammalle oppitunnille.  
 
Tekijät: Katariina Keränen, Seija Kohvakka ja Eveliina Hassinen

KOHDERYHMÄ: 5.- 6. luokka
SISÄLTÖ: Tunteiden ja vahvuuksien tunnistaminen, ilmapiirin ja yhteishengen vahvistaminen.

TAVOITTEET 
Terveysosaamisen tasot: käytännön taidot, itsetuntemus ja kriittinen ajattelu

  • ajattelu, kokeileminen, aistiminen, tunteminen
  • vuorovaikutus, osallisuus, yhteisöllisyys
  • toiminnallisuus, liike, aktiivisuus
  • minäpystyvyys, minäkuva, itsetunto

Perusopetuksen opetussuunnitelman tavoitteet (2014):
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet
  • L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, tunne- ja vuorovaikutustaidot

Liikunta 
  • Sosiaalinen toimintakyky T8: ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan (liikuntatilanteissa) toiset huomioon ottaen
  • T9: ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä kantamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista
Ympäristöoppi:
  • T10: tarjota oppilaalle mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimista erilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa, innostaa oppilasta ilmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä tukea oppilaan valmiuksia tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan
  •  S1 Minä ihmisenä: Harjoitellaan tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja säätelyä. 

Äidinkieli:
  • T3:ohjata oppilasta käyttämään luovuuttaan ja ilmaisemaan itseään monipuolisesti erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman avulla 

  •  T9: rohkaista oppilasta ilmaisemaan kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään ja vahvistamaan myönteistä kuvaa itsestään tekstien tuottajana


Matikka: T5: ohjata ja tukea oppilasta ongelmanratkaisutaitojen kehittämisessä 

Musiikki:
  • T3: kannustaa oppilasta keholliseen musiikin, kuvien, tarinoiden ja tunnetilojen ilmaisuun kokonaisvaltaisesti liikkuen
  •  T1: rohkaista oppilasta osallistumaan yhteismusisointiin ja rakentamaan myönteistä yhteishenkeä yhteisössään
Kuvataide: T3: innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen

Käsityö:
  • T3: opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessä käsityötuote tai -teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin
  •  T7: ohjata oppilasta arvioimaan, arvostamaan ja tarkastelemaan vuorovaikutteisesti omaa ja muiden kokonaisen käsityön prosessia.

Ensimmäinen tunti

1. tunti 75min

Tunnin toteutukseen tarvitset:
tilaa liikkumiseen, musiikkia+ kaiutin, videotykin videoiden katsomiseen, vesivärit+siveltimet+vesiasiat+ valkoista A4 paperia, kyniä, tulostettuna itsearviointipaperit ja kotitehtävämonisteet, paperille kirjoitettuna perustunteet: ilo, suru, pelko, viha, inho

Jos ei ole kaksoistuntia aikaa, voit valita, mitkä tehtävät toteutat yhden tunnin aikana.

Aloitus:

Oppilaille kerrotaan alussa, että tunnin tavoitteena on: 

  • Ryhmässä osallistuminen ja hyvän ilmapiirin luominen
  • Omien ajatusten ja itsensä ilmaisu sekä toisten kuunteleminen
  • perustunteiden nimeämistä ja tunnistamista itsessä ja toisissa. 
  • Tunteiden ilmaisu eri tavoin toimimalla 

Tavoitteet (OPS 2014): 

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet:

  • L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
  • L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, tunne- ja vuorovaikutustaidot


  • Ympäristöoppi: T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimista erilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa, innostaa oppilasta ilmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä tukea oppilaan valmiuksia tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan
  • S1 Minä ihmisenä. Tunteiden tunnistamisen, ilmaisun ja säätelyn harjoitteleminen.
  • Kuvataide: T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti ja muita tiedon tuottamisen tapoja käyttäen
  • Äidinkieli: T3 ohjata oppilasta käyttämään luovuuttaan ja ilmaisemaan itseään monipuolisesti erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman avulla 
  • Musiikki: T3 kannustaa oppilasta keholliseen musiikin, kuvien, tarinoiden ja tunnetilojen ilmaisuun kokonaisvaltaisesti liikkuen


Arviointi: Opettaja seuraa oppilaiden osallistumista ryhmän yhteiseen toimintaan ja antaa siitä kannustavaa sanallista palautetta tunnin aikana. Opettaja havainnoi miten oppilas kuuntelee toisten ajatuksia ja kertoo omista ajatuksistaan toisille ja antaa siitä kannustavaa sanallista palautetta. Opettaja dokumentoi oppilaiden kirjallisen kotitehtävän ja itsearvioinnin.


Tervehtimisharjoitus: Koko ryhmä yhdessä. Musiikin soidessa kävelet luokassa ja musiikin pysähtyessä myös sinä pysähdyt, tervehdit vastaantulijaa: katsot silmiin ja kättelet/nyökkäät

—> mennään piiriin, jossa sanotaan oma nimi osoittaen kädellä toista oppilasta, hän sanoo oman nimensä ja osoittaa jotakin muuta

—> mennään eteenpäin niin, että sanotaan toisen nimi ja osoitetaan häntä

—> halutessa voidaan edetä niin, että mennään kahteen piiriin ja jos nimeä miettii liian kauan tai sanoo väärän nimen, pitää mennä toiseen piiriin

Eriyttäminen: ryhmä voidaan jakaa pienempiin porukoihin ja ottaa eri variaatioita sen mukaan miten harjoitus sujuu ja oppilaat innostuvat. 


Video ilmapiiristä:

Katsotaan seuraava video: aloita katsominen 1min. kohdalta:

https://koululainen.fi/reilu-luokka/voittajat2017-t1/


Mikä tekee ilmapiiristä tuollaisen? Mitä on tehty, että tavoitteeseen on päästy?

(Lähteenä Ilmapiirikeskusteluun voi käyttää: 6. Luokan Ylllin kirja pisara: fyysinen ja sosiaalinen ympäristö) 

Keskustellaan, mikä vaikuttaa tietynlaiseen ilmapiiriin ja miten siihen voi vaikuttaa, 

Eriyttäminen: oppilaat voidaan jakaa pieniin ryhmiin ja kirjoittaa ajatuksia ylös. Halutessaan oppilas voi miettiä myös yksin ja kirjoittaa asioita ylös.


Videot tunteista:

Reima Räiske: Ärsyttävät kaverit

https://areena.yle.fi/1-4406407

Pesäpuu tykkää, ei tykkää- video

https://youtu.be/hBmszWALz1M

Keskustelua vidoista:
Mitä tunteita videoissa näkyy?

Kirjoitetaan tunteita ylös 

Eriyttäminen: oppilaat voidaan jakaa pieniin ryhmiin ja kirjoittaa ajatuksia ylös. Halutessaan oppilas voi miettiä myös yksin ja kirjoittaa asioita ylös.

Lopuksi keskustellaan siitä, mitkä ovat perustunteet (iloinen, surullinen, inho, pelko, viha)

Toiminnallinen tehtävä: 

Tehdään luokasta tila, jossa voi liikkua vapaasti ja musiikki soi taustalla. Oppilaat ilmaisevat kehon liikkeitä ja ilmeitä liittyen perustunteisiin.

  • Miten iloinen ihminen liikkuu? 
  • Jos ihminen on surullinen, miltä hänen kehonsa näyttää (esim. ryhti huononee ja hartiat valuvat alas). 
  • Miten vihainen liikkuu/näyttää
  • Miten pelokas liikkuu/näyttää
  • Miltä ihmisen keho näyttää kun hän kokee jotain inhottavaa esim. koirankakkaa kengänpohjassa

Eriyttäminen: jako viiteen ja jokaiselle numerolle yksi tunne. Kaikki ryhmät liikkuvat samaan aikaan oman tunteensa mukaan, sen jälkeen jokainen tunneryhmä sopii jonkun yhteisen tavan liikkua ja jokainen ryhmä liikkuu vuorollaan. 


Tunnemaalaus: 

Maalataan vesiväreillä värejä eri papereille: Mitä värejä näet, kun ajattelet tätä perustunnetta? (ilo, suru, viha, pelko, inho)

Kootaan väreistä tunnekollaasi seinälle. Jokainen oppilas käy laittamassa oman maalauksen tunteen otsikon alle esim. Iloinen maalaus--> iloinen otsikon alle jne. 

Loppurentoutuminen:

Oppilaat ottavat itselle mieluisan asennon ja sulkevat silmänsä. Taustalla musiikki Yrima: Kiss the rain. Oppilaat rentouttavat kehon ja keskittyvät hengitykseen. Jokainen miettii itselleen mieluisan paikan tai asian, joka tuottaa hyvää oloa. Samalla jokainen tekee jonkin keholliseen ankkurin esim. Painaa käden peukalon ja etusormen yhteen. Myöhemmin oppilaat voivat palata tähän hyvää oloa tuottavaan ankkuriin, kun kokevat sen tarpeelliseksi.

Kotitehtävänä Kirjoitus- ja pohdintatehtävä: Minä olen minä! 

Jokainen luokassa saa kotitehtäväksi Synkeän Louhoksen kivikko-tehtävän, millainen on ihmisenä. Erityisen tärkeää on löytää jokaiselle tunnekokemukselle selitys. Miksi olen iloinen, tai mikä minut saa vihaiseksi?

Oppilaat jatkavat lauseita tehtävään:

Tulen iloiseksi, kun….

Olen surullinen, koska…

Inhoan…

Joskus minua pelottaa, kun…

Vihastun, jos... 
 
Tehtäväpaperin voi tulostaa alla olevasta Synkeän Louhoksen materiaalilinkistä: 

https://www.lastenkulttuuri.fi/wp-content/uploads/2016/02/kivikko1.pdf

Eriyttäminen: voi ottaa kuvia asioista, joista tulee iloiseksi, surulliseksi tai voi haastatella jotain perheenjäsentä ensin ja sitten vastata itse


Tunnin päätteeksi oppilaat tekevät itsearvioinnin
itsearviointi: Ensimmäisen tunnin itsearviointi.pdf

Toinen tunti


2. tunti 75 min

Tunnin toteutukseen tarvitset: videotykin videoiden katselemista varten, Huomaa hyvä-kortit, tuolin valtaistuimeksi, i padit kuvaamista varten, A4 -paperia vahvuuskäden piirtämistä varten, kyniä, erivärisiä puuvillalankoja, virkkuukoukut

Aloitus: Oppilaille kerrotaan, että tunnin tavoitteena on 

 

  • oppia tunnistamaan omia ja toisten vahvuuksia
  • itsetunnon vahvistuminen
  • oppia ilmaisemaan itseään ja omia ajatuksiaan sekä kuuntelemaan muita
  • oppia ryhmätyöskentelytaitoja
  • käsin tekeminen yhdessä toisten kanssa

 


Tavoitteet (OPS 2014): 
  • Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet
 L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
 L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot, tunne- ja vuorovaikutustaidot

  • Ympäristöoppi T10: tarjota oppilaalle mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimista erilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa, innostaa oppilasta ilmaisemaan itseään ja kuuntelemaan muita sekä tukea oppilaan valmiuksia tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteitaan

  • Äidinkieli T3: ohjata oppilasta käyttämään luovuuttaan ja ilmaisemaan itseään monipuolisesti erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman avulla

  • Äidinkieli T9: rohkaista oppilasta ilmaisemaan kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielipiteitään ja vahvistamaan myönteistä kuvaa itsestään tekstien tuottajana

  • Käsityö T3: opastaa oppilasta suunnittelemaan ja valmistamaan yksin tai yhdessä käsityötuote tai -teos luottaen omiin esteettisiin ja teknisiin ratkaisuihin

Arviointi:

Oppilaat tekevät tunnin lopuksi itsearvioinnintoisen tunnin itsearviointi.pdf

Opettaja arvioi:

  • Tunnistavatko lapset omia ja toisten vahvuuksia?
  • Kertovatko oppilaat omia ajatuksiaan ryhmässä?
  • Miten hyvin oppilaat kuuntelevat toisia?
  • Ymmärtävätkö oppilaat, millaisia taitoja ryhmätyö vaatii?
  • Miten oppilaat osallistuvat käsityön tekemiseen? Miten virkkaaminen onnistuu?

Opettaja antaa oppilaille jatkuvaa kannustavaa ja ohjaavaa palautetta työskentelyn aikana.

Tunnin kulku:

Kotitehtävän purku

Tunnin aluksi oppilaat kertovat pienissä ryhmissä toisilleen, mitä he ovat kirjoittaneet kotona tunteista ja kirjoittavat niistä koosteen yhteiselle paperille/post it- lapuille. Ryhmät tekevät still-kuvan valitsemastaan tunteesta.

Lopuksi kaikkien ryhmien laput kootaan yhteiselle alustalle. 

Katsotaan video: Minä olen hyvä 

https://neuvokasperhe.fi/materiaalit/minä-olen-hyvä-video



Huomaa hyvä-kortit:

Käydään läpi vahvuuksia Huomaa hyvä- korttien avulla. Mitä kukin vahvuus tarkoittaa ja miten se näkyy?

Jotta yhteistyö onnistuisi, mitä vahvuuksia siinä tarvitaan?

Pohditaan yhdessä ja kirjataan ylös.

Valtaistuin:

Oppilaat istuvat ”valtaistuimelle” vuorotellen ja toiset oppilaat kertovat hänelle hänen vahvuuksiaan. Ne kirjoitetaan ylös, niin, että kaikki näkevät ne taululta tai valkokankaalta. Valtaistuimella istujasta otetaan kuva. Jokainen saa tulostetun kuvan itsestään ja vahvuuksistaan. Kuvat laitetaan seinille ja ihastellaan. 

Eriyttäminen: Opettaja auttaa tunnistamaan vahvuuksia, jos se on vaikeaa. Otetun kuvan voi halutessaan ottaa itselleen, sitä ei tarvitse laittaa seinälle

Vahvuuskäsi:

Oppilaat piirtävät oman käden itse valitsemalleen väripaperille. Piirtämisessä käytetään parin apua. 

Jokaisen sormen kohdalle oppilas kirjoittaa jonkin vahvuuden. Jokaisen sormen viereen kirjoitetaan, miten kukin vahvuus näkyy oppilaassa. Ranteeseen voi kirjoittaa taitoja/vahvuuksia, joissa vielä haluaisi kehittyä.

Eriyttäminen: Jos vahvuuksia on vaikea löytää itsestä, voi käyttää apuna edellisessä harjoituksessa itsestä kerrottuja vahvuuksia. Opettaja toimii apuna, jos tehtävä on haastava. 

Kirjoitus -ja pohdintatehtävä: 

Ryhmätyöt ovat koulussa ja elämässä yleensäkin tärkeitä. Kukaan ei voi tehdä yksin kaikkea. Mitä pitää ottaa huomioon, kun tehdään ryhmätöitä? Kirjoittakaa pohdintoja ylös paperille.

Joku oppilaista voi toimia kirjurina, ja muut voivat vuorollaan sanoa yhden asian. Listan nimi voi olla “Tiimipelaajan muistilista”. Laittakaa valmis lista luokan seinälle, jotta kaikki näkevät sen.

Katso lisää: http://www.koulukino.fi/inside-out-mielen-sopukoissa/tehtavia-3-6-luokille

Vahvuusranneke:

Virkataan vahvuusranneke ketjusilmukoilla puuvillalangasta joko virkkuukoukulla tai sormivirkkauksella. Jokainen valitsee värit, jotka kuvaavat omia vahvuuksia. Valmiit rannekkeet jaetaan oppilaille viimeisen tunnin lopulla.

Eriyttäminen: rannekkeen voi virkata joko virkkuukoukulla tai sormivirkkauksella.


 

3. ja 4. tunti: Pakohuone


32CC076F-B3C3-406E-A2FB-5F19AD6536ED.jpeg

Tuntien toteutukseen tarvitset:
Lyhyesti kirjoitetut tavoitteet ja ohjeet taululle tai valkokankaalle
Tulostetut ja leikatut ryhmien arviointilaput
Isot ryhmämerkit työskentelypaikan merkkaamiseen sekä kirjekuorien merkiksi
Tehtäväpaperit (tulosteet alla) ja kynät + kumit
Avainlukko
4 numeron koodilukkko
Salkku tai laukku, johon koodilukko laitetaan
4 kirjekuorta, joihin laitetaan laskutehtävä kullekin ryhmälle
Tussi, jolla koodin numerot kirjoitetaan taululle tai paperille
Tulostetut itsearviointilomakkeet (ohjeissa viimeisenä)
iPad työskentelyn kuvaamiseen

Tavoitteena on käyttää vahvuuksiaan, tehdä yhteistyötä ja siten osaltaan luoda hyvää ilmapiiriä ja me-henkeä. Oppilaat selvittävät keskustellen ratkaisuja tilanteisiin, pohtivat vahvuuksiaan sekä hyvän ilmapiirin rakennusaineita. 

Markku Kanerva 6.12. :” Onnistumisen edellytys on ilmapiiri: sitoutuminen, että kaikki tekee töitä tavoitteen eteen.”Amanda Kotaja (ratapyöräkelaaja) 6.12.: “Kannustetaan toisiamme.”


TAVOITTEET

PÄÄTAVOITTEET
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet

  •  L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Oppilaita kannustetaan ottamaan vastuuta oppimisympäristön ilmapiiristä. Yhteisessä työskentelyssä oppilaat saavat mahdollisuuden kehittää tunne- ja sosiaalisia taitojaan. (OPS 2014, 156.)
  •  L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys. Oppilaat harjoittelevat ryhmässä toimimista, harjoittelevat vastavuoroisuutta ja neuvottelutaitoja saavuttaakseen yhteisen tavoitteensa. Oppilaita rohkaistaaan tunnistamaan vahvuuksiaan. (OPS 2014 157.) 

  • L7 Osallistuminen, vaikuttaminen (ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen). Oppilaat harjoittelevat yhteistyötä ja ratkaisujen etsimistä. 

Ympäristöoppi
  • T10 Ryhmässä toimiminen. Vuorovaikutustilanteissa toimiminen, itseilmaisu, toisten kuunteleminen. (OPS 2014, 240.)
  • S2 Arjen tilanteissa ja yhteisöissä toimiminen. Pohditaan erilaisten vuorovaikutustilanteiden merkitystä hyvinvoinnille. (OPS 2014, 241.)
Liikunta
Psyykkinen toimintakyky
  • T 11 myönteisten kokemusten saaminen itsestä ja yhteisöllisyydestä (OPS 2014, 274.)
Sosiaalinen toimintakyky
  • T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan toiset huomioon ottaen
  • T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä kantamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista. (OPS 2014, 274.)

    SIVUTAVOITTEET
Matematiikka
Työskentelyn taidot
  • T2 yhteyksien havaitseminen opittujen asioiden välillä
  • T5 ongelmanratkaisutaitojen kehittäminen oppilaita motivoivien tehtävien avulla (OPS 2014, 236.)

ARVIOINTI
Opettaja antaa oppilaille kannustavaa ja rohkaisevaa palautetta tavoitteiden näkökulmasta työskentelyn aikana ja sen jälkeen. Lisäksi oppilaat tekevät itsearvioinnin pakohuoneen selvittämisen ja loppukeskustelujen jälkeen. 

ETENEMINEN
Aikataulu
  • Aloitus ja ryhmiin jakaminen 15 min.
  • Työskentely ryhmissä 45 min.
  • Loppukeskustelu ja itsearviointi 30 min. 

Aloitus ja ryhmiin jakaminen
Kerrotaan oppilaille tavoitteet. Oppilaiden tehtävänä on:
  • päästää kolme oppilasta vapaaksi pimeästä lukollisesta huoneesta
  • tehdä yhteistyötä
  • tunnistaa vahvuuksia
  • käyttää ongelmanratkaisutaitoja. 

Oppilaat arvotaan kolmeen ryhmään (ympyrä, kolmio, neliö)
Tulostettavat ryhmä-merkit.pdf

Jokaisesta ryhmästä valitaan yhdessä sopien yksi, joka menee lukkojen taakse selvittämään omia tehtäviä (yhteensä 3 menee). Tästä tulee neljäs (aurinko) ryhmä.
Ope saattaa oppilaat pimeään lukolliseen tilaan ja antaa oppilaille tehtäväksi etsiä taskulamppu ja tehdä siellä olevat 3 tehtävää. Ope laittaa häkkiin avainlukon sekä laittaa avaimen salkkuun & sekoittaa lukon 4- numeroisen koodin. Myös luokassa jokaisella ryhmällä on 3 tehtävää. 

Työskentely ryhmissä 
Pakohuoneen ohjeet ja tehtävät.pdf

Tehtävän 2 vahvuuskortit: https://www.lastenkulttuuri.fi/wp-content/uploads/2016/02/valtaistuinsali2013.pdf

Kun opettaja on hyväksynyt kunkin vastauksen, hän pyytää oppilaita etsimään luokasta oman ryhmän merkillä varustetun kirjekuoren. Se sisältää laskutehtävän. Tehtävän ratkaisu on osa koodia. Kukin ryhmä merkitsee oman numeronsa taululle. Myös lukollisessa tilassa on piilossa laskutehtävä, joka täytyy ratkaista. Luokassa olijoiden on tehtävä yhteistyötä lukollisessa tilassa olevien kanssa ja selvitettävä, ovatko he ratkaisseet koodin. Oman ryhmän tehtyä tehtävät he saavat auttaa muita ryhmiä. 

Kaikkien ryhmien on suoritettava tehtävät.

Kun salkussa oleva 4 numeron koodilukko on aukaistu, oppilaat etsivät salkusta avaimen.
Avaimella lukko aukeaa ja ryhmä pääsee pois huoneesta. 
Salkusta löytyy onnittelut ja ohje palata omaan ryhmään. 

Loppukeskustelu 
Lopuksi ryhmät kertovat muille, mitä ilmapiirin rakennusaineita he olivat kirjoittaneet palapelin paloihin. Palapelin paloista kootaan koko luokan yhteinen ilmapiiri- palapeli:)
Oppilaat pohtivat, mitä rakennusaineita sekä vahvuuksia ja taitoja käyttivät tehtävässä.

Eriyttäminen
Opettaja auttaa tarvittaessa oppilaita vahvuuksien tunnistamisessa. Oppilaat voivat käyttää apuna myös edellisillä tunneilla kuulemiaan vahvuuksia itsestään. Opettaja käyttää oppilastuntemustaan arvioidessaan, voiko tiettyjä oppilaita päästää pimeään tilaan ja tarvitsevatko he erityistä apua (esim. valojen sytyttäminen heti toiminnan aluksi.) Loppukeskustelun sijaan oppilaille voi antaa mahdollisuuden pohtia ja kirjoittaa ylös yksin vahvuuksia, joita käytti tehtävissä. Opettaja voi koota nämä vastaukset muiden vastausten yhteyteen.  

Itsearviointi
Tunnin lopulla oppilaat tekevät itsearvioinnin ja saavat itselleen edellisillä tunneilla tekemänsä vahvuusrannekkeen. 
Itsearviointi, Pakohuone .pdf