Esseen arviointi. Paljonko antaisit pisteitä seuraavista vastauksista?

Tehtävä: Suomessa hallitukset ovat 1970-luvun lopulta lähtien olleet enemmistöhallituksia, kun taas esimerkiksi Ruotsissa on tänä aikana toiminut myös vähemmistöhallituksia. Suomessakin on viime aikoina pohdittu vähemmistöhallituksen muodostamista varteenotettavana vaihtoehtona.

Selitä enemmistö- ja vähemmistöhallituksen ero ja analysoi, mitä vahvuuksia ja heikkouksia näillä kahdella eri hallitustyypillä on.

Vastaus 1: 

Hallituksen muodostaminen edustuksellisessa demokratiassa on tärkeä osa lainsäädännöllistä prosessia. Suomessa hallitukselle kuuluu yhdessä tasavallan presidentin kanssa toimeenpanovalta, samoin kun eduskunnalle kuuluu lainsäädäntövalta. Suomessa hallitus muodostetaan vaalien jälkeen kun eduskunta on valinnut hallitustunnustelijan. Tunnustelija valitaan yleensä siitä puolueesta joka on voittanut vaalit ja siten saanut eniten paikkoja eduskuntaan. Hallitustunnustelut aloitetaan keskustelemalla jokaisen muun puolueen kanssa mahdollisesta hallitusyhteistyöstä, ja puolueilta kysytään kynnyskysymykset eli mitkä ovat vaatimukset yhteiselle työskentelylle. Suomessa yhteistyötä usein tekevät esimerkiksi SDP ja Vasemmistoliitto, sillä puolueet jakavat yhteisiä arvoja ja vasemmistolaisen talouspolitiikan. Yhteistyötä harvoin tekevät Kansallinen Kokoomus ja Vasemmistoliitto, sillä puolueiden arvot ja varsinkin talouspolitiikka eriävät toisistaan merkittävästi.

Suomessa hallituksena toimii usein enemmistöhallitus, jolloin hallituksessa on mukana yli puolet kansanedustajista. Enemmistöhallituksiin otetaan yleensä mukaan hieman yli 100 kansanedustajaa, jotta lakiesitykset voivat mennä läpi vaikka poissaolijoita olisikin muutama. Ruotsissa toimii vähemmistöhallitus, joka tarkoittaa hallituksen kansanedustajien määrän olevan alle puolet koko parlamentista. Vähemmistöhallitukseen valitaan Ruotsissa yleensä saman arvopohjan omaavia puolueita, jotta lakiesitykset ovat hallitusta yhdistäviä. Poikkeuksia tähän on nähty viime vuosikymmenenä, kun Ruotsin puolueet ovat jyrkemmin eri mieltä keskenään mm. arvoista.

Hallituspuolueet joutuvat keskenään sopimaan hallitusohjelmasta ja tekemään kompromisseja. Etuna enemmistöhallituksessa on lakiesitysten todennäköisempi hyväksyntä parlamentissä. Enemmistöhallituksesta on hyötyä hallitusohjelman rakentamisen aikana, kun puolueet joutuvat suurempana ryhmänä muovaamaan suunnitelmiaan. Tällöin lakiesitykset eivät edusta vain yhden puolueen kantaa vaan laajemman ihmismäärän mielipiteitä ja siten äänestäjien.

Vähemmistöhallitus on myös todistetusti toimiva hallitusmuoto. Hallituspuolueen tai -puolueiden tekemät lakiesitykset eivät vaadi laajaa määrää kannatusta usean puolueen sisällä, vaan he voivat tehdä yhteistyötä usean eri puolueen kanssa. Suppeampi määrä hallituksessa olevia kansanedustajia siis antaa enemmän vapautta neuvotella oppositiopuolueiden kanssa. Suomessa vähemmistöhallitusta voisi todennäköisesti sujuvasti johtaa Keskusta, sillä he voisivat tehdä yhteistyötä sekä konservatiivisten Perussuomalaisten että liberaalien Vihreän liiton kanssa. Vähemmistöhallitus antaa enemmän mahdollisuuksia ajaa yhden puolueen tavoitteita, sillä todennäköisesti aina jokin muu puolue on samaa mieltä käsiteltävästä aiheesta.

Enemmistöhallituksissa kaikki ei ole ruusuilla tanssimista. Opposition tehtävä on esittää vastakkaisia mielipiteitä, jotta koko kansa saisi äänensä esiin. Mutta enemmistöhallituksen ansiosta on mahdollista että hallitus ajaa halutessaan lakiesityksensä onnistuneesti läpi, vaikka siinä olisi puutteita. Oppositio ei voi tehdä asialle mitään. Tarpeellisilla perusteilla voi oppositio esittää välikysymyksen yrittääkseen kaataa hallituksen, mutta se harvoin onnistuu enemmistön takia. Välikysymyksen onnistuessa hallituksen on pyydettävä eroa, sillä se ei enää nauti eduskunnan luottamusta.

Vähemmistöhallituksessa hallituksella on nimensäkin mukaisesti vähemmän kansanedustajia parlamentissä. Se vaikeuttaa huomattavasti lakiesitysten hyväksyntää. Jos riittävän moni puolue on eri mieltä muutoksesta tai lakiesityksestä, niin hallitus ei onnistu tavoitteessaan vaikka se olisi kampanjoinut laajasti tällä ideologialla. Hallituksen kaataminen on myös paljon helpompaa, sillä välikysymyksen noustessa on varmaa opposition omaavan enemmän edustajia puolellaan. Hallituksen pitää siis suostutella jokin muu puolue tai useampi äänestämään hallituksen kaatamista vastaan.

Molemmat hallitusmuodot ovat toimivia ja kumpikaan ei ole oikea eikä väärä. Suomessa on pitkään käytetty hallitusmuotona enemmistöhallitusta, mutta se ei estä mahdollisuutta tulevasta vähemmistöhallituksesta. Vuonna 2023 mediassa spekuloitiin mahdollisuutta vähemmistöhallituksesta, sillä vaalien voittaja Kokoomus ei melkein saanut tarpeeksi edustajia enemmistöhallitukseen. Tämä johtui pakonomaisesta valinnasta ottaa joko vasemmistolainen SDP tai äärioikea kansalliskonservatiivinen Perussuomalaiset mukaan hallitukseen. Lopulta hallitustunnustelija Orpo sai suostuteltua Ruotsalaisen Kansanpuolueen mukaan hallitusyhteistyöhön Perussuomalaisten kanssa, vaikka he olivat aiemmin asettaneet PS:n kynnyskysymykseksi olla lähtemättä mukaan.

Vastaus 2: 

Edustuksellisessa demokratiassa kootaan eduskunta, joka päättää maata koskevista asioista. Eduskuntaan muodosteen hallitus, jota hallitustunnustelija alkaa kokoamaan. Hallitustunnustelijana toimii yleensä voittaneen eli eniten edustajia eduskuntaan saaneen puolueen puheenjohtaja. Jos suurin puolue epäonnistuu hallituksen luomisessa, voi hallitustunnustelijan rooli siirtyä eteenpäin seuraavaksi suurimpaan puolueeseen. Hallitustunnustelija muodostaa käytyjen keskustelujen ja neuvotteluiden avulla hallituksen. Hallituksen kokoaminen on kompromissien tekemistä, sillä mikään puolue ei voi saada kaikkia mielipiteitään läpi jos haluaa muita puolueita mukaan yhteiseen hallitukseen. Hallitustunnustelijan tavoitteena on koota hallitus, joka ajaa vahviten oman puolueen etua.

Enemmistöhallituksessa on nimensä mukaisesti hallitus, jossa on enemmistö eduskunnan edustajista. Enemmistöhallituksen edustajien määrä on siis vähintään yli puolet eduskunnasta. Suomen kohdalla enemmistöhallitukseen tarvitaan vähintään 101 edustajaa. Vähemmistöhallituksessa taas sen sijaan on alle puolet eduskunnan edustajista. Hallituksessa on yleisesti ottaen monta puoluetta. Tilanne jossa yksi puolue saisi niin merkittävän määrän edustajia eduskuntaan, ettei hallitukseen tarvisi ottaa muita on melkeimpä mahdoton. Enemmistö- ja vähemmistöhallitukset ovat siis puolueiden ja mahdollisesti sitoutumattomien eduskuntaryhmien muodostamia joukkoja, jotka ovat vastuussa päätöksen teossa.

Enemmistöhallituksen vahvuudet löytyvät siitä, että hallituksella on puolellaan enemmistö. Hallituksen on helpompi saada sen ajamat kannat äänestyksissä läpi. Lakimuutoksille ja ehdotuksille löytyy siis vähemmän vastustusta kun enemmistö äänestää niiden puolesta. On mahdollista, että hallituksella ei ole aina yhteistä linjaa asioista, mutta hallitustunnustelijan tehtävänä on sopia ennen hallituksen muodostamista tärkeimmistä puolista ja kannoista. Hallituksen on nautittava eduskunnan luottamuksesta ja enemmistöhallituksen kohdalla eduskunnan luottamuksen muodostaminen vaatii vähemmän kikkailua ja on helpompaa.

Vähemmistöhallituksen huonoin puoli on, että sen ajamat asiat on hankalampi saada läpi ellei tukea löydetä myös oppositiosta eli hallituksen ulkopuolisesta eduskunnan osasta. Oppositiossa istuvat ne, jotka eivät ole hallitusneuvotteluissa päätyneet hallitukseen. Vähemmistöhallituksella on suurempi riski kaatua, sillä sen on vaikeampaa saada eduskunnan luottamus puolelleen eli yli puolet äänistä luottamusäänestyksessä. Suomessa vähemmistöhallituksen muodostamista on pidetty suurena riskinä ja on jo pitkään tavoiteltu enemmistöhallitusta. Tehtävänanto mainitsee, että suomessa 1970-luvusta lähtien on ollut ainoastaan enemmistöhallitusia ja se viestii vahvasti suomalaisesta tavasta arvostaa vakaampaa hallitustapaa eli enemmistöhallitusta.

Hallituksen muodostaminen on yleensä helpompaa vähemmistöhallitukselle, sillä vähemmistön muodostamiseen tarvitaan yleensä vähemmän osapuolia ja sen johdosta on tehtävä vähemmän kompromisseja. Perimmäisesti osapuolien määrä koostuu kuitenkin yhteistyötä tekevien puolueiden edustajien määristä. Vähemmistöhallituksen muodostaminen voi tuntua hallitustunnustelijalle ehdottomalta, jos muut vaihtoehdot eli pakolliset kompromissit johtaisivat niin merkittäviin myönnytyksiin, ettei puolue halua lähteä niihin mukaan. Toki hallituksen muodostamisesssa merkittävää on se, että minkä kokoiset puoleet hallitusta muodostavat ja kuinka samanmieliset puolueet on kyseessä. Suurien puolueiden on käytävä muodostaessaan hallituksen vähemmän keskusteluja eri osapuolien kanssa eli eri mielipiteitä omaavia puoleita on vähemmän mukana neuvotteluissa. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää lähteä muodostamaan hallitusta vain suurien puolueiden kanssa, sillä jos mielipiteet eroavat vahvasti on toisella isolla puolueella paljon valtaa vaikuttaa neuvotteluissa. Vaikutusvalta neuvotteluihin tulee siitä, että ilman suuren puolueen osallisuutta enemmistön muodostaminen on hyvin vaikeaa. Lopulta merkittävintä on se minkälaisia kompromisseja hallitusneuvottelija, joutuu tekemään eri kokoisten hallituksen luomista varten.