Koulun toimenpiteet
Koulun toimenpiteet
YLEISTÄ
Opetuksen lähtökohta on tarjota hyvää perusopetusta. Painopiste on opetussuunnitelmassa ja sen huomioiminen koulun toimintakulttuurissa. Tärkeää on myönteinen sekä kannustava oppimisilmapiiri. Tätä tukee oppilaitten osallistaminen opetuksen suunnittelussa. Kasvatuskeskustelut ovat ensisijainen kurinpitomenettely.
Kasvatus- ja opetustyötä tehdään koulussa yhdessä toisten kanssa sekä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa. Tavoitteena on, että opitaan elämään yhdessä toisten kanssa toisia kunnioittaen. Koulumme arvojen ja toiminnan ohjenuorana on: Yhdessä elämään – jokainen ihminen on tärkeä!
Koko koulun toimintaa suunnataan enemmän yhdessä suunnitteluun ja oppimiseen erilaisissa tiimeissä ja kokoonpanoissa, huomioiden myös työparityöskentely. Jokainen osallistuu ja tekee parhaansa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Kodin ja koulun yhteistyö on tärkeää yhteisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Oppilaskuntatoimintaa sekä kummioppilastoimintaa kehitetään, jotta saadaan paremmin oppilaita kuultua, huomioitua ja osallistettua (toteutetaan koronatilanne huomioiden). Vanhempainyhdistystoiminta pyritään pitämään aktiivisena.
ARVIOINTI
Arvioinnin tulee perustua jatkuvaan näyttöön. Sen on oltava monipuolista, yhtenäistä sekä tasapuolista kaikille oppilaille. Perusteet arvioinnille tulee selvittää oppilaille, jotta he ovat tietoisia millä perusteella suorituksia arvioidaan. Arvioinnilla tuetaan tavoitteiden toteutumista ja huoltajalle se antaa tietoa oppilaan edistymisestä opinnoissa. Arviointi auttaa huoltajaa tukemaan oppilasta opinnoissa, sekä kasvussa ja kehityksessä. Vanhemmat ovat mukana oppimiskeskustelussa, jossa mm. oppilaan asettamien tavoitteiden toteutumista arvioidaan.
Opetusjakson alussa käydään oppilaiden kanssa läpi tavoitteet ja sisällöt sekä arviointitavat huomioiden oppilaiden ikäkausi ja oppiaine. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä:
Arvioinnin tulee perustua jatkuvaan näyttöön. Sen on oltava monipuolista, yhtenäistä sekä tasapuolista kaikille oppilaille. Perusteet arvioinnille tulee selvittää oppilaille, jotta he ovat tietoisia millä perusteella suorituksia arvioidaan. Arvioinnilla tuetaan tavoitteiden toteutumista ja huoltajalle se antaa tietoa oppilaan edistymisestä opinnoissa. Arviointi auttaa huoltajaa tukemaan oppilasta opinnoissa, sekä kasvussa ja kehityksessä. Vanhemmat ovat mukana oppimiskeskustelussa, jossa mm. oppilaan asettamien tavoitteiden toteutumista arvioidaan.
Opetusjakson alussa käydään oppilaiden kanssa läpi tavoitteet ja sisällöt sekä arviointitavat huomioiden oppilaiden ikäkausi ja oppiaine. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä:
- näytöt
- tiedonhaku eri menetelmin
- jatkuva näyttö
- yksilö- tai ryhmätöiden tuotokset
- työskentelytaidot
- suulliset kokeet
- kirjalliset kokeet
Formatiivinen arviointi
Formatiivinen arviointi on jatkuvaa vuorovaikutusta: havainnointia, käsitteellistämistä, ohjaamista ja oppimisen sanallistamista. Tavoitteena on realistisen palautteen antaminen kannustavasti sekä oppilaan itsetunnon kehittäminen. Kolmen k:n sääntö; kuuntele - keskustele - katsele. Ollaan läsnä oppilaalle. Annetaan välitöntä palautetta.
Itsearviointi
Formatiivinen arviointi on jatkuvaa vuorovaikutusta: havainnointia, käsitteellistämistä, ohjaamista ja oppimisen sanallistamista. Tavoitteena on realistisen palautteen antaminen kannustavasti sekä oppilaan itsetunnon kehittäminen. Kolmen k:n sääntö; kuuntele - keskustele - katsele. Ollaan läsnä oppilaalle. Annetaan välitöntä palautetta.
Itsearviointi
Oppilaan pitää olla selvillä omista tavoitteistaan, jotta hän voi arvioida oppimistaan. Tavoitteita asetetaan myös kirjallisesti opettajan ohjaamana. Itsearviointimuoto tulee suhteuttaa oppilaan ikä- ja kehitystasoon (muutakin kuin sanallista arviointia, pienille hymynaamat ym.). Oppilaan tulee käydä itsearviointia läpi myös huoltajien kanssa. Koululla voi olla valmiina luokkien käyttöön erilaisia itsearviointivälineitä (sähköiset ja paperiversiot). Itsearvioinnin tulee olla jatkuvaa (muutakin kuin oppimiskeskusteluun liittyvää). Oppilaat voidaan osallistaa itsearvioinnin suunnittelussa. Jokainen opettaja toteuttaa oppilaiden itsearviointia omassa opetuksessaan valitsemallaan tavalla.
Jatkuva palaute
Arvioinnin tulee olla omaa oppimista reflektoivaa. Arvioinnin on oltava rohkaisevaa ja kannustavaa. Arvioinnin tavoite on luoda oppilaalle käsitys itsestä oppijana. Arviointi on väline luottamuksen syntymiseen arvioijien välillä (opettaja-oppilas, joskus oppilas-oppilas). Arviointi on vuorovaikutteista.
- Oppiainekohtainen jatkuva arviointi
- Käyttäytymiseen liittyvä jatkuva arviointi
Vertaisarviointi
Vertaisarviointi on toteutettava niin, että oppilaat eivät loukkaa toisiaan ja opettajan on ohjattava palautteen antoa. Vertaisarvioinnissa tehdään esim. kysymyksiä ja kehitysehdotuksia arvioitavasta työstä ja annetaan rakentavaa palautetta. Oppilaat voivat arvioida, mitä hyvää on toisen oppilaan työssä tai miten ennalta sovitut tavoitteet ovat arvioitavassa työssä täyttyneet.
Vertaisarviointia voi käyttää myös oppimisprosessin aikana. Vertaisarvioinnin tarkoituksena on auttaa oppilasta tiedostamaan omat vahvuutensa ja se, mitä hänen tulisi kehittää. On tärkeää myös ehdottaa, miten hän voi parantaa suoritustaan.
Oppilaat antavat vertaisarviointia toisilleen myös työskentelytaidoista ja käyttäytymisestä.
Lukukausi- ja lukuvuosiarviointi
Syyslukukauden arviointi suoritetaan 1.-6. luokilla oppimiskeskusteluina.
Lukuvuositodistus annetaan 1.-2. luokilla sanallisesti ja 3.-6. luokilla numeroarvioinnilla.
Oppilaat antavat vertaisarviointia toisilleen myös työskentelytaidoista ja käyttäytymisestä.
Lukukausi- ja lukuvuosiarviointi
Syyslukukauden arviointi suoritetaan 1.-6. luokilla oppimiskeskusteluina.
Lukuvuositodistus annetaan 1.-2. luokilla sanallisesti ja 3.-6. luokilla numeroarvioinnilla.
Koulun pedagogiikan ja toiminnan kehittäminen
Koulussa pyritään toteuttamaan yhteisöllistä suunnittelua, huomioiden eri tiimien toiminta. Yhteisissä henkilökunnan palavereissa käydään läpi yhteiset koko koulua koskevat linjaukset ja tehdään päätökset tiimien esityksistä. Henkilöstöpalaverien aikaa voidaan tarvittaessa käyttää tiimityöskentelyyn.
Opettajat muodostavat tiimejä, joissa keskustellaan opetuksen suunnittelusta sekä toteuttamisesta. Tiimeissä pyritään ottamaan muun henkilöstön ja oppilaiden mielipiteitä huomioon.
Koulun suunnittelu-/johtoryhmä tekee yhteiset linjaukset ja esitykset opetuksen kehittämisestä ja koulun toiminnan käytännöistä. Koulussa on myös nimetty eri vastuualueita opettajille ja heidän tehtävänään on edistää ja kehittää kutakin osa-aluetta koulun toiminnassa. Näitä osa-alueita ovat mm. TVT, oppilaskunta, turvallisuus, liikunta ja juhlat.
Koululla on TVT-laitteita, joiden opetuskäyttöä kehitetään monipuolisesti. Digitutortoimintaa kehitetään edelleen. Oppilaille annetaan myös tarvittaessa mahdollisuus käyttää omia laitteitaan ohjatusti oppitunneilla.
Tarkemmin TVT-asioita käsitellään kohdassa 4. Resurssit
Liikkuva koulu -hanketta tehostetaan mm. erillisillä liikuntapäivillä lukuvuoden aikana.
Joustava esi- ja alkuopetus
Tiimisopimus on tehty koulun 1.-2. luokan ja päiväkodissa toimivan varhaiskasvatuksen esiopetusryhmän kanssa. Tänä lukuvuonna toiminta aloitetaan pienimuotoisesti. Kerran kuussa järjestetään yhteinen paja-aamupäivä (koronarajoitukset huomioiden). Toiminta tapahtuu kiinteissä pienryhmissä.
Monialaiset oppimiskokonaisuudet
Kuntakohtainen MOK: 15.-21.12.2021 Hyvinvoiva minä
Koulukohtainen MOK: 30.5.-3.6.2022 Harrastukset
Oppilaat osallistuvat MOK-viikon suunnitteluun omissa luokissa ja oppilaskunnan välityksellä. Työskentely tapahtuu yksilö- ja ryhmätyöskentelynä.
Ainakin syyslukukauden MOK-viikko toteutetaan vuosiluokittain koronatilanteen vuoksi.
Tarkemmat suunnitelmat ja sisällöt kootaan koulun omille MOK-sivuille.
Tarkemmin TVT-asioita käsitellään kohdassa 4. Resurssit
Liikkuva koulu -hanketta tehostetaan mm. erillisillä liikuntapäivillä lukuvuoden aikana.
Joustava esi- ja alkuopetus
Tiimisopimus on tehty koulun 1.-2. luokan ja päiväkodissa toimivan varhaiskasvatuksen esiopetusryhmän kanssa. Tänä lukuvuonna toiminta aloitetaan pienimuotoisesti. Kerran kuussa järjestetään yhteinen paja-aamupäivä (koronarajoitukset huomioiden). Toiminta tapahtuu kiinteissä pienryhmissä.
Monialaiset oppimiskokonaisuudet
Kuntakohtainen MOK: 15.-21.12.2021 Hyvinvoiva minä
Koulukohtainen MOK: 30.5.-3.6.2022 Harrastukset
Oppilaat osallistuvat MOK-viikon suunnitteluun omissa luokissa ja oppilaskunnan välityksellä. Työskentely tapahtuu yksilö- ja ryhmätyöskentelynä.
Ainakin syyslukukauden MOK-viikko toteutetaan vuosiluokittain koronatilanteen vuoksi.
Tarkemmat suunnitelmat ja sisällöt kootaan koulun omille MOK-sivuille.