Henna Uski
EP-POM1
Otan itse selvää yhteiskunnallisista asioista etenkin internetin välityksellä. Seuraan sosiaalisessa mediassa eri uutiskanavia, jolloin uutisia tulee myöskin ikään kuin huomaamatta etusivulleni. Olen kuitenkin ns. passiivinen lukija, enkä itse juurikaan esimerkiksi kommentoi tai julkaise yhteiskunnallisiin asioihin liittyviä julkaisuja. Äänestän kuitenkin aina vaaleissa, joten se on ehkä tärkein oma vaikuttamisen kanavani tällä hetkellä. Kotona vanhempieni luona ollessa aamurutiineihini kuuluu myös päivän lähden luku aamupalan yhteydessä, josta saa melko kattavasti päivän tärkeimmät uutiset tietoonsa.
Yhteiskunnallista uutisointia voi hyödyntää osana opetusta esimerkiksi käymällä läpi aina tunnin alussa yhden mielenkiintoisen päivän uutisen yhdessä oppilaiden kanssa. Uutiset tulisi kuitenkin valita harkiten, sillä varsinkin tällä hetkellä paljon uutisoinnissa olevat Ukrainan sota, energiakriisi sekä hintojen nousu voivat olla lapsille pelottavia aiheita. Asioista tulee pystyä puhua rehellisesti lasten kanssa, mutta turhaa spekulointia ja pelon lietsomista tulee välttää. Esimerkiksi itse koen myös välillä uutisten ja eri lööppien lukemisen stressaavaksi, joten se on sitä varmasti myös pienille lapsille. Tärkeää onkin aikuisena kuunnella lasten mahdollisia huolia ja keskustelun avulla rauhoittaa heitä. Opetuksessa voi hyödyntää monia eri yhteistyötahoja, esimerkiksi erilaisia vierailuja muun muassa eduskuntataloon tai jonkun uutislehden toimitukseen. Lisäksi Helsingin Sanomien "Lasten uutiset" voisivat olla hyvä lähde oppilaiden kanssa uutisten käsittelyyn.
Toinen keino tulee mieleen omilta kouluajoiltani: yläkoulun historian ja yhteiskuntaopin opettaja piti aina kerran viikossa viikkovisan, jossa oli monivalintakysymyksiä uutisista viikon ajalta. Tässä parhaiten pärjänneet palkittiin joka viikko karkilla. Tämä motivoi meitä lukemaan uutisia, ja syntyi positiivista kilpailua siitä, kuka pärjäsi parhaiten. Tällaisen leikkimielisen kilpailun ansiosta yhteiskunnallisiin asioihin perehtyminen tapahtui luonnostaan, mitä todennäköisesti moni ei olisi tehnyt, ilman tätä visailua.
Yhteiskuntaoppi oppiaineena auttaa oppilaita ymmärtämään ympäröivän maailman rakennetta laajasti. Aineena se antaa valmiuksia toimia itsenäisesti yhteiskunnassamme sekä vaikuttaa siihen. Lisäksi etenkin alakoulun yhteiskuntaopin OPS:iin perehtyessäni huomasin, että aineessa perehdytään hyvin konkreettisiin asioihin, kuten esimerkiksi rahan käyttöön. Nykymaailmassa kriittinen ajattelutaito korostuu entisestään, joten on hyvä, että yhteiskuntaoppi aloitetaan jo alakoulussa, sillä se tukee varmasti kriittisen ajattelun kehittymistä. Alakoulussa yhteiskuntaoppiin voisi hyvin yhdistää tutkivaa oppimista ja erilaisia projekteja, sillä niiden kautta oppilaat todennäköisesti sisäistäisivät oppimansa hyvin.
Otan itse selvää yhteiskunnallisista asioista etenkin internetin välityksellä. Seuraan sosiaalisessa mediassa eri uutiskanavia, jolloin uutisia tulee myöskin ikään kuin huomaamatta etusivulleni. Olen kuitenkin ns. passiivinen lukija, enkä itse juurikaan esimerkiksi kommentoi tai julkaise yhteiskunnallisiin asioihin liittyviä julkaisuja. Äänestän kuitenkin aina vaaleissa, joten se on ehkä tärkein oma vaikuttamisen kanavani tällä hetkellä. Kotona vanhempieni luona ollessa aamurutiineihini kuuluu myös päivän lähden luku aamupalan yhteydessä, josta saa melko kattavasti päivän tärkeimmät uutiset tietoonsa.
Yhteiskunnallista uutisointia voi hyödyntää osana opetusta esimerkiksi käymällä läpi aina tunnin alussa yhden mielenkiintoisen päivän uutisen yhdessä oppilaiden kanssa. Uutiset tulisi kuitenkin valita harkiten, sillä varsinkin tällä hetkellä paljon uutisoinnissa olevat Ukrainan sota, energiakriisi sekä hintojen nousu voivat olla lapsille pelottavia aiheita. Asioista tulee pystyä puhua rehellisesti lasten kanssa, mutta turhaa spekulointia ja pelon lietsomista tulee välttää. Esimerkiksi itse koen myös välillä uutisten ja eri lööppien lukemisen stressaavaksi, joten se on sitä varmasti myös pienille lapsille. Tärkeää onkin aikuisena kuunnella lasten mahdollisia huolia ja keskustelun avulla rauhoittaa heitä. Opetuksessa voi hyödyntää monia eri yhteistyötahoja, esimerkiksi erilaisia vierailuja muun muassa eduskuntataloon tai jonkun uutislehden toimitukseen. Lisäksi Helsingin Sanomien "Lasten uutiset" voisivat olla hyvä lähde oppilaiden kanssa uutisten käsittelyyn.
Toinen keino tulee mieleen omilta kouluajoiltani: yläkoulun historian ja yhteiskuntaopin opettaja piti aina kerran viikossa viikkovisan, jossa oli monivalintakysymyksiä uutisista viikon ajalta. Tässä parhaiten pärjänneet palkittiin joka viikko karkilla. Tämä motivoi meitä lukemaan uutisia, ja syntyi positiivista kilpailua siitä, kuka pärjäsi parhaiten. Tällaisen leikkimielisen kilpailun ansiosta yhteiskunnallisiin asioihin perehtyminen tapahtui luonnostaan, mitä todennäköisesti moni ei olisi tehnyt, ilman tätä visailua.
Yhteiskuntaoppi oppiaineena auttaa oppilaita ymmärtämään ympäröivän maailman rakennetta laajasti. Aineena se antaa valmiuksia toimia itsenäisesti yhteiskunnassamme sekä vaikuttaa siihen. Lisäksi etenkin alakoulun yhteiskuntaopin OPS:iin perehtyessäni huomasin, että aineessa perehdytään hyvin konkreettisiin asioihin, kuten esimerkiksi rahan käyttöön. Nykymaailmassa kriittinen ajattelutaito korostuu entisestään, joten on hyvä, että yhteiskuntaoppi aloitetaan jo alakoulussa, sillä se tukee varmasti kriittisen ajattelun kehittymistä. Alakoulussa yhteiskuntaoppiin voisi hyvin yhdistää tutkivaa oppimista ja erilaisia projekteja, sillä niiden kautta oppilaat todennäköisesti sisäistäisivät oppimansa hyvin.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.