11. Hyvät sosiaaliset suhteet ja toimiva yhteiskunta edistävät psyykkistä hyvinvointia

Kuulumismotiivi (liittymismotiivi)

Inhimillistä motiivia sosiaaliseen hyväksymiseen ja kuulumiseen ei tule nähdä vain yhtenä monien yhtä tärkeiden ja voimakkaiden sosiaalisten motiivien joukossa. Pikemminkin väitämme, että hyväksynnän ja kuulumisen tarve (tai kuulumismotivaatio) on perustavanlaatuinen sosiaalinen motiivi, joka on taustalla ja auttaa selittämään suuren osan ihmisen käyttäytymisestä. Itse asiassa tämä motiivi on niin perustavanlaatuinen ihmisen käyttäytymiselle, että käytännöllisesti katsoen jokaisen sosiaalisen tai kulttuurisen käyttäytymisen teorian ensimmäinen lähtökohta voisi olla, että ihmisillä "on läpitunkeva halu muodostaa ja ylläpitää ainakin vähimmäismäärä kestäviä, positiivisia ja merkittäviä ihmissuhteita" (Baumeister & Leary, 1995, s. 497). Emme väitä, etteikö muita sosiaalisia motiiveja olisi olemassa tai että kaikki sosiaalinen käyttäytyminen voitaisiin jäljittää tarpeeseen kuulua. Kuitenkin, kuten toivomme osoittavan, kuuluvuusmotiivi tarjoaa perustavanlaatuisen psyykkisen "moottorin" tai "energianlähteen"

Media

Kosketus

Tunteitakin tutkineen Lauri Nummenmaan työryhmän tutkimus on osoittanut, että mitä läheisempi ihminen on, sitä laajemmalle alueelle hänellä on lupa koskea yksilöä. Mitä tummempi alue kuvassa on, sitä kielletympää sitä on koskea. Tabualueet, joita ei saa lainkaan koskea, on merkitty sinisellä rajaviivalla. Miespuolisten koskettajien suhde kosketettavaan ihmiseen on kirjoitettu sinisellä ja naispuolisten punaisella.

Tehtävä 11.1

Tehtävä 11.2

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Yksilön on tärkeää huolehtia omasta : on hyväksi säädellä , ajatella asioista myönteisesti ja noudattaa terveellisiä elintapoja. Silti hyvinvointiin ei voi vaikuttaa vain yksin, vaan tarvitaan myös yhteiskunnan ja toisten ihmisten tukea.
Yhteiskunta voi tukea mielenterveyttä laajassa mittakaavassa. Tiedon jakaminen mielenterveydestä, ongelmien ennaltaehkäisy ja palvelujen tarjoaminen ovat asioita, joilla yhteiskunta vaikuttaa suoraan yksilöiden psyykkiseen hyvinvointiin. Lisäksi ja poliittiset päätökset vaikuttavat hyvinvointiin. Esimerkiksi se, missä ajassa yksilön on lain mukaan saatava tarvittaessa hoitoa mielenterveyden ongelmiin, vaikuttaa ongelmien ja syvyyteen.
Poliittiset päätökset vaikuttavat esimerkiksi , joka on tilastollisesti tarkasteltuna yhteydessä määrään. Mitä enemmän työttömiä yhteiskunnassa on, sitä enemmän ilmenee pahoinvointia. Yksilön kohdalla yhteys ei kuitenkaan ole näin .

Yhteiskunnan vaikutusten rinnalla ihmisten tarjoama apu ja tuki ovat keskeisiä terveyden ja mielenterveyden ylläpitämisessä. Tutkimusten mukaan toimivat eli sosiaaliset suhteet ovat yhteydessä toimivaan elimistön eli vastustuskykyyn ja bakteereja vastaan. on sen sijaan yhteydessä heikentyneeseen puolustusjärjestelmään. Yksinäisyys siis paitsi tuntuu , myös lisää .
tuki koetaan hieman eri tavalla eri . Individualistisissa korostetaan itsenäisyyttä ja yksilön valinnanvapautta. Jokainen täysi-ikäinen saa päättää itse valinnoistaan, mutta on myös niistä . kulttuurissa nuorten aikuisten kannustetaan, ja useimmat muuttavat viimeistään parikymppisinä pois . Monet ihmiset yrittävät pärjätä itsekseen mahdollisimman pitkään ennen pyytämistä toisilta, oli sitten kyse kotiäideistä tai vanhuuden heikentämistä ikäihmisistä.

, joita edustavat monet Aasian, Länsi-Afrikan ja Latinalaisen maat, korostetaan yhteisöön sopeutumista ja yhteisön palvelemista yksilön itsenäisyyden sijaan. Esimerkiksi asutaan yleisesti lapsuudenperheessä siihen asti, kunnes . Intialaisessa kulttuurissa kasvanutta länsimaalaisten yksin eläminen . Monissa maissa ei tulisi mieleenkään, että ikääntynyt vanhempi asuisi yksin eikä aikuistuneen lapsensa perheen kanssa. Kollektiivisissa arvostetaan ystävien kanssa vietettyä aikaa ja siitä, että kuulutaan yhteisön arvostamiin .
Joissakin kollektiivisissa kulttuureissa saatetaan katsoa, että yksilön menetys heikentää koko yhteisön asemaa. Esimerkiksi jos naisella on seksisuhde avioliittonsa ulkopuolella, tätä saatetaan pitää kunniattomana, eivätkä hänen välttämättä pääse lainkaan avioitumaan eli turvattuun asemaan. Myös kulttuuri vaikuttaa siis siihen, miten toiset ihmiset tukevat yksilön psyykkistä hyvinvointia. Kyse on aina eroista kulttuurien välillä, ja saman kulttuurin sisällä voi olla paljon yksilöiden välistä vaihtelua .
Kommentoi

Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen

Tehtävä 11.3

Muistiinpanot (avoimet)

4-11.pptx

Psyykkiset hyvinvoinnin tiivistelmä.docx

- resilienssi

Resilienssi tarkoittaa psyykkistä kestävyyttä ja kykyä selviytyä vastoinkäymisistä. Se on joustavuutta sopeutua muutoksiin, stressiin ja paineisiin sekä kykyä palautua vaikeista tilanteista entistä vahvempana. Resilienssi ei tarkoita sitä, että ihminen ei koskaan kokisi stressiä tai epäonnistuisi, vaan sitä, että hän pystyy käsittelemään vaikeuksia ja jatkamaan eteenpäin.

Resilienssiin vaikuttavat monet tekijät, kuten persoonallisuus, sosiaaliset suhteet, elämänkokemus ja opitut selviytymiskeinot. Hyvä itsetuntemus, ongelmanratkaisutaidot, joustavuus ja myönteinen asenne auttavat kehittämään resilienssiä. Sitä voi myös vahvistaa esimerkiksi harjoittelemalla tunteiden säätelyä, rakentamalla tukiverkostoa ja pitämällä huolta omasta hyvinvoinnista.

- optimismi

Optimismi on asenne tai ajattelutapa, jossa uskotaan myönteisiin lopputuloksiin ja nähdään vaikeudet mahdollisuuksina oppia ja kasvaa. Optimistinen ihminen odottaa hyviä asioita tapahtuvan ja suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti, vaikka kohtaisikin haasteita.

Optimismi ei tarkoita todellisuuden kieltämistä tai ongelmien vähättelyä, vaan kykyä keskittyä ratkaisuihin ja uskoa, että vaikeuksista voi selvitä. Tutkimusten mukaan optimistinen ajattelutapa voi edistää hyvinvointia, parantaa stressinsietokykyä ja jopa pidentää elinikää. Optimismia voi myös kehittää esimerkiksi kiinnittämällä huomiota myönteisiin asioihin, harjoittelemalla kiitollisuutta ja muuttamalla sisäistä puhetta kannustavammaksi.

- minäpystyvyys

Minäpystyvyys (engl. self-efficacy) tarkoittaa ihmisen uskoa omaan kykyynsä saavuttaa tavoitteita ja selviytyä haasteista. Se ei ole pelkästään itseluottamusta, vaan nimenomaan luottamusta omiin taitoihin ja mahdollisuuksiin vaikuttaa asioihin.

Minäpystyvyys vaikuttaa siihen, miten ihminen suhtautuu vaikeuksiin: korkea minäpystyvyys saa ihmisen tarttumaan haasteisiin ja yrittämään sinnikkäästi, kun taas matala minäpystyvyys voi johtaa epäonnistumisen pelkoon ja luovuttamiseen.

Minäpystyvyyttä voi kehittää esimerkiksi:

Kokemusten kautta: Onnistumiset vahvistavat uskoa omiin kykyihin.
Mallioppimalla: Toisten onnistumisten näkeminen voi lisätä uskoa siihen, että itsekin voi onnistua.
Kannustuksen avulla: Positiivinen palaute ja rohkaisu voivat vahvistaa minäpystyvyyttä.
Tunteiden säätelyn kautta: Stressinhallintakeinot ja itsensä rauhoittaminen auttavat säilyttämään uskon omiin kykyihin paineen alla.

Minäpystyvyys on keskeinen tekijä tavoitteiden saavuttamisessa, ja sen vahvistaminen voi auttaa esimerkiksi liikunnassa, työelämässä ja muissa elämäntavoitteissa.

- coping-keinot

Coping-keinot ovat selviytymisstrategioita, joita ihminen käyttää käsitelläkseen stressiä, haasteita ja vastoinkäymisiä. Ne voivat olla tietoisia tai automaattisia tapoja hallita vaikeita tilanteita. Coping-keinot jaetaan usein kahteen päätyyppiin:

1. Ongelmaan keskittyvät coping-keinot

Nämä keinot pyrkivät ratkaisemaan itse ongelman tai muuttamaan tilannetta.

Ratkaisukeskeisyys – etsitään konkreettisia tapoja ratkaista ongelma.
Priorisointi – keskitytään olennaiseen ja jätetään vähemmän tärkeät asiat sivuun.
Ajan- ja stressinhallinta – suunnitellaan etukäteen ja vältetään kiirettä.

2. Tunteisiin keskittyvät coping-keinot

Nämä keinot auttavat säätelemään stressiin liittyviä tunteita, erityisesti silloin, kun itse ongelmaan ei voi vaikuttaa.

Tunteiden ilmaiseminen – puhuminen, kirjoittaminen tai muu tapa purkaa tunteita.
Rentoutuminen ja mindfulness – hengitysharjoitukset, meditaatio tai luonnossa liikkuminen.
Positiivinen uudelleentulkinta – vaikean tilanteen näkeminen oppimiskokemuksena.

Coping-keinoja voi olla myös vähemmän hyödyllisiä, kuten ongelmien välttely, liiallinen alkoholin käyttö tai itsensä syyllistäminen. Pitkällä aikavälillä tehokkaimmat coping-keinot auttavat kohtaamaan haasteet rakentavasti ja edistävät hyvinvointia.

- empatia

Empatia on kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja ymmärtää hänen tunteitaan, ajatuksiaan ja kokemuksiaan. Se koostuu kahdesta pääelementistä:

Tunne-empatia – kyky tuntea myötätuntoa ja jakaa toisen ihmisen tunnekokemus.
Kognitiivinen empatia – kyky ymmärtää toisen ihmisen näkökulmaa ja ajatuksia ilman, että itse kokee samoja tunteita.

Empatia on tärkeä sosiaalinen taito, joka edistää ihmissuhteita, vahvistaa luottamusta ja auttaa konfliktien ratkaisemisessa. Empatiaa voi kehittää esimerkiksi aktiivisen kuuntelun, avoimen asenteen ja itsemyötätunnon avulla.

- mentalisaatio

Mentalisaatio tarkoittaa kykyä ymmärtää sekä omia että toisten ihmisten ajatuksia, tunteita ja motiiveja. Se on ikään kuin "mielenlukutaito", joka auttaa meitä hahmottamaan, miksi ihmiset toimivat tietyllä tavalla. Mentalisaatio liittyy läheisesti empatiaan, mutta siinä korostuu erityisesti ajattelun ja tunteiden reflektointi.

Hyvä mentalisaatiokyky auttaa:

Säätelemään tunteita ja välttämään impulsiivisia reaktioita.
Parantamaan ihmissuhteita, koska toisten näkökulmien ymmärtäminen helpottuu.
Vähentämään väärinkäsityksiä ja konflikteja.

Mentalisaatiota voi kehittää harjoittelemalla itsereflektiota, kuuntelemalla muita avoimesti ja pohtimalla eri näkökulmia ennen johtopäätösten tekemistä.

- oksitosiini

Oksitosiini on hormoni ja välittäjäaine, joka tunnetaan erityisesti sen roolista sosiaalisessa kiintymyksessä, luottamuksessa ja hyvinvoinnissa. Se erittyy aivojen hypotalamuksesta ja vapautuu esimerkiksi halausten, kosketuksen ja muiden läheisyyden hetkien aikana.

Oksitosiinin vaikutukset:

Lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja vahvistaa ihmissuhteita.
Vähentää stressiä ja alentaa kortisolitasoja.
Edistää empatiaa ja luottamusta muihin ihmisiin.
Auttaa synnytyksessä ja imetyksessä, koska se saa aikaan kohdun supistuksia ja maidonerityksen.

Oksitosiinia voi luonnollisesti lisätä esimerkiksi halailemalla, viettämällä aikaa läheisten kanssa, pitämällä katsekontaktia ja harrastamalla liikuntaa, kuten jooga tai tanssi.

- itsemyötätunto

Itsemyötätunto tarkoittaa kykyä suhtautua itseensä lempeästi ja ymmärtäväisesti, erityisesti vaikeuksien, epäonnistumisten ja itsekritiikin hetkellä. Se ei ole itsesääliä tai tekosyy välttää haasteita, vaan realistinen ja myötätuntoinen tapa kohdata omat tunteet ja kokemukset.

Kristin Neffin mukaan itsemyötätunto koostuu kolmesta osa-alueesta:

Itsensä ystävällinen kohtelu – puhut itsellesi samalla tavalla kuin puhuisit ystävälle vaikeassa tilanteessa.
Jaetun inhimillisyyden ymmärtäminen – epäonnistuminen ja kärsimys ovat osa elämää, et ole yksin tunteidesi kanssa.
Tietoinen hyväksyntä (mindfulness) – omien tunteiden ja ajatusten havainnointi ilman, että takerrut niihin tai torjut niitä.

Itsemyötätunto auttaa vahvistamaan psyykkistä hyvinvointia, vähentämään stressiä ja kehittämään terveempää suhdetta itseensä. Sitä voi harjoitella esimerkiksi muuttamalla sisäistä puhetta myötätuntoisemmaksi, tunnistamalla ja hyväksymällä omat tunteet sekä muistuttamalla itseään siitä, että virheet ja haasteet kuuluvat elämään.

- mielenterveys

Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen kykenee toimimaan arjessa, selviytymään elämän haasteista ja ylläpitämään tasapainoisia ihmissuhteita. Se ei tarkoita pelkästään mielenterveyden häiriöiden puuttumista, vaan myös psyykkistä joustavuutta, itsensä hyväksymistä ja kykyä tuntea iloa ja merkityksellisyyttä elämässä.

Hyvän mielenterveyden osa-alueita:

Tunne-elämän tasapaino – kyky tunnistaa, ilmaista ja säädellä tunteita.
Itsetuntemus ja itsemyötätunto – realistinen ja hyväksyvä suhtautuminen itseensä.
Resilienssi – kyky selviytyä vastoinkäymisistä ja sopeutua muutoksiin.
Sosiaaliset suhteet – yhteys muihin ihmisiin ja tukiverkostojen merkitys.
Elämänhallinta – tunne siitä, että pystyy vaikuttamaan omaan elämäänsä.

Mielenterveyttä voi vahvistaa monin tavoin, kuten liikunnalla, riittävällä unella, terveellisellä ravinnolla, merkityksellisillä ihmissuhteilla ja itselle mielekkäillä harrastuksilla. Lisäksi psykologiset taidot, kuten mindfulness, itsemyötätunto ja ongelmanratkaisukyky, voivat auttaa ylläpitämään hyvää mielenterveyttä.