Noora Omran

EP-POM2
 -Millaisia ajatuksia artikkelin ja luennon kuvaamat opiskelutavat herättävät? Eroavatko jotenkin siitä, millaista historian ja yhteiskuntaopin opetusta olet itse saanut?

Lukiessani artikkelia, innostuin itsekkin harjoituksista. En muista, että olisin itse opiskellut historiaa tai yhteiskuntaoppia kuvaillulla tavalla. Meillä oli perinteisesti opettajajohtoista faktojen opettelua ja muistamista, kuten luennolla mainittiin. Paljon taululta kopiointia vihkoon. Luento oli opiskelijoita osallistavaa ja vaati mielikuvitusta, päättelykykyä sekä kriittistä tarkastelua. Viime viikolla teimme omalla demolla aika vastaavan tehtävän ja se jäi kyllä erittäin hyvin mieleen. Mielestäni se kertoo harjoitteen tehokkuudesta. Tämän kaltaisessa harjoituksessa joutuu käyttämään aktiivisemmin ja syvemmin omaa ajattelua, mikä jättää paremman muistijäljen. Kuten artikkelissa sanottiin, tulkintaan ja keskustelevaan pohjautuva opetus kehittää ajattelun taitoja. Opetus voi tuntua oppilaista myös mielekkäämmältä, kun opetus on osallistavaa.

- Millaisia historian ajattelutaitoja esimerkeissä harjoitetaan?

Esimerkeissä harjoitellaan mm. lähteiden tulkitsemista, syy-seuraussuhteiden luomista, päättelykykyä, luovaa ajattelua sekä kriittisen ajattelun taitoja.

- Millaisia tietoja/taitoja vastaavanlaisten opetusten toteuttaminen vaatii opettajalta?

Opettajan täytyy osata luoda järkevä kokonaisuus, mikä on tarkoituksenmukainen ja saavuttaa opsin mukaiset tavoitteet. Oppiaineen sisällön tunteminen auttaa luomaan vastaavanlaista opetusta. Ryhmän tunteminen vaikuttaa siihen, että opettaja tietää millaiseen työskentelyyn oppilaat kykenevät. 

Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.