Laotsen ajattelu pohjautuu näkemykseen kahdesta maailman alkuvoimasta – yinista ja yangista. Näiden alkuvoimien alkuperää ei tarkkaan tiedetä, mutta ne ovat olleet esillä Kiinan kulttuurissa jo muinoin. Myös kungfutselaisuus on ottanut käyttöönsä tämän opin.

Yin ja Yang ovat vastakkaisia voimia, jotka pyritään saamaan tasapainoon. Yin (varjo) edustaa feminiinistä ja pimeää, yang (valo) maskuliinista ja valoisaa puolta. Ajattelun periaate on kehämäinen, jossa aktiivisuus ja passiivisuus, pehmeys ja kovuus sekä kärsivällisyys ja kilpailu vuorottelevat keskenään.

Taolaisuuden filosofia eli viisaus ja oppi perustuvat siihen, että kaiken keskellä on tao. Tao voidaan tulkita tien lisäksi elämäksi, jumalaksi sekä asioiden luonnolliseksi järjestykseksi. Todellista taoa ei voida edes tavoittaa sanoin, vaan se on kaikkien määrittelyjen yläpuolella.

Taon tarkoituksena on löytää yinin ja yangin avulla sopusointu koko maailmankaikkeutta ohjaavan periaatteen kanssa. Harmonialla ja yksinkertaista elämäntapaa noudattaen ihminen löytää taon polun. Epäitsekkyys, muiden kunnioittaminen sekä nöyryys ovat aina kuuluneet taolaisuuden ihanteisiin.

Sen sijaan rituaaleja ja seremonioita taolaiset eivät pidä tärkeänä. Joidenkin mielestä ne voivat olla jopa vaarallisia, koska tällöin tao hukkuu niiden alle. Taoa ei tulekaan tavoitella laskelmoiduin pyrkimyksin, vaan normaalilla elämällä – ja usein jopa unohtamalla kaikki turha ylimäärinen tekeminen. Taolaiset käyttävät tästä nimitystä Wu-Wei eli ei-tekeminen, joka tarkoittaa elämään heittäytymistä ilman suuria päämääriä ja tavoitteita.

Taolaisuudessa tärkeää on vaatimattomuus ja koruton elämä. Ihmisen tulee miettiä, pohtia ja kuunnella omaa sisintään, jotta hän osaa suuntautua ulospäin myös muihin. Ihmisen ei pidä arvostaa maallista omaisuutta. Taolaiset papit auttavat ihmisiä elämässä erilaisten loitsujen ja rituaalien avulla, jolloin he pyrkivät tarjoamaan heille terveyttä ja pitkää ikää. Samalla he karkottavat pahat voimat pois.

Taolaiset papit käyttävät toisinaan Feng shui -ennustustekniikoita. Feng shuissa pyritään löytämään rakennetun ympäristön tasapaino sancain (kolme aarretta) – taivas, maa ja ihminen, avulla. Näin voidaan löytää kodille suotuisa paikka tai saadaan sisustettua koti tasapainoiseksi ja elämänvoimaa lisääväksi.

Terveyttä ja pitkää ikää tavoitellaan myös ravinnon avulla, johon liittyy uskonnollinen ulottuvuus. Erilaiset ruuat ja ruoka-aineet edustavat yinia ja yangia, joiden avulla säädellään kehon tasapainoa. Liha- ja maitotuotteet ovat yin-ruokia, kun taas kasvikset ja juurekset yang-ruokaa. Hyvän terveyden saavuttamiseksi perheissä myös uhrataan ruokaa: esimerkiksi aamulla maajumalille voidaan viedä teetä, keksejä ja suitsuketikkuja.

Maailmankaikkeuden sopusointua etsitään astrologiasta ja horoskoopeista. Perheenjäsenet voivat katsoa aamuisin horoskoopista, millainen päivä on tulossa. Matkalle lähtö voidaan myös ajoittaa horoskoopin korostaman suotuisan ajan mukaan. Myös monet länsimaalaiset uskovat kiinalaisiin horoskooppeihin.

Pitkäikäisyyden lisäksi ihminen tavoittelee kuolemattomuutta, johon pyritään ruumiillisten harjoitusten avulla. Akupunktion ja joogan tiedetään edistävän energioiden kiertokulkua kehossa ja siten ehkäisevän sairauksien syntyä. Akupunktiohoidoissa kehon akupunktiopisteisiin pistellään neuloja, jolloin ne muun muassa vähentävät kipuja. Jooga on mietiskelyn muoto, jossa mieli tyhjennetään kaikesta turhasta vaativien venytysten avulla. Perinteinen kiinalainen lääketiede onkin omaksunut monia taolaisuuden käytäntöjä osakseen. Menetelmät ovat levinneet ja saaneet suurta suosiota myös eri puolilla maapalloa.