Anna Allén
EP-POM2
Historian opetuksessa keskeinen ajatus on mielestäni se, että opettajina autamme ymmärtämään, mikä merkitys historialla on nykyisyytemme kannalta ja miksi olemme tässä sellaisina kuin olemme. Historia on osa nykypäivää ja sen vaikutus yhteiskuntamme rakentumiselle on kiistaton. Opetuksessa on lisäksi tärkeää huomioida, miten ylläpitää oppilaiden motivaatiota yllä koskien historian opetusta ja poimia historiasta sellaiset keskeiset sisällöt, jotka ovat oleellisia. Ennen kaikkea historian opetuksessa tulee avata myös käsitettä "historia" ja mitä sillä voidaan tarkoittaa.
Tarkastellessani historian opetussuunnitelmaa mielenkiintoni herätti erityisesti kolme tavoitealuetta. Oppilaan ohjaaminen kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana tiedonalana (T1) oli ensimmäinen tavoitealue, jonka koin tärkeäksi. Tämän tavoitteen voisi nähdä historian opetuksen pohjana, sillä kiinnostuksen kautta luodaan suhdetta oman historiansa tuntemiseen ja luodaan identiteettiä esimerkiksi koskien omaa suomalaisuuttaan tai muuta kansalaisidentiteettiään kohtaan. Tämä tavoitealue sisälsi myös kattavasti kaikki seitsemän laaja-alaisen osaamisen aluetta.
Toinen ajatuksia herättävä osa-alue oli oppilaan ohjaaminen havaitsemaan historiallisen tiedon tulkinnanvaraisuutta (T3). Tämän voi nähdä tärkeänä taitona koskien mitä tahansa tietoa, jota muuttuvassa yhteiskunnassamme tarjotaan ympärillämme jatkuvasti. Tämän tavoitealueen kautta opitaan myös ymmärtämään historia tietyissä määrin subjektiivisena kokemuksena, joka voidaan ymmärtää näkökulmasta riippuen omalla tavallaan.
Kolmas tavoitealue, jonka koin mielenkiintoiseksi oli oppilaan ohjaaminen ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja (T5). Tämä tavoitealue osoittaa juuri mielestäni historian opetuksen perimmäistä syytä siitä, miksi olemme juuri nyt tässä ja nyt sekä auttaa pohtimaan, millaisia seurauksia ihminen voi toiminnallaan aiheuttaa.
Historia ja yhteiskuntaoppi ovat oppiaineita, joissa yhdistyy vahvasti yhteiskunnallisen tiedon ja taidon kartuttaminen, mutta se tarjoaa myös mahdollisuuksia peilata omaa identiteettiään suhteessa ympäröivään maailmaan. Lisäksi ne tarjoavat oppiaineina monipuolisesti mahdollisuuksia kehittää laaja-alaisen osaamisen eri alueita ja kuten historian opetussuunnitelmassa on mainittu, on se mahdollista myös integroida hyvin moniin muihinkin oppiaineisiin.
Laaja-alaisista osa-alueista etenkin (L2) kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu sekä (L4) monilukutaito, ovat tärkeitä historian ja yhteiskuntaopin tarjoamia ulottuvuuksia, sillä niitä harjoitetaan opiskellessa monipuolisesti. Historia ja yhteiskuntaoppi opettavat meille monipuolisesti ymmärrystä erilaisista kulttuureista ja ympäröivästä maailmasta sekä kuinka maailmamme on rakentunut sellaiseksi kuin se on. Tutkittaessa ja tulkittaessa tarjolla olevaa tietoa koskien yhteiskuntaa ja historiaa, joudumme pohtimaan tiedon oikeanmukaisuutta ja etsimään tietoa monista eri lähteistä.
Historian opetuksessa keskeinen ajatus on mielestäni se, että opettajina autamme ymmärtämään, mikä merkitys historialla on nykyisyytemme kannalta ja miksi olemme tässä sellaisina kuin olemme. Historia on osa nykypäivää ja sen vaikutus yhteiskuntamme rakentumiselle on kiistaton. Opetuksessa on lisäksi tärkeää huomioida, miten ylläpitää oppilaiden motivaatiota yllä koskien historian opetusta ja poimia historiasta sellaiset keskeiset sisällöt, jotka ovat oleellisia. Ennen kaikkea historian opetuksessa tulee avata myös käsitettä "historia" ja mitä sillä voidaan tarkoittaa.
Tarkastellessani historian opetussuunnitelmaa mielenkiintoni herätti erityisesti kolme tavoitealuetta. Oppilaan ohjaaminen kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana tiedonalana (T1) oli ensimmäinen tavoitealue, jonka koin tärkeäksi. Tämän tavoitteen voisi nähdä historian opetuksen pohjana, sillä kiinnostuksen kautta luodaan suhdetta oman historiansa tuntemiseen ja luodaan identiteettiä esimerkiksi koskien omaa suomalaisuuttaan tai muuta kansalaisidentiteettiään kohtaan. Tämä tavoitealue sisälsi myös kattavasti kaikki seitsemän laaja-alaisen osaamisen aluetta.
Toinen ajatuksia herättävä osa-alue oli oppilaan ohjaaminen havaitsemaan historiallisen tiedon tulkinnanvaraisuutta (T3). Tämän voi nähdä tärkeänä taitona koskien mitä tahansa tietoa, jota muuttuvassa yhteiskunnassamme tarjotaan ympärillämme jatkuvasti. Tämän tavoitealueen kautta opitaan myös ymmärtämään historia tietyissä määrin subjektiivisena kokemuksena, joka voidaan ymmärtää näkökulmasta riippuen omalla tavallaan.
Kolmas tavoitealue, jonka koin mielenkiintoiseksi oli oppilaan ohjaaminen ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja (T5). Tämä tavoitealue osoittaa juuri mielestäni historian opetuksen perimmäistä syytä siitä, miksi olemme juuri nyt tässä ja nyt sekä auttaa pohtimaan, millaisia seurauksia ihminen voi toiminnallaan aiheuttaa.
Historia ja yhteiskuntaoppi ovat oppiaineita, joissa yhdistyy vahvasti yhteiskunnallisen tiedon ja taidon kartuttaminen, mutta se tarjoaa myös mahdollisuuksia peilata omaa identiteettiään suhteessa ympäröivään maailmaan. Lisäksi ne tarjoavat oppiaineina monipuolisesti mahdollisuuksia kehittää laaja-alaisen osaamisen eri alueita ja kuten historian opetussuunnitelmassa on mainittu, on se mahdollista myös integroida hyvin moniin muihinkin oppiaineisiin.
Laaja-alaisista osa-alueista etenkin (L2) kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu sekä (L4) monilukutaito, ovat tärkeitä historian ja yhteiskuntaopin tarjoamia ulottuvuuksia, sillä niitä harjoitetaan opiskellessa monipuolisesti. Historia ja yhteiskuntaoppi opettavat meille monipuolisesti ymmärrystä erilaisista kulttuureista ja ympäröivästä maailmasta sekä kuinka maailmamme on rakentunut sellaiseksi kuin se on. Tutkittaessa ja tulkittaessa tarjolla olevaa tietoa koskien yhteiskuntaa ja historiaa, joudumme pohtimaan tiedon oikeanmukaisuutta ja etsimään tietoa monista eri lähteistä.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.