Valmennan tällä hetkellä tanssillisen voimistelun ja showtanssin kilparyhmää ja etenkin voimistelulaji on hyvin esteettinen.

Seurassamme on paljon muitakin voimistelulajeja, ja vahvasti näkee sen, miten estetiikka näkyy kaikessa toiminnassa. Kilpaohjelmat tulee olla silmää miellyttäviä, kauniita ja liikkeet soljuvat toisiinsa. Esimerkiksi havainnoidessani rytmisen voimistelun valmennusta, valmentajat usein kommentoivat lasten ulkonäköä ja joukkueeseen otetaan vain tietyn näköisiä ja kokoisia lapsia. Minulla on tullut usein tilanteita vastaan, joissa olen kuullut ettei tietynlaisia lapsia oteta joukkueisiin sen takia, että heillä ei ole ulkonäössään/kehossaan lajin esteettisiä ominaisuuksia. Olen huomannut koko voimisteluyhteisössä sen, miten voimistelijoilla on tietty laatikko, johon heidän tulee mahduttaa itsensä, jotta heidät nähdään esteettisesti oikeilta. Koen tämän ajattelutavan todella vääräksi, sillä se vääristää kasvavien ja kehittyvien lasten ja nuorten minäkuvia, itsetuntoa ja itsevarmuutta.

Nykyisin alle 12-vuotiaille on muokattu sääntöjä niin, etteivät he saa enää meikata kilpailuihin ja ulkonäköön liittyvät asiat on jätety vähemmälle huomiolle. Estetiikan korostus voimistelussa on vahvasti yhteydessä mielenterveyteen ja hyvinvointiin, joten teemoihin palaan hyvinvointiin liittyvässä osaamisalueessa: https://peda.net/p/kemppane/prope-s21/hyvinvointia-vahvistava-osaaminen/hyvinvointiin-liittyva-osaaminen-valmennus-ja-ohjaustyossa

Arvioinnin kohteena ei pitäisi olla itse yksilö, vaan se, miten hän täyttää taidoillaan lajille ominaiset arviointikriteerit. Estetiikka on todella tärkeä tällaisissa esitettävissä taiteen muodoissa, mutta tulisi tarkastaa, että mitkä asiat ja aiheet ovat arvioinnin alla.