Essi Leikas
Historian 2. tehtävät
Minusta malli, jossa vaaditaan eläytymistä niin opettajalta kuin oppilailtakin on mielenkiintoinen. En itse muista, että olisimme hyödyntäneet tällaista omassa koulussani, mutta tuntien rakenteet ovat aina riippuneet paljon opettajasta. Osa opettajista on käyttänyt juuri artikkelissa kuvattua opettajajohtoista opiskelua, ja osa taas on osallistuttanut enemmän oppilaita mukaan opetukseen. Nämä ovat olleet esimerkiksi erilaisia ryhmäprojekteja peruskoulussa sekä lukiossa. Kohdallani yhteiskuntaopin opetus on ollut enemmän opettajajohtoista kuin historian, jossa on hyödynnetty monipuolisemmin erilaisia opetustapoja. Minusta kyseinen osallistava opetustapa pitää paremmin mielenkiintoa yllä sekä saa asiat jäämään paremmin mieleen. Kun asiaa pääsee soveltamaan itse sekä saa osallistua mukaan opetukseen, niin silloin ainakin itselläni motivaatio sekä kiinnostus opiskeluun nousee.
Historian ajattelussa tässä mennään minusta syvällisemmälle tasolle ajattelussa, sillä tietoa päästään jo soveltamaan ja hyödyntämään. Lisäksi harjoitus vaatii myös opiskelijalta luovuutta ja heittäytymistä. Ei ole vääriä tai oikeita vastauksia, jolloin täytyy rohkeasti tuoda omia ajatuksia ja havainnointeja esille. Lisäksi saadaan luultavasti paljon erilaisia näkökulmia, koska oppilaat ajattelevat sekä tekevät asioista huomioita eri tavoin.
Opettajalta tämä vaatii rohkeutta heittäytyä ja tehdä jotain uuttaa ehkä vanhasta poikkeavaa. Lisäksi opettajalla täytyy olla riittävät tiedot aiheesta, jotta hän pystyy toteuttamaan erilaisia eläytymisharjoituksia. Mielestäni kyseisen opetustavan hyödyntäminen kertoo myös opettajan korkeasta motivaatiosta ja innosta aiheeseen, sillä hän haluaa käyttää siihen aikaansa ja saada oppilaat oppimaan ja ajattelemaan enemmän ja syvällisemmin.
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia vastauksen lisäämiseksi.