Prelikokeiden arviointiperusteet ja tehtäväkohtaiset hyvän vastauksen piirteet
Prelin osa II: hyvän vastauksen piirteet ja arviointilinjaukset
OSA II: Kaunokirjalliset ja muut fiktiiviset tekstit (30 p.)
- Novellien henkilökuva (aineisto täällä: Riipisen listat.pdf
Analysoi, millainen kuva Riipinen-nimisestä henkilöhahmosta muodostuu Turkka Hautalan novelleissa Riipisen lista ja Riipisen toinen lista. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä. (30 pistettä)
Kokonaiskuva ja kontekstit
Kuva Riipisestä muodostuu listoista, jotka hän on kirjoittanut entiselle vaimolleen Pirjolle ja lapselleen Jounille. Ensivaikutelma Riipisen henkilökuvasta voi olla yksiulotteinen, mutta jälkimmäinen novelli tuo henkilökuvaan lisää sävyjä ja ristiriitaisuuttakin.
Hyvässä vastauksessa tuodaan esille sekä konkreettisia havaintoja esimerkiksi Riipisen elämäntilanteesta että päätelmiä hänen luonteestaan ja ajatuksistaan. Ansiokkaassa vastauksessa osataan tehdä havaintoja myös henkilön ristiriitaisuudesta. Kulttuurista lukutaitoa voi osoittaa huomaamalla, että novelleissa hyödynnetään suomalaisuuteen ja miehen rooliin liittyviä stereotypioita, jotka toisaalta asettuvat lempeästi naurunalaisiksi.
Analyysin näkökulmia
Perustietoja Riipisestä
– Riipinen on todennäköisesti mies. Hän ei halua, että Jouni näyttää saamaansa listaa ”hameväelle”, johon hän ilmeisesti itse ei kuulu.
– Riipisen voi päätellä olevan keski-ikäinen. Iän paljastavat esimerkiksi kulttuurin liittyvät viittaukset (Uutisvuodon ja Metsoloiden katsominen, Puhelinlangat laulaa -radio-ohjelman ja Anneli Saariston musiikin kuunteleminen). Myös Riipisen käyttämät sanat, kuten ”hameväki” ja ”sotaväki” viittaavat siihen, ettei hän ole aivan nuori. Toisaalta ilmeisesti kertojan oma isä on vielä elossa, joten kertoja ei ole vanhus.
– Asuinpaikka on Tampereen seudulla.
– Runsaista kielivirheistä tulee mielikuva matalasta koulutustasosta. Listoista ei kuitenkaan käy ilmi, mitä kouluja Riipinen on käynyt tai mitä hän esimerkiksi tekee työkseen.
Riipisen elämäntilanne
– Riipisen lista on kirjoitettu, kun kertojan vaimo on ilmoittanut jättävänsä kertojan: ”– – jos et takaisin tule.” Riipinen ei halua erota, ja listan sävy on jopa uhkaava: ”Aijotko tosissaan tehdä tämän minulle?”
– Riipinen toteaa, ettei voi eron jälkeen nauttia elämänsä keskeisistä asioista.
– Riipisen toinen lista on kirjoitettu hänen pojalleen Jounille sen jälkeen, kun Riipisellä on diagnosoitu syöpä: ”– – on keuhkossa se pöpö nyt sitten.” Riipinen tuntuu hyväksyneen kohtalonsa ja haluaa antaa Jounille neuvoja, jotta Jounin elämä olisi hyvää.
– Ei ole aivan selvää, kuinka kauan on kulunut aikaa listojen kirjoittamisen välillä. Jouni ei esimerkiksi ole vielä mennyt armeijaan, mutta ensimmäisen listan aikaan hän ei ole enää aivan pieni lapsi, koska kilpailee hiihdossa. Aikaa ei siis todennäköisesti ole kulunut monia vuosia.
Riipisen tunnetila
– Vaikuttaa siltä, että lista Pirjolle on kirjoitettu tunteen puuskassa, kun Pirjo on ilmoittanut haluavansa erota. Loppu on jopa uhkaavan kuuloinen, eikä kieli ole huoliteltua. Jounillekin kirjoitetussa listassa on kirjoitusvirheitä, mutta siinä on selkeämmät virkkeet. Voi päätellä, että Riipinen on harkinnut sanojaan enemmän.
– Riipinen on Pirjolle kirjoittamansa listan jälkeen rauhoittunut. Hän on tarkastellut myös omaa toimintaansa ja hyväksynyt eron: ”Oli sillä syynsä minut hyljätä”. Toisaalta hän kokee eron edelleen hylkäyksenä.
– Rivien välissä Riipinen kertoo myös ikävöivänsä lastaan kuoleman lähestyessä. Hän pyytää Jounia käymään ”isäukkoa joulusin moikkaamassa”.
Asioita, joita Riipinen arvostaa
– Riipinen on perhekeskeinen. Hän ei halua erota. Hän on käynyt Pirjon kanssa ilmeisesti säännöllisesti äitinsä kotipaikan raunioilla ja osallistunut Jounin harrastuksiin toimitsijana. Hän myös neuvoo Jounia perustamaan perheen nuorena, menemään armeijaan vaarin mieliksi ja auttamaan sukulaisia aina, kun pyydetään.
– Riipinen viihtyy luonnossa. Hän nauttii muun muassa kävelyretkistä, lammen rannalla istumisesta ja auringonkukista.
– Perinteiset arvot ovat tärkeitä Riipiselle. Hän muun muassa olettaa, että Jouni hankkii lapsia ja kehottaa äänestämään Keskustaa, joka puolueena tunnetaan melko perinteisestä arvomaailmasta. Hän myös suhtautuu esimerkiksi työntekoon käytännönläheisesti ja arvostaa palkkaa enemmän kuin motivoivuutta: ”Harrastukset on erikseen ja viihtymiset”.
– Riipinen arvostaa myös solidaarisuutta ja luotettavuutta: ”Pidä jos lupaat. Tarjoa aina sama määrä alkoholia kuin sinulle tarjotaan”.
Riipisen suhde mieheyteen
– Riipinen korostaa perinteistä, jopa kliseistä suomalaista miehisyyttä. Hän pitää riistaruoasta, arvostaa käytännön taitoja, neuvoo puolustamaan perhettä vaikka fyysisesti ja kehottaa välttämään liian ”hienoa” kieltä.
– Toisaalta Riipinen hyväksyy myös modernimman mieheyden. Hänelle itselleen ei ole tärkeää, että Jouni menee armeijaan. Riipinen kehottaa Jounia näyttämään tunteensa ja esimerkiksi itkemään, jos itkettää. Hän myös neuvoo osoittamaan hellyyttä kumppanille.
ARVIOINTILINJAUKSIA
0 pistettä
– Vastaus ohittaa tehtävänannon, eikä siinä ole mitään relevanttia sisältöä.
5–10 pistettä
– Vastaus täyttää tehtävänannon osittain.
– Lukutapa on pinnallinen, ja aineiston ymmärtämisessä on ongelmia.
– Vastausteksti saattaa olla hyvin suppea tai aineistoa referoiva.
– Vastauksessa on sattumanvaraisia havaintoja, jotka eivät kytkeydy kokonaisuuteen.
– Päätelmiä ei juuri ole, tai ne on perusteltu heikosti.
– Havaintoja ei ole ryhmitelty, ja jäsentelyssä on puutteita.
– Käsitteitä ei ole juuri käytetty, tai niiden käytössä on virheitä.
15–20 pistettä
– Vastaus täyttää tehtävänannon hyvin.
– Lukutapa on analyyttinen.
– Vastauksessa on useita olennaisia havaintoja.
– Päätelmät on perusteltu tekstihavaintojen avulla.
– Havainnot on ryhmitelty selkeästi, ja havaintojen yhteys tekstin tavoitteisiin tulee esiin.
– Käsitteiden käyttö on pääosin asianmukaista.
– Jos useammassa yllä olevassa kohdassa on puutteita, pistemäärä jää alarajalle (15 pistettä). Ylempi pistemäärä edellyttää lisäksi piirteitä kriittisestä ja kulttuurisesta lukutaidosta.
25–30 pistettä
– Vastaus täyttää tehtävänannon erinomaisesti.
– Lukutapa on syvällinen ja kriittinen.
– Vastauksessa on monipuolisia havaintoja, ja niistä on tehty osuvia päätelmiä.
– Päätelmät on perusteltu vakuuttavasti.
– Tekstistä on tehty eheä kokonaistulkinta, jossa otetaan huomioon tekstin sävyt ja kontekstit.
– Jäsentelyssä ei ole huomauttamista.
– Käsitteiden käyttö on asiantuntevaa.
- Runon ja sanoituksen vertailua (aineistot luettavissa täällä: Uskontunnustus.pdf ja Meidan jalkeemme hiljaisuus.pdf)
Vertaile L. Onervan runon Uskontunnustus ja Viitasen Piian sanoituksen Meidän jälkeemme hiljaisuus kuvauksia ihmiskunnasta ja sen tulevaisuudesta. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä. (30 pistettä)
Kokonaiskuva ja kontekstit
Runon ja sanoituksen näkemykset ihmiskunnasta ja sen tulevaisuudesta ovat selkeästi erilaiset. Apostolista uskontunnustusta mukailevan runon puhuja kuvaa uskoaan ihmiskuntaan ylevästi. Sanoitus taas luo mielikuvan nykyihmisten tuhoisasta elintavasta.
Hyvässä vastauksessa osataan käyttää runouteen liittyvää käsitteistöä ja ote on vertaileva. Kulttuurista lukutaitoa voi osoittaa esimerkiksi huomioimalla aineistojen julkaisuajat: L. Onervan runon on kirjoitettu maailmansotien välissä, jolloin yhteiskunnallinen tilanne oli epävakaa. Sanoitus sen sijaan on 2010-luvulta, jolloin epävakautta on aiheuttanut muun muassa ilmastonmuutos.
Analyysin näkökulmia
- Onervan runo
– Runossa suhtaudutaan ihmiskuntaan ja sen tulevaisuuteen pääosin myönteisesti.
– Ihmiskunnan kuvauksessa korostuvat yhteisöllisyys ja tasa-arvo. Runon puhuja kokee, että ihmiskunta kykenee toimimaan yhdessä: ”Minä uskon / – – maailman yhdysvaltoihin”.
– Yhteisöllisyyden rinnalla korostetaan yksilönvapautta. Toisaalta puhuja ajattelee, ettei se ehkä koskaan toteudu: ”Minä uskon / – – siihen, mitä ei kenties koskaan tule: / yksilöiden itsevapautuksen vapahdustyöhön…”
– Toisaalta runon puhuja näkee, etteivät ihmiset ole täydellisiä. Ihmisissä on niin pahuutta kuin hyvyyttä: ”Minä uskon / – – ihmissuvun / helvetilliseen pahuuteen ja taivaalliseen hyvyyteen”.
– Ihmiskunnan tulevaisuutta kuvataan runossa toiveikkaasti. Runon puhuja uskoo, että ihmiskunta muuttuu tiedostavammaksi: ”Minä uskon / – – kaikkien kansojen valveutumiseen”. Muutos vaatii kuitenkin työtä.
– Runon puhuja luottaa etenkin tuleviin sukupolviin ja niiden kykyyn rakentaa parempaa maailmaa: ”Minä uskon / ihmisen poikaan ja tyttäreen / uuteen polveen / uuteen aikaan”.
Viitasen Piian sanoitus
– Sanoitus rakentuu allegorian varaan. Raiteiltaan suistuva juna kuvaa nykyihmisten tapaa toimia ja ihmiskunnan tulevaisuutta. Runon puhuja on koko ihmiskuntaa edustava, kollektiivinen ”me”.
– Sanoituksen kuva ihmiskunnasta ja sen tulevaisuudesta on pessimistinen ja kyyninen.
– Ihmiskunta kuvataan piittaamattomaksi ja ylimieliseksi: ”me sikailemme, syljeksimme, / elämää halveksimme loppuun asti”.
– Sanoituksen kuvaamat ihmiset laittavat etusijalle maailman tulevaisuuden sijaan elämästä nauttimisen (”ei me kuulla, on niin hyvä tunnelma”) ja hetkessä elämisen (”kuilun reunalta joku vielä huutaa, / että ’Vittu, carpe diem’”).
– Välinpitämättömyyden ja lyhytnäköisyyden seurauksena ihmiskunta ja laajemmin maapallo on ajautumassa tuhoon: ”Me kylvämme tuhoa, / me tuhoamme maan”. Runossa mainitut palot ja tulvat viittaavat etenkin ilmastonmuutokseen ja ympäristökatastrofeihin.
– Ihmiskunnan ja maapallon tuhoutuminen on tapahtumassa nopeasti: ”tää on pikajuna kuiluun”. Tulevilla sukupolvilla ei ole edes mahdollisuutta päästä vaikuttamaan tulevaisuuteen, koska tuho on niin laajaa: ”kuilun reunalta huudamme / ’Meidän jälkeemme hiljaisuus.’”)
– Yksittäiset ihmiset yrittävät vielä pelastaa maailman, mutta turhaan: ”nuori Linkola ja joku hippi huutaa, / että: ’Pysähtykää, hullut!’ // Mut ei me kuulla”.
Vertailua
– Molemmat runot pohtivat, miten ihmiskunta selviää epävakaasta ajasta. Runon pohdinta liittyy enemmän tulevaisuuteen, sanoituksen taas nykyhetkeen.
– Sanoituksen kuva ihmiskunnasta on hyvin kielteinen. Runossa suhtautuminen ihmiskuntaan on ristiriitaisempi: ihmisissä on pahaa, mutta myös paljon hyvää.
– Runon puhuja uskoo ihmisten valveutuneisuuteen. Sanoituksen kuvaamat ihmiset sen sijaan eivät ole valveutuneita vaan sulkevat tuholta silmänsä.
– Kumpikin teksti käsittelee ihmiskuntaa yhtenä suurena joukkona, joka yhdessä vaikuttaa ihmiskunnan tulevaisuuteen. Yksilön vaikutusmahdollisuuksia ei nähdä yhtä merkittävinä, vaikka ne runossa mainitaankin.
– Runon puhuja uskoo, että tulevat sukupolvet ovat aiempia valveutuneempia ja rakentavat parempaa maailmaa. Sanoituksen puhuja taas ei usko, että ihmiskunnalla on lainkaan tulevaisuutta.
ARVIOINTILINJAUKSIA
0 pistettä
– Vastaus ohittaa tehtävänannon, eikä siinä ole mitään relevanttia sisältöä.
5–10 pistettä
– Vastaus täyttää tehtävänannon osittain.
– Lukutapa on pinnallinen, ja aineiston ymmärtämisessä on ongelmia.
– Vastausteksti saattaa olla hyvin suppea tai aineistoa referoiva.
– Vastauksessa on sattumanvaraisia havaintoja, jotka eivät kytkeydy kokonaisuuteen.
– Päätelmiä ei juuri ole, tai ne on perusteltu heikosti.
– Havaintoja ei ole ryhmitelty, ja jäsentelyssä on puutteita.
– Käsitteitä ei ole juuri käytetty, tai niiden käytössä on virheitä.
15–20 pistettä
– Vastaus täyttää tehtävänannon hyvin.
– Lukutapa on analyyttinen.
– Vastauksessa on useita olennaisia havaintoja.
– Päätelmät on perusteltu tekstihavaintojen avulla.
– Havainnot on ryhmitelty selkeästi, ja havaintojen yhteys tekstin tavoitteisiin tulee esiin.
– Käsitteiden käyttö on pääosin asianmukaista.
– Jos useammassa yllä olevassa kohdassa on puutteita, pistemäärä jää alarajalle (15 pistettä). Ylempi pistemäärä edellyttää lisäksi piirteitä kriittisestä ja kulttuurisesta lukutaidosta.
25–30 pistettä
– Vastaus täyttää tehtävänannon erinomaisesti.
– Lukutapa on syvällinen ja kriittinen.
– Vastauksessa on monipuolisia havaintoja, ja niistä on tehty osuvia päätelmiä.
– Päätelmät on perusteltu vakuuttavasti.
– Tekstistä on tehty eheä kokonaistulkinta, jossa otetaan huomioon tekstin sävyt ja kontekstit.
– Jäsentelyssä ei ole huomauttamista.
– Käsitteiden käyttö on asiantuntevaa.
Prelin osa I: Hyvän vastauksen piirteet ja arviointilinjaukset
OSA I: Asia- ja mediatekstit (30 p.)
- Videon vaikuttamisen keinot
Erittele ja arvioi vaikuttamisen keinoja Punainen kortti rasismille -kampanjan videolla Urheilu kuuluu kaikille: Mohammad Al-Emara. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä. (30 pistettä)
Kokonaiskuva ja kontekstit
Video on osa rasismin vastaista kampanjaa. Videolla esiintyvä Mohammad Al-Emara pyrkii vakuuttamaan katsojan siitä, että rasismille ei ole sijaa urheilussa. Kohderyhmäksi voidaan ajatella pelaajat ja tuomarit, sillä Al-Emaralla on kokemusta kummastakin roolista. Toisaalta video on suunnattu myös ylipäätään jalkapallosta kiinnostuneille ihmisille.
Hyvässä vastauksessa
- tuodaan esiin videon teesi
- ryhmitellään havaintoja vaikuttamisen keinoista ja tehdään niistä päätelmiä
- esitetään perusteltu arvio siitä, välittyykö videon sanoma katsojalle ja onko vaikuttamisen keinojen käyttö onnistunutta
- analysoidaan monipuolisesti videon argumentaatiota, retorisia keinoja, rakennetta ja audiovisuaalisia keinoja
- erinomaisessa vastauksessa on edellä mainittujen lisäksi osoitettu kulttuurista ja kriittistä lukutaitoa, joita voi tässä tehtävässä osoittaa esimerkiksi pohtimalla videon kohderyhmiä ja sitä, miksi puhujaksi on valittu juuri Al-Emara.
Analyysin näkökulmia
Rakenne ja sisältö
– Aloituksessa Al-Emara esittäytyy.
– Videon alkupuoliskolla Al-Emara kertoo tarinansa pelaajasta tuomariksi ja reflektoi omia kokemuksiaan. Kertomuksellinen alku on vaikuttavalle puheenvuorolle tyypillinen ja toimiva aloitustapa. Alku myös perustelee hyvin, miksi Al-Emara on sopiva henkilö puhumaan aiheesta.
– Videon keskivaiheilla Al-Emara puhuu tuomarin merkityksestä syrjimisen vastustamisessa.
– Vasta videon loppupuolella päästään varsinaiseen pääväitteeseen eli teesiin: rasismi ja syrjintä eivät kuulu jalkapalloon.
– Lopetuksena on kampanjan logo, punainen kortti, jota näytetään jalkapallopelissä, kun pelaaja poistetaan kentältä rangaistuksena. Logo tiivistää kampanjan ja Al-Emaran puheen keskeisen ajatuksen: rasismi on tuomittavaa eikä sitä tule sallia urheilussa.
– Rakenne ei ole tyypillinen kantaa ottavan puheen rakenne, jossa ensin esitetään pääväite ja sen jälkeen perusteluita. Kokonaisuus jääkin hieman hahmottomaksi ja etenee melko hitaasti.
Vaikuttamisen keinot
– Al-Emaralla on pitkä kokemus jalkapallon pelaamisesta ja tuomarina toimimisesta. Hän on myös kiusaamista kokenut maahanmuuttaja. Häntä voi siis pitää uskottavana henkilönä puhumaan rasismista urheilussa.
– Al-Emara perustelee videon pääväitettä omilla kokemuksillaan. Alussa tuodaan esille, että hän on muuttanut 2-vuotiaana Suomeen ja löytänyt tärkeän yhteisön jalkapalloharrastuksen parista. Al-Emara kertoo, että on tuomarina päässyt vaikuttamaan siihen, että jalkapallokenttä on kaikille turvallinen paikka.
– Al-Emara vetoaa myös omaan auktoriteettiinsa. Hän korostaa olevansa jalkapallotuomari, jonka yksi tehtävä on nimenomaan pitää huolta siitä, että kaikki käyttäytyvät kentällä kunnioittavasti. Sävy on paikoin jopa ylevä: ”Erotuomarina minun tehtäväni on suojella pelaajia – –.” Opiskelija saattaa myös tunnistaa Al-Emaran ja tietää, että hän on yksi Veikkausliigan arvostetuimmista ja tunnetuimmista tuomareista.
– Al-Emara vetoaa myös arvoihin. Arvoina korostetaan tasa-arvoa, toisen kunnioitusta ja turvallisuutta.
– Puheen kieli on tyyliltään korostetun puhekielistä, mikä näkyy esimerkiksi pronomineissa (”mä”), kongruenssissa (”me ollaan”) ja taivutuksessa (”hyvii”). Puhekielisyys luo samaistuttavan vaikutelman.
– Täytesanoista (”niinku”), joidenkin sanojen toistosta ja pienistä korjauksista huolimatta Al-Emaraa voi kuvailla selkeäsanaiseksi. Hän muotoilee ajatuksensa ytimekkäästi.
– Al-Emara käyttää myös jalkapalloslangia ja kutsuu itseään ”dumariksi”.
– Puheen loppupuolella toistuu lähentävä pronomini ”me”. Samalla Al-Emara käyttää myös kampanjan teemaa korostavaa myönteistä sanastoa, kuten ”turvallinen”, ”suojella” ja ”kunnioittaa”.
– Jonkin verran puheessa on tavanomaisia kielikuvia (”jäi valtava tyhjiö”, ”henkireikä”). Lisäksi on kampanjan teemaan sopivasti urheiluun ja taistelemiseen liittyviä kielikuvia (”me olemme kaikki samalla viivalla”, ”me olemme erotuomareina eturintamassa”).
Audiovisuaalisuus
– Videolla Al-Emaraa on kuvattu jalkapallokatsomossa ja pukuhuoneessa. Kuvamateriaali liittyy siis puheen aiheeseen.
– Toisin kuin yleensä vaikuttamaan pyrkivissä videoissa, Al-Emara ei katso kameraan lyhyitä vilkaisuja lukuun ottamatta. Lopussa hän on jopa selkä kameraan päin. Katsojaan ei muodostu selkeää yhteyttä.
– Videokuvasta ei välity vaikuttavia tunteita. Suurimman osan videosta Al-Emaran ilme on neutraali.
– Sen sijaan vaikuttavuutta yritetään luoda hidastuksilla, kameran jatkuvalla liikkeellä, lähikuvilla sekä taustalla soivalla hienovaraisella ja tunnelmaa kohottavalla musiikilla.
– Videolla ei havainnollisteta puheessa mainittuja asioita, kuten tuomareiden ja pelaajien kohtaamisia, vaikka video on kuvattu jalkapallostadionilla.
– Audiovisuaalinen puoli jää yksinkertaiseksi ja toisteiseksi. Se ei juurikaan havainnollista tai rytmitä puhetta.
ARVIOINTILINJAUKSIA
0 pistettä
– Vastaus ohittaa tehtävänannon, eikä siinä ole mitään relevanttia sisältöä.
5–10 pistettä
– Vastaus täyttää tehtävänannon osittain.
– Lukutapa on pinnallinen, ja aineiston ymmärtämisessä on ongelmia.
– Vastausteksti saattaa olla hyvin suppea tai aineistoa referoiva.
– Vastauksessa on sattumanvaraisia havaintoja, jotka eivät kytkeydy kokonaisuuteen.
– Päätelmiä ei juuri ole, tai ne on perusteltu heikosti.
– Havaintoja ei ole ryhmitelty, ja jäsentelyssä on puutteita.
– Käsitteitä ei ole juuri käytetty, tai niiden käytössä on virheitä.
15–20 pistettä
– Vastaus täyttää tehtävänannon hyvin.
– Lukutapa on analyyttinen.
– Vastauksessa on useita olennaisia havaintoja.
– Päätelmät on perusteltu tekstihavaintojen avulla.
– Havainnot on ryhmitelty selkeästi, ja havaintojen yhteys tekstin tavoitteisiin tulee esiin.
– Käsitteiden käyttö on pääosin asianmukaista.
– Jos useammassa yllä olevassa kohdassa on puutteita, pistemäärä jää alarajalle (15 pistettä). Ylempi pistemäärä edellyttää lisäksi piirteitä kriittisestä ja kulttuurisesta lukutaidosta.
25–30 pistettä
– Vastaus täyttää tehtävänannon erinomaisesti.
– Lukutapa on syvällinen ja kriittinen.
– Vastauksessa on monipuolisia havaintoja, ja niistä on tehty osuvia päätelmiä.
– Päätelmät on perusteltu vakuuttavasti.
– Tekstistä on tehty eheä kokonaistulkinta, jossa otetaan huomioon tekstin sävyt ja kontekstit.
– Jäsentelyssä ei ole huomauttamista.
– Käsitteiden käyttö on asiantuntevaa.
***********************************
- Artikkelin puolueettomuus ja luotettavuus
Arvioi artikkelin Jasmin Ristolainen ja 11 muuta nuorta kertovat karuista työoloista Hesessä – hampurilaisketjun mukaan joskus ei ole pidetty taukoja luotettavuutta ja puolueettomuutta. Vastauksen sopiva pituus on noin 4 500 merkkiä. (30 pistettä)
Kokonaiskuva ja kontekstit
Vastauksessa on olennaista, että artikkelin näkökulmaksi on valittu Hesburgerissa työskennelleiden huonot kokemukset, siis vain huonot. Siten teksti ei ole puolueeton kuvaus Hesburgerista työpaikkana. Rajausta voi kuitenkin pitää perusteltuna. Koska Hesburger on tunnettu ja iso yritys, joka työllistää paljon nuoria, työhön liittyvät ongelmat ovat uutiskynnyksen ylittävä aihe.
Hyvässä vastauksessa tuodaan esille, että vaikka artikkeli ei olekaan aivan puolueeton vaan korostaa työntekijöiden näkökulmaa, artikkelissa on pyritty monin tavoin varmistamaan sisällön luotettavuus. Ansiokkaassa vastauksessa kriittistä lukutaitoa voi osoittaa esimerkiksi pohtimalla, mitä artikkelilla tavoitellaan.
Analyysin näkökulmia
Luotettavuus
– Yle mielletään yleisesti luotettavaksi toimijaksi, joka on sitoutunut journalismin eettisiin periaatteisiin.
– Vaikka keskustelu Hesburgerin työoloista on saanut alkunsa nimettöminä kirjoitetuista nettikommenteista, artikkelin mukaan työsopimuksista tai työtodistuksista on varmistettu, että haastateltavilla on työhistoriaa Hesburgerissa.
– Haastateltavia on yhteensä 12, ja heidän kerrotaan työskennelleen Hesburgereissa eri puolilla Suomea. Huonot kokemukset eivät siis liity vain yksittäiseen työntekijään tai ravintolaan, mikä lisää työntekijöiden kommenttien uskottavuutta. Kolme haastateltavaa kertoo kokemuksistaan myös omalla nimellään, mikä lisää luotettavuuden tuntua.
– Suoria lainauksia on runsaasti, ja haastateltuja referoitaessakin tuodaan selkeästi esille, että kyse on haastateltavien kommenteista (”työntekijät kertovat”, ”työntekijöiden mukaan”). Lainatut osuudet on merkitty selkeästi vuorosanaviivoilla. Etenkin suora lainaaminen korostaa, ettei toimittaja ole tehnyt itse tulkintoja.
Puolueettomuus
– Kaikilla osallisilla – työntekijöillä ja Hesburgerin edustajalla – on ollut mahdollisuus kertoa näkökulmansa.
– Artikkelissa kuitenkin rakennetaan vastakkainasettelua työntekijöiden ja Hesburgerin välille. Artikkelissa korostetaan useasti, että työntekijät ovat nuoria ja usein ensimmäisessä työpaikassaan eivätkä vielä tiedä, millaista työnteon pitäisi olla. Hesburger sen sijaan kuvataan tehokkuutta ja säästämistä tavoittelevaksi yritykseksi, joka ei välitä työntekijöiden hyvinvoinnista. Haastateltavan kommentin kautta juttuun nousevat mukaan jopa Hesburgerin toiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset: ”Mietin sitä, että millaiset yhteiskunnalliset seuraukset sillä on, jos monia muitakin nuoria uupuu – –.”
– Mielikuva Hesburgerista muodostuu työntekijöiden kommenteista. Vastakkaisia näkemyksiä ei tuoda esille. Artikkelissa ohitetaan melko lyhyellä maininnalla Hesburgerin työtyytyväisyysmittausten tulokset, jotka yrityksen mukaan ovat olleet ”tosi hyviä”.
– Pääotsikossa, ingressissä ja yhtä lukuun ottamatta myös väliotsikoissa korostuu työntekijöiden näkökulma.
– Myös kuvat ja kuvatekstit tuovat esiin työntekijöiden näkökulmaa: kuvissa esiintyy yksi haastatelluista, ja kuvituskuvat nuhjuisista ja puoliksi syödyistä ruoista ylläpitävät inhottavaa mielikuvaa Hesburgerista.
– Leipäteksti käsittelee suurimmaksi osaksi työntekijöiden kokemuksia. Hesburgerin edustajaa on haastateltu, mutta hänen kommenttejaan käsitellään vasta artikkelin loppupuolella. Alkupuoli siis ohjaa tarkastelemaan asiaa työntekijöiden kokemusten kautta, ja Hesburgerin edustajan tehtäväksi jää torjua väitteitä. Työntekijät pääsevät myös ääneen vielä Hesburgerin edustajan kommenttien jälkeen ja vastaavat Hesburgerin näkemyksiin.
– Työntekijöiden kokemuksia kuvataan tunteisiin vetoavasti. Työ on artikkelin mukaan aiheuttanut itkua ja uupumusta. Työhön liittyvistä ongelmista ja epäkohdista annetaan lukuisia esimerkkejä: ”Siinä ajassa pitää tilittää rahat, pestä parilat ja lattiat, hoitaa tiskikone, tyhjentää roskikset, juoma-astiat – –.” Haastateltavien kommenteissa on vahvoja sanavalintoja (”työtilanne kävi täysin sietämättömäksi”, ”pitää huolehtia niin järjettömän monesta yhtä aikaa”).
– Toimittajan oma ääni on pääosin neutraali. Hesburgerin edustajalle esitetyt kysymykset on kuitenkin esitetty työntekijöiden näkökulmaa tukien: ”Miksi Hesburger on lähettänyt ennenaikaisesti työntekijöitä kotiin vastoin heidän omaa tahtoaan?”
ARVIOINTILINJAUKSIA
0 pistettä
– Vastaus ohittaa tehtävänannon, eikä siinä ole mitään relevanttia sisältöä.
5–10 pistettä
– Vastaus täyttää tehtävänannon osittain.
– Lukutapa on pinnallinen, ja aineiston ymmärtämisessä on ongelmia.
– Vastausteksti saattaa olla hyvin suppea tai aineistoa referoiva.
– Vastauksessa on sattumanvaraisia havaintoja, jotka eivät kytkeydy kokonaisuuteen.
– Päätelmiä ei juuri ole, tai ne on perusteltu heikosti.
– Havaintoja ei ole ryhmitelty, ja jäsentelyssä on puutteita.
– Käsitteitä ei ole juuri käytetty, tai niiden käytössä on virheitä.
15–20 pistettä
– Vastaus täyttää tehtävänannon hyvin.
– Lukutapa on analyyttinen.
– Vastauksessa on useita olennaisia havaintoja.
– Päätelmät on perusteltu tekstihavaintojen avulla.
– Havainnot on ryhmitelty selkeästi, ja havaintojen yhteys tekstin tavoitteisiin tulee esiin.
– Käsitteiden käyttö on pääosin asianmukaista.
– Jos useammassa yllä olevassa kohdassa on puutteita, pistemäärä jää alarajalle (15 pistettä). Ylempi pistemäärä edellyttää lisäksi piirteitä kriittisestä ja kulttuurisesta lukutaidosta.
25–30 pistettä
– Vastaus täyttää tehtävänannon erinomaisesti.
– Lukutapa on syvällinen ja kriittinen.
– Vastauksessa on monipuolisia havaintoja, ja niistä on tehty osuvia päätelmiä.
– Päätelmät on perusteltu vakuuttavasti.
– Tekstistä on tehty eheä kokonaistulkinta, jossa otetaan huomioon tekstin sävyt ja kontekstit.
– Jäsentelyssä ei ole huomauttamista.
– Käsitteiden käyttö on asiantuntevaa.