1. Vuorovaikutus ja osallistumistavat tv-keskustelussa (12 p. + 18 p.)

Kaksiosaisen tehtävän aineisto on katkelma Yle TV1 -kanavalla 23.11.2018 esitetystä uutisviikon teemoja käsittelevästä Jälkiviisaat-keskusteluohjelmasta. Katkelmassa käsitellään syntyvyyden alenemista ja sen vaikutuksia kansantalouteen. Keskusteluun osallistuvat toimittaja Ville Blåfield, kielitieteilijä Janne Saarikivi, toimittaja Kreeta Karvala ja juontaja Juha Hietanen.

Tehtävän avulla arvioidaan kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa erityisesti siitä näkökulmasta, miten hyvin vastaaja tekee osuvia havaintoja keskustelijoiden verbaalisesta ja nonverbaalisesta käyttäytymisestä ja pystyy tekemään niiden pohjalta päätelmiä esimerkiksi heidän osallistumisestaan ja vuorovaikutussuhteestaan. Vastaajan odotetaan osoittavan myös tietoa puheviestintätaidoista ja keskustelusta vuorovaikutustilanteena. Kulttuuriseen lukutaitoon liittyy myös keskustelun kontekstin ymmärtäminen osana tv-ohjelmaa ja juontajan ohjailemaa keskustelua.

1.1. (12 p.)

Yleiskuva vuorovaikutussuhteesta

Kreeta Karvala ja Janne Saarikivi osallistuvat keskusteluun aktiivisesti tuomalla esiin omia näkemyksiään ja perustelemalla niitä. He ovat kuitenkin eri linjoilla keskustelussa esille nousevista yhteiskunnallisista aiheista, esimerkiksi verotuksesta ja Suomen pitämisestä hyvinvointivaltiona. Heidän vastakkainasettelunsa ja erimielisyytensä ilmenevät verbaalisesta ja nonverbaalisesta viestinnästä ja saavat heidän vuorovaikutussuhteensa vaikuttamaan paikoin kireältä. Muutkin aineistohavainnoin perustellut tulkinnat vuorovaikutussuhteen luonteesta ovat mahdollisia.

Vuorovaikutussuhteeseen liittyviä piirteitä

Tulkintaa Karvalan ja Saarikiven vuorovaikutussuhteesta voi perustella esimerkiksi seuraavien havaintojen avulla:

•   toisen ajatuksen ja puheenvuoron keskeyttäminen (viestintää häiritsevää päällekkäin puhumista ja puheenvuoron pitämistä itsellä kohtuuttoman pitkään, vaikka toinen yrittää päästä väliin)

•   toisen näkemyksen sivuuttaminen, johon etenkin Saarikivi syyllistyy

•   suoran kontaktin välttely, esimerkiksi niukasti katsekontaktia toisiinsa (Erityisesti Karvala puhuu

  juontajalle, vaikka kommentoi Saarikiven puheenvuorojen sisältöä, ja hakee katseen avulla

  tukea muilta keskustelijoilta.)

•   piikittely esimerkiksi repliikkiparissa Saarikivi: mä ymmärrän ettei nää oo mitään EK:n linjauksia,

  Karvala: ei, nää on Janne Saarikiven linjauksia

•   erimielisyyden ilmaisemistapa (Saarikivi esittää suoraan erimielisyytensä esimerkiksi repliikissä

  ei pitäisi olla semmoinen yhtälö, minkä Kreeta esitti. Hän tehostaa puhettaan painokkaalla äänensävyllä ja kädenliikkeellä sekä suuntaamalla katseensa Karvalaan, minkä vuoksi hänen viestintätapaansa voi pitää hyökkäävänä. Karvala osoittaa erimielisyyttään epäsuoremmin sarkasmin, liioittelun ja yleistämisen avulla. Erimielisyys näkyy myös nonverbaliikassa; hänen asentonsa ja ilmeensä voi ajoittain tulkita ylimielisiksi.)

  Vuorovaikutussuhteen kuvauksessa voi käyttää ns. arkikäsitteitä ja toimintaa kuvaavia verbejä (esim. keskeyttää, hakee tukea, myötäilee) ja / tai puheviestinnän käsitteitä.

  1.2. (18 p.)

  Tehtävänannon mukaisesti vastauksessa tulee sekä kuvailla Ville Blåfieldin osallistumistapoja että arvioida niiden toimivuutta. Osallistumistapojen analysointi edellyttää havaintojen tekemistä nimenomaan siitä näkökulmasta, miten hänen osallistumisensa vaikuttaa keskustelun edistymiseen ja ilmapiiriin. Kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa osoittavassa vastauksessa abstrahoidaan tehtävät, jotka osallistumisella on, ja havaintoja ryhmitellään niiden mukaan. Ryhmittely voi perustua myös keskustelijan rooleihin.

  
  Ville Blåfieldin osallistumistavat esimerkiksi

 keventävät tunnelmaa
– yhteistyöhalua viestivä asento

– kahvinjuonti

– huumori (naurun säestämä repliikki sulla on hirveän dystooppinen aamu tänään)

•   tuovat sisältöjä keskusteluun

  • –  esittää mielipiteen ja perustelee sitä (en usko, että tällaisiin reformeihin ehditään tällä aikataululla)

  • –  esittää ratkaisun (oikeasti ainut realistinen ratkaisu on radikaalisti avoimempi

    maahanmuuttopolitiikka)

•   ovat reaktioita muiden puheenvuoroihin

  • –  täsmentää (niin, globaalisti ottaen)

  • –  kyseenalaistaa, väittää vastaan (mutta nythän faktisesti on niin)

  • –  antaa tukea (toi on kiinnostava ja erittäin validi näkökulma; nyökyttely; hymyily)

•   sovittelevat näkemyseroja

– etsii kompromisseja (maahanmuutto on se ratkaisu, joka ratkaisee teidän molempien näkökulman

tähän ongelmaan)
 pitävät yllä vuorovaikutusta

• –  tiivis katsekontakti kulloiseenkin puhujaan

• –  osoittaa kuuntelemista esimerkiksi nyökyttelemällä ja kommentoimalla: kyllä

  Osallistumistapojen toimivuuden arviointia

  Ville Blåfieldin osallistumistapojen toimivuutta arvioitaessa on otettava huomioon keskustelukonteksti ja sen erityispiirteet. Julkinen tv-keskustelu käydään tunteita herättävästä aiheesta, kaksi muuta keskustelijaa on erimielisiä ja heidän suhdettaan voi kuvata kireäksi. Tässä vuorovaikutustilanteessa Blåfieldin osallistumistavat osoittavat monella tavalla hyviä puheviestintätaitoja. Blåfield pystyy viemään keskustelua eteenpäin ja tuomaan omat näkemyksensä esille. Lisäksi hän keventää tunnelmaa ja tasoittaa vastakkainasettelua sopeuttamalla toimintaansa keskustelun edetessä. Monipuolisten osallistumistapojen vuoksi hänestä tulee vuorovaikutustilanteen keskus, sillä vaikka Saarikivi puhuu paljon, korkein keskustelijan status on ehkä Blåfieldillä: muut katsovat häntä, ja hän saa puheenvuoron halutessaan. On kuitenkin mahdollista tulkita Blåfieldin toimintaa toisinkin (esimerkiksi vetäytyväksi), jos pystyy perustelemaan tulkintansa uskottavasti aineistohavaintojen avulla.