Kaunokirjallissa lukutaidon tehtävissä analysoidaan ja tulkitaan

Analysoi ja tulkitse -tehtävät ovat tyypillisimpiä äidinkielen ylioppilaskokeen II osan tehtäviä.

Analysointi eli erittely tarkoittaa kysytystä asiasta, kuten miljööstä, tehtyjä havaintoja:
Mitkä ovat teoksen paikalliset ja ajalliset miljööt?
Miten miljöötä kuvataan (myönteisesti, kielteisesti, kenen näkökulmasta, millaisin kielellisin keinoin)?
Hyvissä ja kiitettävissä vastauksissa käytetään tekstilajiin ja kysyttyyn asiaan sopivia käsitteitä,
esimerkiksi "minäkertojan näkökulmasta", "sivullisen näkökulmasta", "adjektiivein", "aistiverbein", "kuvaten tuon ajan rakennuksia".
Kiitettävissä vastauksissa on myös lyhyitä tulkitoja, mitä teemaa/mitä teemoja analysoitava
asia (tässä miljöö) rakentavat ja miten tekstin konteksti eli julkaisupaikka ja julkaisuaika
(esim. nykyajan Suomi tai 1960-luvun Suomi) näkyy analysoitavassa asiassa. 

Tulkinta tarkoittaa merkityksiä, joita lukija voi teokselle antaa.
Yleisimmin pyydetään tulkitsemaan runon teemoja, mutta voidaan pyytää tulkitsemaan esim. miljöön merkitystä.
Teema, kuten yksinäisyys tai ikuinen rakkaus, on abstrakti asia, jota kaikki kaunokirjallisen tekstin kaikki osat tukevat,
esimerkiksi runon puhuja ja puhetilanne, runon rakenne ja sanasto (myös mahdolliset kielikuvat).
Tekstistä löydetyt teemat tulee perustella aina tekstihavainnoilla.

Alempana tällä sivulla täällä ovat Särmä-tietokirjan (2010 painos s.400-403) mallivastaukset
sekä novellin että runon analysoi ja tulkitse -tehtävistä. Jos niitä ei ehditä lukea tunnilla, ne tulee
lukea kotona ennen preliä.