Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen
Sininen vihko n:o 10
Olipa kerran punatukkainen mies, jolla ei ollut silmiä eikä korvia. Hänellä ei liioin ollut hiuksia, joten häntä sanottiin punatukkaiseksi tietyin varauksin.
Hän ei pystynyt puhumaan, koska hänellä ei ollut suuta. Edes nenää hänellä ei ollut.
Hänellä ei ollut käsiä eikä jalkojakaan. Eikä vatsaa, selkää tai selkärankaa eikä edes sisälmyksiä.
Hänellä ei ollut yhtään mitään! Joten on epäselvää, kenestä on kysymys.
Taitaa olla parasta, ettemme puhu hänestä enempää.
Daniil Harms, Sattumia. 1936–1939.
[– –] miehet eivät katso ja naiset rupeavat hyppimään varpaille kun näkevät millainen mies toisella on sitten kun kaikki muuttuu kalliimmaksi päivä päivältä niiden neljän vuoden aika mitä minulla on elettävänä ennen kuin tulen 35 ei minä olen mitä minä olen minä tulen 33 syyskuussa tulenko minä mitä Voi mutta katsotaan vaan vaikka rouva Galbraithia hän on paljon vanhempi kuin minä minä näin hänet kun olin ulkona viime viikolla on kauneus katoamassa hän oli viehättävä nainen suurenmoinen tukka hänellä oli vyötäisille asti [– –]
James Joyce, Odysseus. 1922.(Suom. Pentti Saarikoski.)
Mitä modernismin piirteitä löydät novellista ja tekstikatkelmasta?
Kirjaudu sisään lähettääksesi tämän lomakkeen