Päivitetty ELO-strategia 2023-

Suomessa laadittiin kansallinen Elinikäisen ohjauksen strategia vuonna 2020. Sen laatimisesta ja julkaisemisesta vastasi työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä johtama valtakunnallinen ELO-foorumi. Strategian yhteydessä laadittiin laaja esiselvitys ja tunnistettiin keskeisiä haasteita, laadittiin kuusi kehitystyön painopistettä ja pitkän tähtäimen tavoitteita sekä konkreettisempia toimia silloiselle hallituskaudelle. 

Elinikäisen ohjauksen strategia 2020-2023

Vuonna 2023 ELO-foorumi linjasi, että strategiaa on aiheellista päivittää, mutta aiemmin laaditut kuusi painopistettä ja pitkän tähtäimen tavoitteet ovat päteviä edelleen. ELO-foorumi ja sen alainen ELO-työjaosto lähtivät tarkastelemaan painopisteiden alle täsmennettyjä alatavoitteita, ottaen huomioon nykyisen hallitusohjelman ja toimintaympäristön muutokset. Samalla pyrittiin tiivistämään ja selkiyttämään tavoitteita. Verrattuna vanhaan, uusissa tavoitteissa korostuu alueiden ja organisaatioiden rooli tunnistaa ohjauspalveluidensa asiakaskunta ja kehittää palveluita heidän tarpeidensa pohjalta, vastuullisuus ja eettisyys osana kaikkea ohjausta sekä entistä systemaattisempi kehitystoimien toteutus ja seuranta. Alla on nähtävissä päivitetyt alatavoitteet, jotka ELO-foorumi hyväksyi joulukuussa 2023. 

1. Saavutettavasti ja asiakaslähtöisesti 

Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että jokaisella on mahdollisuudet ja taidot tehdä tietoisesti suunnitelmia sekä koulutus- ja työurapäätöksiä muuttuvassa työn maailmassa. 

Alatavoite 1.1 Ohjaus on asiakaslähtöistä ja suunnitelmallista, ja sitä toteutetaan laajasti ohjauksen eri toimintaympäristöissä, kuten koulutuksessa, työvoimapalveluissa ja työelämässä. 

Alatavoite 1.2 Ohjauksen eri toimintaympäristöissä on tarkoituksenmukaiset ohjausresurssit huomioiden erityisesti ohjauksessa aliedustettujen ryhmien ja yksilöiden erilaiset tarpeet. 

Alatavoite 1.3 Ohjausta järjestetään monikanavaisesti ja monipuolisia tapoja käyttäen. 

Alatavoite 1.4 Ohjauksessa hyödynnetään moniammatillista ja monialaista yhteistyötä tarkoituksenmukaisesti ja pyritään asiakkaan kanssa yhdessä edistämään hänen kokonaistilannettaan. 

Alatavoite 1.5 Vahvistetaan ja seurataan systemaattisesti kaikenikäisten urasuunnittelutaitoja kansallisen viitekehyksen ja tunnistettujen jatkokehittämistarpeiden mukaisesti. 


2. Digitaalisesti 

Pitkän tähtäimen tavoitteena on toimiva jatkuvan oppimisen digitaalinen palvelukokonaisuus, jossa ohjaus ja urasuunnittelunäkökulma ovat keskiössä palvellen sujuvasti elinikäistä oppijaa mm. tekoälyä hyödyntäen. 

Alatavoite 2.1 Suomessa on digitaalinen palvelukokonaisuus, joka yhdistää koulutus-, työmarkkina- ja osaamistietoa, edistää yksilön urasuunnittelua ja elinikäistä oppimista sekä tukee ohjaajien työtä. 

Alatavoite 2.2 Ohjaustyötä tekevillä tulee olla ajantasaiset tiedot ja taidot teknologioiden ja järjestelmien varmaan, luotettavaan ja kriittiseen käyttöön. 

Alatavoite 2.3 Yksilöä kannustetaan hänen tilanteeseensa sopivien digitaalisten välineiden ja palveluiden hyödyntämiseen osana urasuunnittelua ja jatkuvaa oppimista.


3. Laadukkaasti ja osaavasti 

Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että ohjaustyötä tekevillä on valmiudet ja osaaminen laadukkaaseen monikanavaiseen ohjaustyöhön. 

Alatavoite 3.1 Ohjausalan osaamiskuvaukset on määritelty ja niitä hyödynnetään laajasti ohjauksen eri toimintaympäristöissä. 

Alatavoite 3.2 Suomessa on kokonaiskuva ohjaustyön koulutusten kokonaisuudesta, sisältäen suuntaviivat koulutusten kehittämiselle. Ohjaustyön koulutukset vastaavat monimuotoisiin ja muuttuviin osaamistarpeisiin ja ne mahdollistavat siirtymät erilaisiin ohjaustehtäviin. 

Alatavoite 3.3 Systemaattinen nykytilanteen, kiinnostusten ja osaamisen kartoittaminen ovat osa ohjausta. Ennakointi- ja työmarkkinatietoa hyödynnetään monipuolisesti ja yksilön vaihtoehtoja peilataan yhteiskuntaan ja ympäristöön. 


4. Yhdenvertaisesti ja kestävästi 

Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että ohjaus edistää tasa-arvoista, oikeudenmukaista ja monimuotoista yhteiskuntaa Suomessa. 

Alatavoite 4.1 Kaikki ohjaus on vastuullista ja eettistä, ja se huomioi yksilöiden erilaiset lähtökohdat ja tarpeet. Ohjauksen eettisiä ohjeita päivitetään ja pidetään esillä. 

Alatavoite 4.2 Ohjausta tulisi aina olla saatavilla sekä suomen että ruotsin kielillä, ja lisätään erikielistä tietoa, neuvontaa ja ohjausta. 

Alatavoite 4.3 Ohjauksella pyritään purkamaan ammattien sukupuolittumista ja muita ennakkokäsityksiä, tuetaan työelämän monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä edistetään kestävää kehitystä. 


5. Monialaisesti ja koordinoidusti 

Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että ohjausta toteuttavien sektoreiden yhteistyö on sujuvaa ja työnjako selvää. Eri sektoreilla valmisteltavat ohjauksen kehittämistoimet suunnitellaan ja tehdään yhä enemmän monihallinnollisena, eri hallinnonalojen yhteistyönä. 

Alatavoite 5.1 Elinikäisen ohjauksen kokonaisuus on valtakunnallisesti monihallinnollisesti johdettua ja ohjattua, ja valtakunnallinen koordinaatio tukee valtakunnallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita. 

Alatavoite 5.2 Kannustetaan toimijoita tiiviiseen yhteistyöhön ja tarkoituksenmukaiseen monialaisten palveluiden järjestämiseen. Samalla kehitetään monialaisten ohjauspalveluiden valtakunnallista tukea ja tiedolla johtamista. 

Alatavoite 5.3 Alueilla on toimivat elinikäisen ohjauksen verkostot sekä yhteistyön ja yhteiskehittämisen muodot.


6. Tietoon perustuen 

Pitkän tähtäimen tavoitteena on, että ohjauksen järjestämistä koskevat päätökset perustuvat tietoon. Kansallisella, sektorirajat ylittävällä palvelujen ja vaikuttavuuden seurannalla voidaan tehostaa tiedolla johtamista sekä paikallisesti että kansallisesti. Urasuunnittelutiedon hallinta tuo jatkuvuutta koko elinkaaren aikaiseen ohjaukseen. 

Alatavoite 6.1 Elinikäisen ohjauksen strategian tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan systemaattisesti valtakunnallisesti ja alueilla. Näin mahdollisestaan myös tietoon perustuva ohjauspalveluiden johtaminen. 

Alatavoite 6.2 Elinikäisellä ohjauksella on eri toimijoiden yhteiset seurantakohteet ja arviointivälineet, joilla tuotetaan yhdenmukaista tietoa ohjauspalveluiden saatavuudesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja tuloksista. Tiedon määrittelyssä seurataan ja hyödynnetään ajankohtaista kansainvälistä keskustelua, tutkimusta ja kehittämistyötä.