Aluekehittämisen näkökulma

Kysymys 1

Mitä uusia ohjauspalveluja tarvitaan tulevien noin kymmenen vuoden kuluessa?

Etelä-Pohjanmaa

Ohjauspalvelut laajenevat monikanavaiseen suuntaan. Palveluja tuotetaan ajasta ja paikasta riippumattomasti sähköisesti erilaisia järjestelmiä hyödyntäen. Palvelujen tuottamisessa yhä tärkeämpää on myös monialainen ja poikkitieteellinen toimintatapa ja – kulttuuri – verkostomainen ohjaus ja palveluketjun toimivuus.

Työelämän ja oppilaitosten ohjauspalvelujen yhteinen kehittäminen. Mentorointi ohjauksen välineenä, vertaisohjaus.

Kansainvälistymisen aiheuttamat ohjaustarpeet.

Etelä-Savo

Ohjaamo-tyyppisiä kynnyksettömiä palveluja, jotka liikkuvat maaseudulla ja jotka ovat verkon kautta tavoitettavissa, tarvitaan kaikenikäisille yhden oven periaatteena, ei vain nuorille. Myös tukihenkilö- tai tsempparitoimintaa tähän yhteyteen tarvitaan mukaan. Tuetun asumisen palvelut sekä terveydenhoito pitäisi kytkeä tähän palveluun, samoin ylipäänsä toimeentulo pitäisi miettiä sellaiseksi, että jokaisella ihmisellä on mahdollisuus järkevään elämisen tasoon. Samalla tulisi luoda matalan kynnyksen työpaikkoja ja työpajoja kaikenikäisille. Erityisesti tulisi huolehtia syrjäseutujen kannalta siitä, että ihmisille on palveluja ja että he saavuttavat niitä. Oppimisvaikeuksien ja muodollisen koulutuksen palvelut eivät nykyisellään riitä, vaan Ohjaamo-tyyppisiin palveluihin tulisi kytkeä erityistä oppimista tukevia palvelukokonaisuuksia.

Häme

Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän aikaan ja paikkaan sitoutumattomia ohjauspalveluja eli nettiohjausta uusin sovelluksin (somea hyödyksi käyttäen)

Kaakkois-Suomi

Tulevaisuudessa tarvitaan monikanavaisia, sähköisiä, digitaalisia ohjauspalveluja sekä face to face -ohjauspalveluja.
Ohjauspalvelujen tasapuolinen, tarvelähtöinen saatavuus on turvattava, jotta yhteiskunta ei polarisoidu. Kansainväliset ohjausverkostot ovat tärkeitä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Työelämän ja oppilaitosten yhteistyön tiivistäminen ja ohjauspalvelujen kehittäminen.

Kainuu

Sähköisiä vuorovaikutteisia ja omatoimisia ohjauspalveluja, jotta ohjaus voidaan ulottaa tasapuolisesti koko alueelle.

Keski-Suomi

Eri ohjauspalvelumuotojen sujuva liittyminen toisiinsa on tulevaisuutta. Kuten muissakin toiminnoissa ihmisen opiskelu, työskentely, vapaa-aika on limittäin kotona, matkoilla, ”työ- tai koulupaikassa” fyysisesti ja virtuaalisesti ja lisäksi virtuaalisesti on mahdollista saada yhteys mihin tahansa, tulee ohjauksenkin olla läsnä kaikissa näissä kunkin tarpeen vaatimassa muodossa. Jo lähitulevaisuudessa ohjattavan tulisi voida itse kartoittaa mahdollisuuksiaan ja vaihtoehtojaan netissä ja saada samanaikaisesti tarvittavaa keskusteluapua ja lisätietoa on-line. Toisille asiakasryhmille taas kasvokkain keskustelu on peruspalvelu, johon ”lisättynä todellisuutena” liittyvät muut tarvittavat tiedot. Ainakin ohjauspalvelut on saatava fyysisestä paikasta irrotettuna ja osin myös aikaan sitomattomana. Henkilökohtainen ohjaus ja ”oma ohjaaja” ,joka kulkee rinnalla on tarpeen edelleen osan aikaa tai osalle asiakkaille kaiken aikaa.
Tuleeko ohjaajista ”personal trainereita” valinnan mahdollisuuksien lisääntyessä? Polarisoituuko ohjaus aktiivisuuden ja varallisuuden mukaan?
Toivon mukaan tässä ajassa on päästy ihmisten toimeentuloratkaisujen aikaa vievästä viidakosta käsittelemään asiakkaan kanssa yhdessä mahdollisuuksia ja seuraavia askeleita.

Lappi

Monialaisia palveluita, ei pelkästään koulutukseen ohjausta, voidaan tarvita esim. kuntoutusta, mielenterveyspalveluita, työllistämisnäkökulmaa. Pitäisi kehittää ja vakinaistaa ns. yhden luukun palveluperiaatetta ja madaltaa palveluiden piiriin hakeutumista.

Mm. Lapin TNO-palvelut –projektin (ESR) (1.7.2015 – 31.12.2017) tarkoituksena on Lapin maakunnan kattavasti tarjota kysyntä- ja työelämälähtöisesti henkilöille, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa ja organisaatioille helposti saavutettavat ja käytettävät, näkyvät TNO-palvelut, jotka tukevat erilaisissa elämäntilanteissa tapahtuvia koulutuksen ja työelämän siirtymävaiheita. Projektissa tullaan laaja-alaisella ja monialaisella koulutusorganisaatioiden yhteistyöllä rakentamaan 2-3 tuotteistettua yhteistä TNO-palvelutuotetta. Projektissa tehdään tiivistä yhteistyötä Rovaniemen Nuorten Ohjaamon kehitystyön kanssa. Kaikissa selvitystöissä on käynyt ilmi, että niin nuoret kuin aikuisetkin tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta, verkko-ohjaaminen ei voi olla ainoa tai edes pääasiallinen ohjausmenetelmä.

Pirkanmaa

Kokonaan uusia palveluita on vaikea keksiä, palveluvalikoima on jo nyt erittäin monipuolinen ja sisällöllisesti kattava. Sen sijaan on tärkeä arvioida meneillään olevan yhteiskunta- ja koulutuspolitiikan päätöksenteon vaikutuksia ohjauspalveluiden tulevaan tarpeeseen. Näyttää todennäköiseltä, että koulutuksessa aliedustettujen ryhmien, NEET-nuorten yms. erityisryhmien palvelutarve kasvaa entisestään resurssien ja ylipäätään ohjausjärjestelmän palvelukyvyn samaan aikaan heikentyessä.

Pohjanmaa

Palveluita on olemassa jo hyvin paljon, mutta etenkin nopeasti muuttuvien tilanteiden osalta tarvitaan joustavaa ja saumattomasti toimivaa verkostoa. Tarvitaan monikanavaiset ohjauspalvelut, koordinointi pitää olla valtakunnallinen.

Pohjois-Karjala

Tulevaisuudessa valtakunnalliset sähköiset palvelut toimivat ensisijaisena tiedon lähteenä. Tähän kokonaisuuteen kuuluu tiedonhakupalvelun lisäksi neuvontapalvelu ja varsinainen ohjauspalvelu digitekniikkaa monipuolisesti hyödyntäen. ”Asiakasliittymä” voisi rakentua aidosti asiakaslähtöisesti ja selkokielisenä, esim. niin että nuori voi pelimaailman ajattelua soveltaen määritellä oman tilanteensa ja löytää näin eri viranomaisten sopivat palvelut juuri hänelle. Valtakunnallisilta sivuilta voi siirtyä alueelliseen osioon, josta saa tarkempaa alueellista tietoa mm. paikallisen Ohjaamon toiminnasta.

Tulevaisuudessa Ohjaamot ovat vakiinnuttaneet asemansa, ne palvelevat erityisesti nuoria mutta pitävät sisällään myös aikuisten palvelut. Ohjaamoissa työskentelee uraohjauksen ammattilaisia, jotka ohjaavat asiakkaan saattaen tarpeen mukaan muille ammattilaisille. Ohjaamo on vahva valtakunnallinen brändi, fyysinen paikka, johon on helppo mennä. Olennaista on, että sähköiset palvelut ja kasvokkaiset palvelut täydentävät toisiaan ja ne toimivat kokonaisuutena.

Uutta olisi se, että uraohjauspalveluja tarjottaisiin aktiivisesti myös työpaikoilla työssä oleville henkilöille ja tämä tehdään yhteistyössä työnantajien kanssa.

Pohjois-Pohjanmaa

Vastaus

Pohjois-Savo

Ohjauksen palvelumuodot kehittyvät digitalisaation kehityksen myötä, ja erilainen tietoverkkojen kautta annettava ohjaus lisääntyy. Oppimisen työelämälähtöisyyttä parannetaan, ja siihen liittyvät uudenlaista oppimista tukevat ohjauspalvelut tarvitaan myös.

Satakunta

Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat jatkossakin erityisesti henkilökohtaista, kokonaisvaltaista palvelua. Työelämässä oleville pitäisi kehittää yhä enemmän vuorovaikutteisia sähköisiä palveluja. Sähköisiin palveluihin voisi kehittää ns. yhden luukun porttaalin, niin että ohjaukseen liittyvä tietoa ei tarvitse hakea useasta eri sivustosta.

Tällä hetkellä koulutuspolitiikka on suuressa murroksessa mm. määrärahojen vähenemisen vuoksi ja näillä ratkaisuilla saattaa olla negatiivisa vaikutuksia, jotka konkretisoituvat vuosin päästä.

Työlinja tarjoaa nyt jo valtakunnallisena puhelinpalveluna niin koulutusneuvontaa kuin uraohjaustakin. Tämä palvelu on melko uutta eikä sitä varmaankaan tunneta riittävästi.

Uusimaa

Vastaus

Varsinais-Suomi

Vastaus

Svensk vägledning

Vastaus

Kysymys 2

Millä tavalla nämä palvelut tulisi tuottaa?

Etelä-Pohjanmaa

Ohjauspalvelujen tuottaminen tapahtuu laajoissa verkostoissa. Ohjauspalvelut kattavat koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan. Ohjauspalvelut ovat digitaalisia mutta myös face to face. Ryhmä- ja tiimiohjauksen merkitys on nouseva yksilöllisyyden rinnalla.

Etelä-Savo

Pääosin nämä palvelut tulisi tuottaa yhteiskunnan varoilla, mutta niitä pitäisi voida täydentää järjestöjen, yritysten ja vapaaehtoisten yhteisesti tuottamina palveluina, mistä ihmisen kannalta näkyy kuitenkin palvelukokonaisuus.

Häme

Ne tulisi tuottaa valtakunnallisesti keskitettyinä palveluina

Kaakkois-Suomi

Valtakunnallisesti, tietoverkkojen myötä keskitettyinä, sähköisinä palveluina. Alueilla sekä digitaalisina että myös face to face -palveluina. Vertaisoppiminen ryhmissä ja verkostoissa.

Kainuu

Verkossa tarjottavia palveluja tulisi lisätä. Henkilökohtaista ohjausta tulisi olla saatavilla face-to-face hyödyntäen myös muita kuin fyysisesti samassa tilassa olevia ratkaisuja, esim. video-ohjaus.

Keski-Suomi

Palvelut tullaan tuottamaan jakaantuneena joko nykyisiin, erikoistumisala- tai teemakeskeisiin hallinnonaloihin. Olennaista olisi kuittenkin jonkinlaisen oikeudenmukaisen maksujärjestelmän kehittäminen, jotta eri palveluja voidaan käyttää joustavasti ja oikea-aikaisesti saada sekä päästä kaikkien edun mukaiseen ennaltaehkäisevään tai varhaiseen palveluun.

Lappi

Laaja-alaisella verkostoyhteistyöllä, monihallinnollisella ja moniammatillisella verkostoissa tuotetulla ja toimivilla palveluilla.

Pirkanmaa

Palvelujen henkilökohtaistamiseen on välttämätöntä keskittyä riippumatta siitä, miten ja millä välineellä palvelut tuotetaan. Sähköisten palvelujen kehittäminen on erittäin tärkeää ja siinä asiassa ollaan etenemässä aivan liian hitaasti (saako esim. Kohtaamo-hanke valmiiksi sähköisen järjestelmän tällä vuosikymmenellä?)

Pohjanmaa

Palvelut tulisi tuottaa se taho/ne tahot, jotka pystyvät tekemään sen laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Monikanavaiset palvelut pitäisi tuottaa valtakunnallisesti.

Pohjois-Karjala

Sähköiset TNO-palvelut tuotetaan ja rahoitetaan valtakunnallisesti pysyvänä toimintana, ei hankkeina.

Kasvokkainen ohjaus tuotetaan paikallisella tasolla. Ohjauksen resursointi oppilaitoksissa tulee olla riittävä, jotta ongelmiin voidaan vaikuttaa nopeasti ja proaktiivisesti. Muut kasvokkaiset palvelut tuotetaan Ohjaamossa, jonka asema, vastuut ja resurssit tulisi määritellä säädöstasolla. Ohjaamo tekee tiivistä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa, jotta ohjauksellisuus toteutuu kaikilla toimijoilla osana perustyötä ja jota Ohjaamo tukee.

Pohjois-Pohjanmaa

Vastaus

Pohjois-Savo

Merkittävä osa tietoverkkojen kautta annettavista palveluista voidaan tuottaa keskitetysti. Paikallisesti/alueellisesti tuotettua ohjauspalvelua tarvitaan, ja sen osuus on vahvempi henkilökohtaisen palvelun tuottamisessa. Tulevaisuudessa ohjaus ei rajoitu instituutioihin tai vakiintuneisiin toimijoihin. Tarvitaan uudenlaista ohjausosaamista.

Satakunta

Edelleen osa palveluista tuotetaan henkilökohtaisesti. Sähköiset palvelut tulee laittaa kuntoon. Onko ajateltu keskitettyä valtakunnallista puhelinpalvelua? Kehitetään ohjaamon tyyppisiä palveluja joka kuntaan.

Uusimaa

Vastaus

Varsinais-Suomi

Vastaus

Svensk vägledning

Vastaus

Kysymys 3

Miten aiotte kehittää ohjausjärjestelyjen alueellista koordinaatiota tulevien noin kymmenen vuoden kuluessa?

Etelä-Pohjanmaa

Koordinaatio tapahtuu verkostoyhteistyönä, jossa vastuista ja ohjauspalvelujen käytännön toteuttamistavoista sovitaan yhteisvastuullisesti ja demokraattisesti kunkin organisaation perustehtävän mukaan. Maakuntien merkitys kasvanee; on ennakoitavissa maakuntaliiton roolin nousua ohjauksen koordinaatiotehtävässä. Ohjaamomallin pilotointi on tärkeää tulevaisuuden koordinaation suunnittelussa. Työelämän osallistaminen on tärkeää ja sitä tulee tehdä monipuolisesti ja arjen tasolla.

Etelä-Savo

Olemme paraillaan viemässä julkisille Peda.netin sivuillemme maakunnan ohjauksen verkostoja kuvaksi, josta painamalla verkoston nimeä esim. kunnan kohdalta avautuu alueen verkostoja (nuorisolain mukaiset nuorten ohjaus- ja palveluverkostot ja kunnan muita verkostoja, jotka tukevat ohjaustyötä), ks. luonnosta https://peda.net/hankkeet/eejn/sest, jossa kuvasta pääsee eteenpäin mutta myös erillisistä valikoista. Tämä auttaa näkyväksi tekemistä, läpinäkyvyyttä. Samalla asiakkaille tulisi tehdä palvelut näkyväksi kuten Savonlinnassa Nuoren kaupunki: http://www.innostin.fi/nuorenkaupunki/.

Oppimisen ja ohjauksen yhteisistä järjestelyistä pyrimme käytännössä saamaan ensin pienten kuntien kautta Ohjaamo-toimintaa kaikenikäisille, ei pelkästään nuorille. Jo nyt näyttää hyviä juuria tähän löytyvät esim. Mäntyharjulta ja Hirvensalmelta. Ja samalla myös isommat kolme kaupunkia ovat lähtemässä esim. Mikkelissä käytännön järjestelyin esim. TYPin kannalta pohtimaan yhteisiä tilojen mahdollisuuksia ja toiminnan sisältöä.

Helpot palvelut -tavoitteen mukaan haluamme tulevaisuudessa luoda yhden oven -periaatteen mukaan ohjausta työhön, oppimiseen ja vapaa-aikaan. Ja miksi vapaa-aikaan? Syynä on esim. maakunnan väestön kehitys ja nuorten viihtyminen ja peruspalveluiden mahdollisuudet saada ihmiset pysymään Etelä-Savossa. Etelä-Savo on kakkoskotien luvattu maakunta, mikä meidän tuli ottaa huomioon. Vapaa-aika kuuluu myös mukaan siksi, että se on osa nuorisotakuuta emmekä halunneet rajata tätä pois, vaan halusimme hahmottaa ihmisen enemmän kokonaisena. Tällöin saamme ehkä myös järjestöt ja yritykset paremmin mukaan ELO-toimintaan.

Kannustavat vaihtoehdot oppimiseen -tavoitteessa pyrimme vaikuttamaan ihmisen uravalinnoissa, koulutusvalinnoissa sekä työpaikan ja -tehtävien vaihdoksissa siihen, että ihminen saa myönteisten kokemusten kautta tukea erilaisissa elämäntilanteissaan. Alueellisen koordinaation kannalta tässä kannattaisi miettiä koulutuksen jatkumoa ohjauksen ja varmasti myös koulutuksen sisältöjen ja erityisesti myös menetelmien kannalta. Muodollisen oppimisen ja epämuodollisen oppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen olisi tärkeä etappi päästä koulutuksen järjestäjien ja työnantajien ja muiden kumppanien kanssa pohtimaan ratkaisuja uusille vaihtoehdoille osaamisessa. Pienillä ja nopeahkoilla kokeiluilla kuten nyt meillä on meneillään uusien peruskoulun OPSien ennakoimiseksi ohjelmoinnin kokeilu Mikkelin kaupungin Rantakylän 7-luokkalaisten kanssa osan Digitaalista kaupunkiseikkailua (Oma robotti! ks. esim. https://www.facebook.com/nuorisotakuues). Myös esim. rahoittamiemme hankkeiden avulla vaikutamme paljon siihen, miten kannustavuutta oppimiseen voidaan kohentaa. Ks. alla listausta esim. tämänhetkisistä olennaisista hankkeista, jotka mukana Ohjaamo-kokonaisuudessa ja ohjauksessa. HUOM! Lisäys kohtaan 3: Ohjaamo-tyyppistä toimintaa ja hankkeita, jotka kohentavat ohjausta ja oppimista kannustavaksi Etelä-Savossa:

Kuntien Ohjaamo-tyyppinen toiminta: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava (ks. esim. http://www.doria.fi/handle/10024/103838)
Koordinaatti, Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, aluekoordinaattori Heta Malinen, http://www.koordinaatti.fi
Ohjaamojen tuki - nuorten matalan kynnyksen palveluiden ja monialaisen verkostotyön kehittäminen Etelä-Savossa: projektipäällikkö Sonja Miettinen ja Heikki Kantonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu
AURA - aikuisten uraohjaus: projektipäällikkö Timo Häkkinen, Esedu; palveluohjaaja Sari Nyrhinen, SAMIedu
APE AREENAT 2015 – Digiajan työelämätaitojen ennakointihanke: projektipäällikkö Mai-Britt Kentz, Itä-Suomen yliopisto (https://digiaika.wordpress.com/ ja https://magic.piktochart.com/output/6497021-ape_areenat_aducate)
Työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus AVOT (valtakunnallinen hanke): suunnittelija Ulla Peräkorpi, Itä-Suomen yliopisto, Aducate
OpsoDiili Itä-Suomi (valtakunnallinen hanke): palvelupäällikkö Hannu Fyhr, SAMIedu, ja oppisopimuspäällikkö Pertti Karhunen, Esedu
Joustavat oppimisen polut (valtakunnallinen hanke): rehtori Harri Jokinen, kehittämispäällikkö Ville Venäläinen, Otavan opisto, Mikkelin kaupunki
Erityisnuoret ja osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä (valtakunnallinen hanke): johtaja Jussi Ronkainen ja Sonja Miettinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu
Kohtaava Olkkari-hanke ja Tajua mut!: toiminnanohjaaja Sari-Anne Ratia, Mikkelin kaupunki, Olkkari, ja opo Helena Teittinen, ESEDU, http://mikkelinolkkari.fi/
Huoltamo Pieksämäellä: hankepäällikkö Johanna Koponen, Pieksämäen kaupunki, ja Tommi Piirainen, Pieksämäen seudun liikunta ry, https://peda.net/hankkeet/eejn/ohjaamot/eo/po/huoltamo
OSUMA – osallisuutta ja uusia palvelumalleja moniammatillisen palveluohjauksen keinoin: Projektipäällikkö Pirkko Pätynen, Diakonia-ammattikorkeakoulu, http://www.hiekkis.com/hankkeet/osuma/
INTO - Itsenäistyvät nuoret työelämään ja opiskeluun: projektipäällikkö Virpi Leskinen, palveluohjaaja Tiina Seppänen 1.8. alk., palveluohjaaja Mirja Turkka 1.9. alk., NuTu ry
Elämän teatteria ja sporttia: aluejohtaja, liikuntaneuvos Heino Lipsanen, ja projektipäällikkö Anna Parta, Etelä-Savon Liikunta ry.

Toimivaksi verkostoksi pääsemisessä meillä on tavoitteena hyvä ihmisjohtaminen ja sisäisten prosessien kehittäminen. Se on jo käynnistynyt kokoamalla verkostoja yhteen ja myös luomalla uusia kokoonpanoja tarpeen mukaan. Toimimalla avoimesti ja yhdessä pääsemme verkostojen kautta vaikuttamaan myös omiin organisaatioihimme. Verkoston yhteiset prosessit ovat käynnistymässä Ohjaamojen vauhdittamana, mutta esim. Mikkelin Olkkarissa työtä on jo tehty myös sisäisten prosessien kehittämisessä, samoin Pieksämäellä ja Mäntyharjulla sekä Kangasniemellä. Mäntyharjulla on erityinen OHKO, joka työstää asiaa hyvinkin tavoitteellisesti. Viestintäkeinot ja -välineet ovat tärkeitä verkoston luomisessa ja sen motivaation kehittymisessä. Nykyinen Peda.net on meillä yksi merkittävimmistä ELO-asioiden yhdistäjistä.

Häme

Ainakin siiloja ja raja-aitoja purkamalla eri viranomais- ja muiden tahojen väliltä

Kaakkois-Suomi

Systemaattisella verkkostoyhteistyön tekemisellä ja kehittämisellä huomioiden aluekehittämisen muutokset. Yhteistyötä tiivistetään ja toimintoja yhteensovitetaan. Mm. videoneuvottelulaitteita hyödynnetään vuorovaikutuksellisessa verkostotyössä. Toimintasuunnitelmaa päivitetään, sopimuksia sekä hanketoimintaa hyödynnetään.

Kainuu

Elinkeinoelämän mukaan saaminen elo-verkostoon. Tarvitaan moderneja foorumeita, joilla voidaan vaihtaa tietoa muutoin kuin perinteisesti kokouksissa, joihin yritysten edustajia on vaikea saada osallistumaan.

Keski-Suomi

Tiedostetaan, että kehittämisen sykli nopeutuu, ja tuloksia odotetaan nopeammin ja nopeammin. Pitkäjänteisten suunnitelmat ja strategiat tulevat väistymään kokeilujen ja eri lähtökohdista nousevien palvelujen ”palettiin”.
Pysytään herkkänä ohjausjärjestelmän muutostarpeiden ja toimintaympäristön muutoksille ja toimitaan sen mukaan.
Pyritään saamaan laajemmin mukaan kohdassa 5a mainittuja tahoja innovoimaan ja kehittämään toimintaa.
Etsitään palvelujen kehittämiseksi uusia yhdistelmiä, joissa syntyy win-win tilanne.
Tiedostetaan että 10 v sisällä ohjauksen koordinoijat, kehittäjät, resurssit, tavoitteet ovat muuttuneet ainakin 2 kertaa.

Lappi

Lapissa on Lapin ELY-vetoinen Lapin TNO-palvelut toimintajärjestelmä. Toiminta perustuu kumppanuussopimukselle, jossa mukana olevat organisaatiot (34 kpl) ovat sitoutuneet toteuttamaan ja myös kehittämään verkostomaista TNO-yhteistyötä. Kuvaukset löytyvät www.lapintno.fi –sivustolta. Ks. myös kysymyksessä yksi esitetty toimintamalli.

Pirkanmaa

Koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksien avulla, eri organisaatioiden johdon ”sitouttamisella”, lisäämällä tiedotusta niin, että eri toimijat tuntevat toistensa palvelut, sähköisillä palvelukartoilla …

Pohjanmaa

Ohjaamo pilottien aikana luodaan verkosto, jonka työskentelytapa vakiinnutetaan koko maakuntaa koskevaksi. Molempien maakuntien ELO-ryhmien yhteistyötä tiivistetään.

Pohjois-Karjala

Kun hallinnon rakenteita muutetaan, onko tulevissa virastoissa resurssia tämän tyyppiseen koordinointitehtävään? Tulisiko rakenteiden ollakin sellaiset, että erillistä koordinointia ei tarvita vaan esim. Ohjaamot toimivat koordinoivina yhteistyökeskuksina? Jos tehtävä jatkossa edelleen on olemassa, niin joudutaan määrittelemään, mitä konkreettista koordinointitehtävä tarkoittaa kun päätösvalta kuitenkin on toimijoilla. Keskeistä olisi verkostoyhteistyön ylläpitäminen tiedon välittämiseksi, palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja yhteisen ohjausosaamisen kehittämiseksi.

Pohjois-Pohjanmaa

Vastaus

Pohjois-Savo

Laadukkaat asiakaslähtöiset ohjauspalvelut edellyttävät tulevaisuudessa hyvää yhteistyötä (joka on nyt saatu käyntiin) palvelun tuottajien, asiakkaiden ja viranomais- ym. toimijoiden kesken. Se millainen verkostorakenne tulevien muutosten myötä syntyy on aika vaikea ennustaa, mutta toimintojen koordinointitarve on pysyvä.

Satakunta

Jatkamalla toimijoiden välistä verkostoitumista mm. yhteisten tilaisuuksien järjestämisellä. Jaetaan hyviä käytäntöjä toimijoiden välillä ja huolehditaan tiedottamisesta.

Uusimaa

Vastaus

Varsinais-Suomi

Vastaus

Svensk vägledning

Vastaus

Kysymys 4

Miten alueelliset, kansalliset ja kansainväliset elinikäisen ohjauksen hyvät käytännöt huomioidaan alueellisten ohjausjärjestelyjen visioinnissa?

Etelä-Pohjanmaa

Ohjausjärjestelyjen organisoinnissa tullaan huomioimaan hyvät käytännöt monipuolisesti ja poikkitieteellisesti. Ohjausjärjestelyjen alueellisella koordinaatiolla on tässä merkittävä tehtävä ja kokoonkutsujan rooli. Myös laadukkaiden ja strategisesti merkittävien ohjaushankkeiden verkostomainen suunnittelu, haku ja toteutus sekä niiden tulosten levittäminen ja jatkojalostaminen on tärkeää. Kansainvälistä liikkuvuutta ja asiantuntijavaihtoa sekä niiden tuomia ideoita ja innovaatioita tulee hyödyntää tavoitteellisemmin visioinnissa.

Etelä-Savo

Olemme tiiviissä yhteistyössä valtakunnallisten Ohjaamojen ja Kohtaamon kanssa. Olemme ottaneet vaaria Opin ovi Etelä-Savon tekemästä työstä ja esim. Kopasesta (http://www.kopase.fi/ajankohtaista) ja Tajua mut! -toiminnasta (http://www.sitra.fi/hankkeet/liputus-nuoren-tukena). Myös Pohjois-Savon ohjauksen laadun arvioinnista olemme ottaneet itsellemme tavoitteita vietäväksi eteenpäin esim. Ohjaamojen tuki -hankkeessa sen arviointiosuudessa. Seuraava visiointi, jossa kaikki hyvät käytännöt ovat pöydässä, on 25.8.2015 aamupäivällä, jolloin Ohjaamo-toimijat kaikkine kuntien edustajineen kokoontuvat tutustumaan toisiinsa ja ideoimaan ohjauksen tulevaisuutta 2020 ja 2025. Tällä porukalla kokoonnumme säännöllisesti ja luomme työskentelystä tavoitteellista myös tulevaisuuden visioinnissa.

Kansainväliset käytännöt tulevat pitkälti ELPGN:n kautta mutta myös esim. opinnäytteiden ja muiden tutkimuksien ja selvitysten avulla pääsemme niitä lähemmäs (ks. esim. https://peda.net/hankkeet/eejn/ilmoitustaulu/npktamoe). Olemme ottaneet jokaiseen kokoontumiseen mukaan uusimmat kansainväliset ja kotimaiset lähteet ja käsitelleet niitä erisyvyisesti (ks. esim. kutsu ja ohjelma 25.8.: https://peda.net/hankkeet/eejn/kokoontumiset/kokoontumiset-2015/2iotvejek).

Häme

Benchmarkkaamalla hyviä käytäntöjä

Kaakkois-Suomi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus järjestää yhteistyössä verkostojen kanssa hyvien käytäntöjen seminaareja, koulutuksia, valmennuksia. Aineistot on laitettu ja laitetaan jatkossakin internettiin (ohjausosaamisen kehittäminen) sekä aineistolinkit toimitetaan myös sähköpostitse verkostolle. Ohjausosaamisen kehittämistyöryhmän myötä ja muutenkin hyödynnetään ELY-keskusten välistä ohjausyhteistyötä. ELO-torille kootaan koulutuksia, aineistoa hyvistä ohjauskäytännöistä, joten niitä hyödynnetään. Valtakunnalliset seminaarit hyödynnetään sekä CIMOn kanssa tehtävä yhteistyö (kansainväliset hyvät ohjauskäytännöt - samoin KEHA ja Vokes.

Kainuu

Elo-verkosto seuraa toisten alueiden elo-toimintaa mm. elotorin kautta ja valtakunnallisissa työkokouksissa sekä julkaisuja. Valtakunnalliselta koordinoinnilta toivomme tiivistettyä tietoa kansainvälisestä elo-toiminnasta, koska sen seuraamiseen ei virkatyössä jää aikaa.

Keski-Suomi

Olemme avoimia hyville käytännöille. Rajallisesti ehdimme niitä etsimään. Mutta sovellettavia löydettäessä otamme mukaan innovointiin.
Yhteiset some-alustat ovat käytössä hyvien käytäntöjen ”haravoinnissa”, jossa käytäntöjä voidaan levittää. Tällä hetkellä keskustelu käy vilkkaana esim face-book sivulla Ohjaamot puhuvat ja Etsivä nuorisotyö.

Lappi

Lappi on osallistunut aktiivisesti valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin ja ollut mukana verkostoissa, joissa uusinta tietoa on saatu. Alueellinen toiminta on niin koordinoitua, että alueelliset hyvät käytännöt saadaan jalkautettua sitä kautta.

Pirkanmaa

Hyvien käytäntöjen leviäminen ja käyttöönotto on kovin vähäistä. Liian usein kehittämistyö aloitetaan alusta, työ joka on tehty jo moneen kertaan jossakin muualla. Aluetason kehittämisessä hyvien käytäntöjen leviäminen on edistynyt Laituri- hankeen ja alueellisten ELO-ryhmien (+Vokes ja ministeriöt) –kokoontumisten myötä. Valtakunnallisella ELO-ryhmällä olisi tässä kokonaisuudessa hyvin keskeinen rooli, mutta se ei ole tähän mennessä juurikaan näkynyt.

Pohjanmaa

Kuten edellä on mainittu alueelliset tarpeet pyritään kartoittamaan ja huomioimaan mahdollisimman kattavasti. Niissä sovelletaan kansallisia ELO toiminnan periaatteita ja esimerkiksi ELO -opasta, sekä hyvä ohjauksen periaatteita. Lisäksi seurataan tiiviisti esimerkiksi Raimo Vuorisen eurooppalaista yhteistyötä ja sen tuloksia. Meillä on myös toimijoita, jotka ovat mukana Pohjoismaisessa ohjauksen yhteistyöryhmässä.

Pohjois-Karjala

Ohjausjärjestelyt rakentuvat pääosin kunkin hallinnonalan linjausten mukaisesti ministeriötasolla esim. TEM ja OKM. Näin ollen suurin osa ohjausjärjestelyistä visioidaan näillä hallinnon tasoilla. Alueelliseen toimintaan haetaan hyviä käytäntöjä muilta alueilta ELYjen välisellä yhteistyöllä esim. ELO-tori, valtakunnalliset seminaarit ym. sekä huomioiden kansalliset linjaukset.

Pohjois-Pohjanmaa

Vastaus

Pohjois-Savo

ELO-verkostojen ja yhteistyöryhmien toimintojen esittäytyminen omilla avoimilla foorumeillaan sekä ELO-toimintaa varten tehtyjen yhteisten foorumien luominen (esimerkiksi ELO-tori) tarjoavat parempia mahdollisuuksia hyvien käytänteiden leviämiselle.

Satakunta

Hyviä käytäntöjä on siirretty aluetasolla toimijoiden välillä. Jatkossa pitää panostaa kansallisten ja myös kansainvälisten käytäntöjen levittämiseen. Kansalliset yhteiset kokoontumiset edesauttavat hyvien käytäntöjen levittämistä.

Uusimaa

Vastaus

Varsinais-Suomi

Vastaus

Svensk vägledning

Vastaus

Kysymys 5

Millä tavoin elinikäisen ohjauksen palvelujen kehittäminen tukee alueen poikkihallinnollisen yhteistyön kehittymistä (erityisesti opetus- ja koulutus, työ- ja elinkeinot sekä sosiaali- ja terveys)?

Etelä-Pohjanmaa

Palvelujen kehittäminen on yksi tärkeä teema suunniteltaessa yhteistyöverkostojen organisointia esim. Monialalainen yhteispalvelupiste, työllisyyden talo, mahdollinen Ohjaamo-toiminta, ohjauksen verkostohankkeet.

Etelä-Savo

Mielestäni elinikäisen ohjauksen palvelujen kehittäminen on käynnistänyt alueemme monihallinnollisen yhdessä tekemisen seuraavalle tasolle kaikissa kysytyissä hallinnon lohkoissa. Ilman ELO- ja nuorisotakuun yhteisiä järjestelyjä olisimme edelleenkin virkamiestyyppisessä puheen ja kenties voivottelun tasossa, kun nyt sentään olemme saaneet aikaan käytännön tekoja erityisesti Ohjaamo-tyyppisen toiminnan avulla. Ja miten sitten ELO-toimiminta saa tämän aikaan? Olemme koonneet yhteen tätä monihallinnollista, -alaista ja -ammatillista väkeä laajasti karvoihin katsomatta eli ilman hallinnon rajoja. Tähän mennessä eniten tästä ovat osanneet hyötyä opetus- ja koulutusalan toimijat ja myös työ- ja elinkeinoväki. Sosiaali- ja terveyshallinnonalalla on vielä toiveita, että se saadaan mukaan yhtä täysipainoisesti.

Yhteiset kokoontumiset, tilaisuudet, koulutukset hankkeiden ja muiden kanssa, yhteiset suunnittelut ja hankkeet ja varsinainen toiminta sekä viestintä ovat olleet keinoja, joilla yhdessä tekemistä on päästy kehittämään. Myös se, että ELYllä on mahdollisuus toimia rahoittajankin roolissa, on merkittävää painoarvoa siihen, että meidän koordinointi- ja johtamistehtäväämme tulossopimuksen mukaan verkostotyössä arvostetaan. Jos meillä olisi vielä yhteinen organisaatio AVIn kanssa, se lisäisi tehoja. TE-toimiston kanssa jo olemme yhteistä TE-palvelua.

Häme

Alueen toimijat oppivat tuntemaan toisensa, saavat tietoa asiakkaista toisiltaan ja tätä kautta pystytään välttämään päällekkäistä tarjontaa ja asiakkaan juoksuttamista luukulta toiselle -> näin toiminta tehostuu ja siitä hyötyvät sekä asiakas että toimijat

Kaakkois-Suomi

Kaakkois-Suomessa poikkihallinnollinen verkostoyhteistyö, yhteistyön tiivistäminen ja toimintojen yhteensovittaminen on keskeistä ohjauksen palvelujen kehittämiseksi. Ks. Kaakkois-Súomen ELO-strategia ja toimintaohjelma 2014-2020, toimintaohjelman seuranta. Strategiset painopisteet: yhteistyön kehittäminen, ohjauspalvelujen kehittäminen, ohjausroolin kehittäminen ja ohjauksen laadun kehittäminen.

Kainuu

Näemme elo-verkoston välttämättömäksi välineeksi yhteistyölle opetus- ja koulutussektorin kanssa. TE-toimiston tiivis osallistuminen elo-toimintaan edesauttaa elinkeinoelämän näkökulman esille tuomista. Nuorten ohjauksen osalta nuorisotoimi on tärkeä osapuoli elo-toiminnassa.

Keski-Suomi

Monihallinnollisen toiminnan syventäminen on pitkä prosessi. Vaikka tahtoa on niin yhteistyötä rajoittaa resurssien niukkuus kaikkien toimijoiden osalta. Yhteistyön syventämistä tarvitaan jopa saman hallinnonalan eri toimintamuotojen välillä (esim. koulutus – etsivä nuorisotyö – työpajat). Koulutus ja työvoima-hallinto ovat olleet läheisemmässä yhteistyössä jo aikaisemmin. Toiminnan muutokset vaativat nyt osin yhteistyön uudelleen järjestämistä. Elinkeinot ovat Keski-Suomessa mukana järjestötasolla, mutta yritysten mukaan tulossa ei ole onnistuttu kuten eräillä muilla alueilla. Elinikäisen ohjauksen kehittäminen tuo OSALTAAN eri tahoja yhteen. Mutta todellinen yhdessä tekeminen on vielä yllättävän vaikeaa. Tavoitteena on saada mukaan ainakin opetustoimi työhallinto, sosiaalitoimi, terveystoimi, nuorisotoimi, elinkeinot, poliisitoimi, kolmas sektori, seurakunnat jne. Voimakasta tukea monihallinnollisen ja moniammatillisen yhteistyön syntymiselle tuovat eri paikkakunnille syntyvät ohjaamot. Näiden ylläpidossa yhteistyö on vietävä jopa kustannusten yhteisen kattamisen tasolle. Samoin TYP-palvelujen järjestäminen vaatii todellista yhteistyötä. Tässä vaiheessa kehittämistyössä on haasteena, ettei esim tiedetä miten sote-palvelut tullaan järjestämään Suomessa. Mikä on se taho, jonka kanssa palveluiden yhdistämisestä neuvotellaan.

Lappi

Lapissa on Rovaseudulla laaja-alainen Ohjaamo-kokeilu, jossa nimenomaan kehitetään poikkihallinnollista yhteistyötä ja monialaisuutta. Tavoite on, että toiminta vakinaistetaan projektin jälkeen. TNO-projekti tekee tiivistä yhteistyötä Ohjaamon kanssa.

Pirkanmaa

Tässä työssä ollaan vasta alkumetreillä. Eniten myönteistä kehitystä ovat saaneet aikaan nuorisolain mukaisten kuntien ohjaus- ja palveluverkostojen perustaminen. Ne eivät kuitenkaan vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Poikkihallinnollinen ja moniammatillisen ohjaustyö alueella voi parhaiten kehittyä siltä pohjalta, että kunnille osoitetaan selkeä kokonaisvastuu ja alueelliset ELO-ryhmät toimivat kuntien tukena koulutus- ja informaatio-ohjauksen toimenpitein.

Pohjanmaa

Olemme ELO- toiminnassa pyrkimässä siihen, että edustettuina olisi kattavasti eri alojen monihallinnollisia edustajia => perustettava koulutuksen neuvottelukunta, jossa edustettuina niin opetus, koulutus, työ- ja elinkeinoelämä sekä sosiaali- ja terveyspuoli.

Pohjois-Karjala

Poikkihallinnollista yhteistyötä tehdään alueellamme opetus- ja koulutus sekä työ- ja elinkeinohallinnon osalta monilla muillakin foorumeilla (kuntien nuorten palveluverkostot, maakuntaliiton ryhmät, VM:n kuntakokeilut, TYP, Ohjaamo, AIVO jne.), joten ELO-toiminta on yksi yhteistyöryhmä muiden lisäksi. Tosin ELO-toiminta on nostanut näiden toimijoiden organisaatioissa tehtävää ohjaustyötä näkyvämmin esille. Sosiaali- ja terveystoimi ei ole mukana ELO-toiminnassa. Oman lisähaasteensa verkostotyölle on tuonut jo nyt resurssien väheneminen kaikilla toimijoilla. Näyttääkin siltä, että Ohjaamo ja TYP tukevat/edellyttävät poikkihallinnollista yhteistyötä jopa vahvemmin kuin ELO-toiminta yleisellä tasolla.

Pohjois-Pohjanmaa

Vastaus

Pohjois-Savo

Alueelliset ELO-verkostot voivat olla esimerkkejä toimivasta yhteistyöstä palvelutuottajien, asiakkaiden, yritysten, yhteisöjen sekä viranomaisten kesken minkä tahansa moniulotteisen tehtäväkokonaisuuden koordinoidusta hoitamisesta.

Satakunta

Yhteistyötä pyritään kehittämään, mallia pilotoidaan Huittissa. Kehittämistä haittaa toimijoiden laaja määrä ja selkeää kokonaisvastuuta eikä myös koordinaatiovastuuta ole kenelläkään.

Uusimaa

Vastaus

Varsinais-Suomi

Vastaus

Svensk vägledning

Vastaus