Palvelujen kehittäminen on yksi tärkeä teema suunniteltaessa yhteistyöverkostojen organisointia esim. Monialalainen yhteispalvelupiste, työllisyyden talo, mahdollinen Ohjaamo-toiminta, ohjauksen verkostohankkeet.

Mielestäni elinikäisen ohjauksen palvelujen kehittäminen on käynnistänyt alueemme monihallinnollisen yhdessä tekemisen seuraavalle tasolle kaikissa kysytyissä hallinnon lohkoissa. Ilman ELO- ja nuorisotakuun yhteisiä järjestelyjä olisimme edelleenkin virkamiestyyppisessä puheen ja kenties voivottelun tasossa, kun nyt sentään olemme saaneet aikaan käytännön tekoja erityisesti Ohjaamo-tyyppisen toiminnan avulla. Ja miten sitten ELO-toimiminta saa tämän aikaan? Olemme koonneet yhteen tätä monihallinnollista, -alaista ja -ammatillista väkeä laajasti karvoihin katsomatta eli ilman hallinnon rajoja. Tähän mennessä eniten tästä ovat osanneet hyötyä opetus- ja koulutusalan toimijat ja myös työ- ja elinkeinoväki. Sosiaali- ja terveyshallinnonalalla on vielä toiveita, että se saadaan mukaan yhtä täysipainoisesti.

Yhteiset kokoontumiset, tilaisuudet, koulutukset hankkeiden ja muiden kanssa, yhteiset suunnittelut ja hankkeet ja varsinainen toiminta sekä viestintä ovat olleet keinoja, joilla yhdessä tekemistä on päästy kehittämään. Myös se, että ELYllä on mahdollisuus toimia rahoittajankin roolissa, on merkittävää painoarvoa siihen, että meidän koordinointi- ja johtamistehtäväämme tulossopimuksen mukaan verkostotyössä arvostetaan. Jos meillä olisi vielä yhteinen organisaatio AVIn kanssa, se lisäisi tehoja. TE-toimiston kanssa jo olemme yhteistä TE-palvelua.

• Alueen toimijat oppivat tuntemaan toisensa, saavat tietoa asiakkaista toisiltaan ja tätä kautta pystytään välttämään päällekkäistä tarjontaa ja asiakkaan juoksuttamista luukulta toiselle -> näin toiminta tehostuu ja siitä hyötyvät sekä asiakas että toimijat

Kaakkois-Suomessa poikkihallinnollinen verkostoyhteistyö, yhteistyön tiivistäminen ja toimintojen yhteensovittaminen on keskeistä ohjauksen palvelujen kehittämiseksi. Ks. Kaakkois-Súomen ELO-strategia ja toimintaohjelma 2014-2020, toimintaohjelman seuranta. Strategiset painopisteet: yhteistyön kehittäminen, ohjauspalvelujen kehittäminen, ohjausroolin kehittäminen ja ohjauksen laadun kehittäminen.

Näemme elo-verkoston välttämättömäksi välineeksi yhteistyölle opetus- ja koulutussektorin kanssa. TE-toimiston tiivis osallistuminen elo-toimintaan edesauttaa elinkeinoelämän näkökulman esille tuomista. Nuorten ohjauksen osalta nuorisotoimi on tärkeä osapuoli elo-toiminnassa.

1. Monihallinnollisen toiminnan syventäminen on pitkä prosessi. Vaikka tahtoa on niin yhteistyötä rajoittaa resurssien niukkuus kaikkien toimijoiden osalta. Yhteistyön syventämistä tarvitaan jopa saman hallinnonalan eri toimintamuotojen välillä (esim. koulutus – etsivä nuorisotyö – työpajat). Koulutus ja työvoima-hallinto ovat olleet läheisemmässä yhteistyössä jo aikaisemmin. Toiminnan muutokset vaativat nyt osin yhteistyön uudelleen järjestämistä. Elinkeinot ovat Keski-Suomessa mukana järjestötasolla, mutta yritysten mukaan tulossa ei ole onnistuttu kuten eräillä muilla alueilla. Elinikäisen ohjauksen kehittäminen tuo OSALTAAN eri tahoja yhteen. Mutta todellinen yhdessä tekeminen on vielä yllättävän vaikeaa. Tavoitteena on saada mukaan ainakin opetustoimi työhallinto, sosiaalitoimi, terveystoimi, nuorisotoimi, elinkeinot, poliisitoimi, kolmas sektori, seurakunnat jne. Voimakasta tukea monihallinnollisen ja moniammatillisen yhteistyön syntymiselle tuovat eri paikkakunnille syntyvät ohjaamot. Näiden ylläpidossa yhteistyö on vietävä jopa kustannusten yhteisen kattamisen tasolle. Samoin TYP-palvelujen järjestäminen vaatii todellista yhteistyötä. Tässä vaiheessa kehittämistyössä on haasteena, ettei esim tiedetä miten sote-palvelut tullaan järjestämään Suomessa. Mikä on se taho, jonka kanssa palveluiden yhdistämisestä neuvotellaan.

Lapissa on Rovaseudulla laaja-alainen Ohjaamo-kokeilu, jossa nimenomaan kehitetään poikkihallinnollista yhteistyötä ja monialaisuutta. Tavoite on, että toiminta vakinaistetaan projektin jälkeen. TNO-projekti tekee tiivistä yhteistyötä Ohjaamon kanssa.

Tässä työssä ollaan vasta alkumetreillä. Eniten myönteistä kehitystä ovat saaneet aikaan nuorisolain mukaisten kuntien ohjaus- ja palveluverkostojen perustaminen. Ne eivät kuitenkaan vielä toimi parhaalla mahdollisella tavalla. Poikkihallinnollinen ja moniammatillisen ohjaustyö alueella voi parhaiten kehittyä siltä pohjalta, että kunnille osoitetaan selkeä kokonaisvastuu ja alueelliset ELO-ryhmät toimivat kuntien tukena koulutus- ja informaatio-ohjauksen toimenpitein.

Olemme ELO- toiminnassa pyrkimässä siihen, että edustettuina olisi kattavasti eri alojen monihallinnollisia edustajia => perustettava koulutuksen neuvottelukunta, jossa edustettuina niin opetus, koulutus, työ- ja elinkeinoelämä sekä sosiaali- ja terveyspuoli.

Poikkihallinnollista yhteistyötä tehdään alueellamme opetus- ja koulutus sekä työ- ja elinkeinohallinnon osalta monilla muillakin foorumeilla (kuntien nuorten palveluverkostot, maakuntaliiton ryhmät, VM:n kuntakokeilut, TYP, Ohjaamo, AIVO jne.), joten ELO-toiminta on yksi yhteistyöryhmä muiden lisäksi. Tosin ELO-toiminta on nostanut näiden toimijoiden organisaatioissa tehtävää ohjaustyötä näkyvämmin esille. Sosiaali- ja terveystoimi ei ole mukana ELO-toiminnassa. Oman lisähaasteensa verkostotyölle on tuonut jo nyt resurssien väheneminen kaikilla toimijoilla. Näyttääkin siltä, että Ohjaamo ja TYP tukevat/edellyttävät poikkihallinnollista yhteistyötä jopa vahvemmin kuin ELO-toiminta yleisellä tasolla.

Vastaus

Alueelliset ELO-verkostot voivat olla esimerkkejä toimivasta yhteistyöstä palvelutuottajien, asiakkaiden, yritysten, yhteisöjen sekä viranomaisten kesken minkä tahansa moniulotteisen tehtäväkokonaisuuden koordinoidusta hoitamisesta.

Yhteistyötä pyritään kehittämään, mallia pilotoidaan Huittissa. Kehittämistä haittaa toimijoiden laaja määrä ja selkeää kokonaisvastuuta eikä myös koordinaatiovastuuta ole kenelläkään.

Vastaus

Vastaus

Vastaus