Koordinaatio tapahtuu verkostoyhteistyönä, jossa vastuista ja ohjauspalvelujen käytännön toteuttamistavoista sovitaan yhteisvastuullisesti ja demokraattisesti kunkin organisaation perustehtävän mukaan. Maakuntien merkitys kasvanee; on ennakoitavissa maakuntaliiton roolin nousua ohjauksen koordinaatiotehtävässä. Ohjaamomallin pilotointi on tärkeää tulevaisuuden koordinaation suunnittelussa. Työelämän osallistaminen on tärkeää ja sitä tulee tehdä monipuolisesti ja arjen tasolla.

Olemme paraillaan viemässä julkisille Peda.netin sivuillemme maakunnan ohjauksen verkostoja kuvaksi, josta painamalla verkoston nimeä esim. kunnan kohdalta avautuu alueen verkostoja (nuorisolain mukaiset nuorten ohjaus- ja palveluverkostot ja kunnan muita verkostoja, jotka tukevat ohjaustyötä), ks. luonnosta https://peda.net/hankkeet/eejn/sest, jossa kuvasta pääsee eteenpäin mutta myös erillisistä valikoista. Tämä auttaa näkyväksi tekemistä, läpinäkyvyyttä. Samalla asiakkaille tulisi tehdä palvelut näkyväksi kuten Savonlinnassa Nuoren kaupunki: http://www.innostin.fi/nuorenkaupunki/.

Oppimisen ja ohjauksen yhteisistä järjestelyistä pyrimme käytännössä saamaan ensin pienten kuntien kautta Ohjaamo-toimintaa kaikenikäisille, ei pelkästään nuorille. Jo nyt näyttää hyviä juuria tähän löytyvät esim. Mäntyharjulta ja Hirvensalmelta. Ja samalla myös isommat kolme kaupunkia ovat lähtemässä esim. Mikkelissä käytännön järjestelyin esim. TYPin kannalta pohtimaan yhteisiä tilojen mahdollisuuksia ja toiminnan sisältöä.

Helpot palvelut -tavoitteen mukaan haluamme tulevaisuudessa luoda yhden oven -periaatteen mukaan ohjausta työhön, oppimiseen ja vapaa-aikaan. Ja miksi vapaa-aikaan? Syynä on esim. maakunnan väestön kehitys ja nuorten viihtyminen ja peruspalveluiden mahdollisuudet saada ihmiset pysymään Etelä-Savossa. Etelä-Savo on kakkoskotien luvattu maakunta, mikä meidän tuli ottaa huomioon. Vapaa-aika kuuluu myös mukaan siksi, että se on osa nuorisotakuuta emmekä halunneet rajata tätä pois, vaan halusimme hahmottaa ihmisen enemmän kokonaisena. Tällöin saamme ehkä myös järjestöt ja yritykset paremmin mukaan ELO-toimintaan.

Kannustavat vaihtoehdot oppimiseen -tavoitteessa pyrimme vaikuttamaan ihmisen uravalinnoissa, koulutusvalinnoissa sekä työpaikan ja -tehtävien vaihdoksissa siihen, että ihminen saa myönteisten kokemusten kautta tukea erilaisissa elämäntilanteissaan. Alueellisen koordinaation kannalta tässä kannattaisi miettiä koulutuksen jatkumoa ohjauksen ja varmasti myös koulutuksen sisältöjen ja erityisesti myös menetelmien kannalta. Muodollisen oppimisen ja epämuodollisen oppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen olisi tärkeä etappi päästä koulutuksen järjestäjien ja työnantajien ja muiden kumppanien kanssa pohtimaan ratkaisuja uusille vaihtoehdoille osaamisessa. Pienillä ja nopeahkoilla kokeiluilla kuten nyt meillä on meneillään uusien peruskoulun OPSien ennakoimiseksi ohjelmoinnin kokeilu Mikkelin kaupungin Rantakylän 7-luokkalaisten kanssa osan Digitaalista kaupunkiseikkailua (Oma robotti! ks. esim. https://www.facebook.com/nuorisotakuues). Myös esim. rahoittamiemme hankkeiden avulla vaikutamme paljon siihen, miten kannustavuutta oppimiseen voidaan kohentaa. Ks. alla listausta esim. tämänhetkisistä olennaisista hankkeista, jotka mukana Ohjaamo-kokonaisuudessa ja ohjauksessa. HUOM! Lisäys kohtaan 3: Ohjaamo-tyyppistä toimintaa ja hankkeita, jotka kohentavat ohjausta ja oppimista kannustavaksi Etelä-Savossa:

• Kuntien Ohjaamo-tyyppinen toiminta: Enonkoski, Heinävesi, Hirvensalmi, Juva, Joroinen, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava (ks. esim. http://www.doria.fi/handle/10024/103838)
• Koordinaatti, Nuorten tieto- ja neuvontapalvelut, aluekoordinaattori Heta Malinen, http://www.koordinaatti.fi
• Ohjaamojen tuki - nuorten matalan kynnyksen palveluiden ja monialaisen verkostotyön kehittäminen Etelä-Savossa: projektipäällikkö Sonja Miettinen ja Heikki Kantonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu
• AURA - aikuisten uraohjaus: projektipäällikkö Timo Häkkinen, Esedu; palveluohjaaja Sari Nyrhinen, SAMIedu
• APE AREENAT 2015 – Digiajan työelämätaitojen ennakointihanke: projektipäällikkö Mai-Britt Kentz, Itä-Suomen yliopisto (https://digiaika.wordpress.com/ ja https://magic.piktochart.com/output/6497021-ape_areenat_aducate)
• Työelämälähtöinen avoin korkeakouluopetus AVOT (valtakunnallinen hanke): suunnittelija Ulla Peräkorpi, Itä-Suomen yliopisto, Aducate
• OpsoDiili Itä-Suomi (valtakunnallinen hanke): palvelupäällikkö Hannu Fyhr, SAMIedu, ja oppisopimuspäällikkö Pertti Karhunen, Esedu
• Joustavat oppimisen polut (valtakunnallinen hanke): rehtori Harri Jokinen, kehittämispäällikkö Ville Venäläinen, Otavan opisto, Mikkelin kaupunki
• Erityisnuoret ja osallisuuden tukeminen monialaisissa toimintaympäristöissä (valtakunnallinen hanke): johtaja Jussi Ronkainen ja Sonja Miettinen, Mikkelin ammattikorkeakoulu
• Kohtaava Olkkari-hanke ja Tajua mut!: toiminnanohjaaja Sari-Anne Ratia, Mikkelin kaupunki, Olkkari, ja opo Helena Teittinen, ESEDU, http://mikkelinolkkari.fi/
• Huoltamo Pieksämäellä: hankepäällikkö Johanna Koponen, Pieksämäen kaupunki, ja Tommi Piirainen, Pieksämäen seudun liikunta ry, https://peda.net/hankkeet/eejn/ohjaamot/eo/po/huoltamo
• OSUMA – osallisuutta ja uusia palvelumalleja moniammatillisen palveluohjauksen keinoin: Projektipäällikkö Pirkko Pätynen, Diakonia-ammattikorkeakoulu, http://www.hiekkis.com/hankkeet/osuma/
• INTO - Itsenäistyvät nuoret työelämään ja opiskeluun: projektipäällikkö Virpi Leskinen, palveluohjaaja Tiina Seppänen 1.8. alk., palveluohjaaja Mirja Turkka 1.9. alk., NuTu ry
• Elämän teatteria ja sporttia: aluejohtaja, liikuntaneuvos Heino Lipsanen, ja projektipäällikkö Anna Parta, Etelä-Savon Liikunta ry.

Toimivaksi verkostoksi pääsemisessä meillä on tavoitteena hyvä ihmisjohtaminen ja sisäisten prosessien kehittäminen. Se on jo käynnistynyt kokoamalla verkostoja yhteen ja myös luomalla uusia kokoonpanoja tarpeen mukaan. Toimimalla avoimesti ja yhdessä pääsemme verkostojen kautta vaikuttamaan myös omiin organisaatioihimme. Verkoston yhteiset prosessit ovat käynnistymässä Ohjaamojen vauhdittamana, mutta esim. Mikkelin Olkkarissa työtä on jo tehty myös sisäisten prosessien kehittämisessä, samoin Pieksämäellä ja Mäntyharjulla sekä Kangasniemellä. Mäntyharjulla on erityinen OHKO, joka työstää asiaa hyvinkin tavoitteellisesti. Viestintäkeinot ja -välineet ovat tärkeitä verkoston luomisessa ja sen motivaation kehittymisessä. Nykyinen Peda.net on meillä yksi merkittävimmistä ELO-asioiden yhdistäjistä.

• Ainakin siiloja ja raja-aitoja purkamalla eri viranomais- ja muiden tahojen väliltä

Systemaattisella verkkostoyhteistyön tekemisellä ja kehittämisellä huomioiden aluekehittämisen muutokset. Yhteistyötä tiivistetään ja toimintoja yhteensovitetaan. Mm. videoneuvottelulaitteita hyödynnetään vuorovaikutuksellisessa verkostotyössä. Toimintasuunnitelmaa päivitetään, sopimuksia sekä hanketoimintaa hyödynnetään.

Elinkeinoelämän mukaan saaminen elo-verkostoon. Tarvitaan moderneja foorumeita, joilla voidaan vaihtaa tietoa muutoin kuin perinteisesti kokouksissa, joihin yritysten edustajia on vaikea saada osallistumaan.

1. Tiedostetaan, että kehittämisen sykli nopeutuu, ja tuloksia odotetaan nopeammin ja nopeammin. Pitkäjänteisten suunnitelmat ja strategiat tulevat väistymään kokeilujen ja eri lähtökohdista nousevien palvelujen ”palettiin”.
2. Pysytään herkkänä ohjausjärjestelmän muutostarpeiden ja toimintaympäristön muutoksille ja toimitaan sen mukaan.
3. Pyritään saamaan laajemmin mukaan kohdassa 5a mainittuja tahoja innovoimaan ja kehittämään toimintaa.
4. Etsitään palvelujen kehittämiseksi uusia yhdistelmiä, joissa syntyy win-win tilanne.
5. Tiedostetaan että 10 v sisällä ohjauksen koordinoijat, kehittäjät, resurssit, tavoitteet ovat muuttuneet ainakin 2 kertaa.

Lapissa on Lapin ELY-vetoinen Lapin TNO-palvelut toimintajärjestelmä. Toiminta perustuu kumppanuussopimukselle, jossa mukana olevat organisaatiot (34 kpl) ovat sitoutuneet toteuttamaan ja myös kehittämään verkostomaista TNO-yhteistyötä. Kuvaukset löytyvät www.lapintno.fi –sivustolta. Ks. myös kysymyksessä yksi esitetty toimintamalli.

Koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksien avulla, eri organisaatioiden johdon ”sitouttamisella”, lisäämällä tiedotusta niin, että eri toimijat tuntevat toistensa palvelut, sähköisillä palvelukartoilla …

Ohjaamo pilottien aikana luodaan verkosto, jonka työskentelytapa vakiinnutetaan koko maakuntaa koskevaksi. Molempien maakuntien ELO-ryhmien yhteistyötä tiivistetään.

Kun hallinnon rakenteita muutetaan, onko tulevissa virastoissa resurssia tämän tyyppiseen koordinointitehtävään? Tulisiko rakenteiden ollakin sellaiset, että erillistä koordinointia ei tarvita vaan esim. Ohjaamot toimivat koordinoivina yhteistyökeskuksina? Jos tehtävä jatkossa edelleen on olemassa, niin joudutaan määrittelemään, mitä konkreettista koordinointitehtävä tarkoittaa kun päätösvalta kuitenkin on toimijoilla. Keskeistä olisi verkostoyhteistyön ylläpitäminen tiedon välittämiseksi, palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja yhteisen ohjausosaamisen kehittämiseksi.

Vastaus

Laadukkaat asiakaslähtöiset ohjauspalvelut edellyttävät tulevaisuudessa hyvää yhteistyötä (joka on nyt saatu käyntiin) palvelun tuottajien, asiakkaiden ja viranomais- ym. toimijoiden kesken. Se millainen verkostorakenne tulevien muutosten myötä syntyy on aika vaikea ennustaa, mutta toimintojen koordinointitarve on pysyvä.

Jatkamalla toimijoiden välistä verkostoitumista mm. yhteisten tilaisuuksien järjestämisellä. Jaetaan hyviä käytäntöjä toimijoiden välillä ja huolehditaan tiedottamisesta.

Vastaus

Vastaus

Vastaus